Elä elämääsi eläissäsi.
5 tykkäystä
Kauneusvirheenä jutussa on se, että 157-vuotias Nokia on elossa.
https://www.nokia.com/about-us/company/our-history/
4 tykkäystä
Joo!, ja myös sekä koiran että isännän DNA jatkaa voittokulkuaan.
4 tykkäystä
Eilisiltana saunan lauteilla se tavoite yht’äkkiä selvisi. Tavoite on saada miljoonan euron sijoitussalkku ennen eläkkeelle jääntiä, ja jäädä eläkkeelle, kun tavoite on saavutettu. Aika jännä, että tämä valaistuminen vaati yli kahden vuoden rimpuilun, ensin koronaepidemian ja sitten Venäjän ryssimisen piiskatessa omaa alaa kovemminn kuin pääministeri piiskaa veroja maksavaa boomeriäijää.
Jätän sen verran köyttä itselle, että jos tuo inflaatio jatkaa lähivuodet laukkaamista ennätystahtiin, saatan panna miljoonan sijoitussalkkuun pienen inflaatiokorotuksen ennen eläkkeelle luikkimista. Onneksi on aika paljon omaehtoista säätövaraa varhaiseläkkeen aloitusajan suhteen. Ja pidätän itselleni oikeuden harrastella jotain töitä eläkkeelläkin, jos siltä tuntuu, mutta silleen paineettomasti, muistaen, että Mersun leasing-kulut yms. maksetaan osingoilla. Jos töistä jää sitten vielä jotain rahoja, ne budjetoidaan käytettäväksi ensi tilassa verovähennyskelpoisiin viineihin, lauluihin ja naisiin.
22 tykkäystä
Moni on tässä ketjussa jo ansiokkaasti tuonut esille vapauden tärkeimpänä tavoitteenaan. Yhdyn samaan laulukuoroon; minusta vapaus tarkoittaa nykymaailmassa pitkälti taloudellista vapautta, sillä raha (tai sen puute) vaikuttaa merkittävimmin ihmisen valinnan mahdollisuuksiin oman elämänsä suhteen. Samalla vauraus luo mahdollisuuden myös auttaa muita taloudellisesti tarpeen tullen.
Olen sijoittanut jo pitkään (10+ vuotta) pienillä summilla indeksirahastoihin, mutta suorista osakkeista innostuin vasta kolmisen vuotta sitten. Elämän valinnat veivät koko siihenastisen sijoitusvarallisuuden eli tuhansia euroja, joten taloudellista tilannettani kuvasi pitkälti fraasi “kädestä suuhun”. Ei ollut kovin kivaa, kun tilillä saattoi kuukauden lopussa olla vain muutama kymppi, harvemmin satasia. Halusin muutosta kohti taloudellista mielenrauhaa, joten aloin pikkuhiljaa opetella osakesijoittamista ihan tosissani. Luin kuukausien ajan sijoitusaiheista kirjallisuutta, luin sijoitusblogeja, kuuntelin podcasteja ja katsoin sijoittajien haastatteluja. Samalla aloin kasvattaa sijoitussummiani. Opiskelin todella paljon uutta, koska halusin kyetä vertailemaan eri sijoitustapoja ja valitsemaan niistä omiin tavoitteisiini sopivimman. Reilu vuosi sitten sain vihdoin tehtyä sijoitussuunnitelman ja selkiytettyä tavoitteeni sijoittamisen suhteen.
Pyrin taloudelliseen riippumattomuuteen pitkällä aikavälillä osinkokoneita painottavalla strategialla, johon yhdistän tylsää indeksisijoittamista (pohjoismaat, USA, Eurooppa ja kehittyvät markkinat), joitakin potentiaalisia tenbaggereitä sekä yleisimpiä kryptovaluuttoja. Olen nyt 36-vuotias, ja sijoitusvarallisuuteni on noin 28k (nollista lähdetty liikkeelle). Lähes kaikki on ihan itse omalla työllä ansaittua rahaa - en ole perinyt mitään muuta kuin osuuden asunnostani. Joskus toivottavasti vasta vuosikymmenten jälkeen perin kyllä sisarusteni kanssa sievoisen potin (omakotitalon pk-seudulla, kesämökin, pari muuta kiinteistöä ja rahasto-osuuksia), mutta en halua olla riippuvainen siitäkään todennäköisestä tulevaisuudenkuvasta. Haluan olla taloudellisesti vapaa jo viimeistään 50-vuotiaana. Silloin koossa pitäisi olla tavoitteen saavuttamisen jälkeenkin kasvava noin 400k salkku, joka tuottaa kuukausittain 1000-1500€ netto-osingot. Aikaa on siis 14 vuotta. Epävarmuustekijöinä mökkipaikan hankinta ja lisääntyminen.
Taktiikkani on yksinkertainen: passiivisen tulon luominen tyhjästä eli osinkosijoittaminen. Ostan pääasiassa hyvien osingonmaksajien osakkeita, mutta hajautan huomattavasti pienemmällä painotuksella myös mahdollisiin kasvufirmoihin, indeksirahastoihin ja kryptovaluuttoihin. Odotan n. 7% vuosituottoa sijoituksilleni ja tavoittelen lähinnä sitä, että passiiviset tuloni kattaisivat nettona noin 1500€ kuukausimenot. Tällä laskukaavalla pärjäisin taloudellisesti todella hyvin, ja säästöönkin jäisi jotakin. Haluan minimoida tähän tarvittavan ajan, joten pyrin elämään seuraavat 3-5 vuotta maksimoiden tuloni ja minimoiden menoni. Säästöön jää kuukaudessa tällä hetkellä keskimäärin n. 50% nettotuloistani. En silti tingi mistään tärkeästä, vaan nautin elämästäni ilman turhaa kulutusta (ulkomaanmatkat, merkkivaatteet, uusi elektroniikka jne.). Vauhti on kiihtynyt tässä vuoden 2022 aikana.
Taloudellinen riippumattomuus ei tarkoita minulle täyttä eläköitymistä, vaan haluan jatkaa sen saavutettuani yritystoimintaani harrastuksenomaisesti 1-2 päivänä viikossa ja tehdä enemmän vapaaehtoistyötä mielenkiinnon mukaan. Pakollisten menojen (jotka vähenevät mm. autoilun kulujen vähenemisen myötä) kattamisen jälkeen kaikki tulo on ns. ylimääräistä, jonka voin hyvillä mielin sijoittaa uudelleen ja haaveilla miljoonan euron sijoitusvarallisuudesta tai käyttää itseni ja läheisteni hyvinvointiin. Tai miksei vaikka molempia. Samalla satunnainen työskentely luo turvaa myös inflaatiota vastaan, ja sijoitusten arvonnousu on taloudellinen puskuri. Siksi “eläköityminen” 50-vuotiaana on minulle mahdollista: tulovirta jatkuu sekä osinkojen että työkeikkojen puolesta, joten salkusta ei ole tarvetta myydä mitään pois. Tavallaan firetän jo nyt, koska työskentelen yleensä vain 3-4 päivää viikossa ja pidän lähes täydet lomat. Tämä on mahdollista muutamasta syystä: 1) minulla ei ole perhettä elätettävänä, 2) menoni ovat varsin pienet, jolloin säästöä tuloistani tulee helposti 40-60% ilman sen kummempaa vyön kiristelyä, 3) minulla on verrattain vähän velkaa, ja 4) asun omistusasunnossa. “Eläkkeellä” kuvittelen harrastavani paljon kaikenlaista (myös yritystoimintaa hyvin pienimuotoisesti), tekeväni enemmän yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä ja myös ottavani ihan vain rennosti. Sijoittaminen on myös itsessään mielenkiintoinen harrastus, jota jatkanen hamaan hautaan saakka.
32 tykkäystä
Veit jalat suustani. Kuin itse olisin tämän kirjoittanut, poislukien, etten ole yrittäjänä vaan palkollisena. Kovin olen osingoista kiinnostunut, jolla pystyisi itsensä joltain osin elättämään “sitten joskus” ettei tarvitse ihan joka viikonpäivä sinne töihinkään välttämättä raahautua, elämässä on kaikkea muutakin kuin työ. Olen tainnut jo tähän threadiin itsekkin aikaisemmin omat mietteeni kirjoittaa, jossa jotakuinkin aika samoja asioita puin läpi.
6 tykkäystä
Oma tavoitteeni on yksinkertaisesti eläkesäästäminen ja samalla “pahan päivän varan” kerryttäminen noin seuraavat 30 vuotta. Isoimmat hankinnat elämässä on jo tehty, ja nautin palkkatyön tekemisestä sen verran että FIRE-hommat eivät puhuttele henkilökohtaisesti. Tämän takia yritän sijoittaa maltillisesti ja säännöllisesti kohteisiin, joissa on hyvä (4-8%) tuotto-odotus pitkällä aikavälillä. Käytännössä näitä ovat Suomen ulkopuolelle sijoittavat matalakuluiset ETF-osakerahastot ja asunnot kasvavilta paikkakunnilta hyvien liikenneyhteyksien päässä.
Mitään tarkkaa euromääräistä tavoitetta ei ole, mutta kuukausittain sivuun menee n. 30-40% nettopalkasta ja nuukana miehenä ostan ETF:t Nordnetin kuukausisäästöllä 3kk välein. Sitten jos siunaantuu bonuksia/ylijäävää lomarahaa tai kertyneitä osinkoja, niin teen suoria osakesijoituksia. Asuntohommat ovat sitten tapauskohtaisia, mutta näissä pyrin pitämään portfolion velkavivun kohtalaisena sekä sijoitetun pääoman tasapainossa rahastojen kanssa.
15 tykkäystä
Kiitos kaikille mielenkiintoisten tavoitteden ja suunnitelmien jakamisesta! Näitä on ollut tosi ajatuksia herättävää lukea ja sai itsenikin pohtimaan sekä suhteuttamaan tarkemmin pitkän aikavälin suunnitelmiani.
Olen 38v ja töissä alalla, jossa työllistyminen on suurilta kiinni omista taidoista, kokemuksesta ja näkemyksestä (tahtoo siis sanoa että koulutuksella ja titteleillä on vähemmän merkitystä kuin ehkä keskimäärin). Tietyllä tapaa myös yrittäjähenkeä vaaditaan, koska niin paljon omista työllistymismahdollisuuksista on kiinni siitä kuinka itseä ja osaamistaan tällä luovaksikin luonnehdittavalla alalla markkinoi. Vaikka olenkin päässyt tekemään näitä töitä tiiviisti 15 vuotta ja tästä suurimman osan yrittäjänä, aina taustalla vaanii pieni jännitys tilausten lopahtamisesta ja työttömyydestä… tietynlainen uhkaava “what if…” -skenaario.
Näin ollen pääasiallisen motivaatio sijoittamisen aloittamiseen sekä pääoman kasvattamiseen on ollut taloudellisen selkänojan rakentaminen: Se että ei jäisi tyhjän päälle jos tilauskirjat jossain vaiheessa tyhjenevät, ja toisaalta sen mahdollistaminen että jossain vaiheessa voisin keskittyä enemmän luovan työn tekemiseen omilla ehdoilla sekä puhtaasti kiinnostaviin ja/tai riskillisempiin projekteihin.
Ensimmäinen tavoitteeni oli muistaakseni joskus parikymppisenä säästää 10k euroa ja tehdä maailmanympärimatka reppureissaten, tietenkin Madventuresin innoittamana 
Siinä vaiheessa kun 10k tuli täyteen, ei jotenkin hennonnut pistää summaa lihoiksi eikä reppureissauskaan tuntunut enää niin kiinnostavalta idealta, joten jatkoin pääoman kasvattamista ja pidin summan pahan päivän varalle.
Seuraava tavoite oli kerätä taistelukassaan summa, jolla pärjäisin noin vuoden, mikäli työt loppuvat kuin seinään. Pääasiallinen motivaatio siis alusta asti on ollut mahdollistaa turvallinen olo ja mielenrauha kohtalaisen epävarmalla alalla. En muista koska tuo hätävara tuli täyteen mutta yleisenä suosituksena usein kuultavan “n. 3kk kulut olisi hyvä olla säästössä” ei ole ikinä ollut itselleni lähellekään henkisesti riittävä summa. Ennemmin kolmen vuoden kulut kattava hätävara tuo vasta mielenrauhaa…
Heräsin muutama vuosi siihen että rahaa alkoi kertyä tilille sekä palkasta että yritystoiminnan osingoista ja päätin aloittaa sijoittamisen kustannustehokkaisiin rahastoihin. Pahin virheeni on, että olen kuullut indeksisijoittamissta jo yli 10 vuotta sitten mutta en vain saanut aloitettua sitä koskaan… stupid is as stupid does Nyt siirrän tileillä makaavia rahoja vähitellen kustannustehokkaisiin rahastoihin ajallisesti hajauttaen. En halua ottaa vahvaa kantaa yksittäisten yhtiöiden osakkeilla koska en usko omaavani riittäviä kykyjä osakepoimintaan ja toisaalta kaihdan riskiä joka yksittäisistä yhtiöistä voisi tulla.
Vierastan myös ajatusta että pistäisin rahat kiinni sijoitusasuntoon josta ne on hankalampi realisoida (pl. tietenkin oma asunto jossa asun), vaan haluan pitää mahdollisimman paljon pääomasta kiinni rahastoissa tai tilillä. Tärkeintä olisi pitää kertynyt pääoma jossain mukavasti tuottavassa muodossa ja siten, että tiukan paikan tullen voin turvata sillä elämän jatkumisen tai hyvässä tilanteessa mahdollistaa isompien ja riskialttiiden elämänmuutosten tekemisen (esim. uuden yrityksen perustaminen jne).
Nykyinen tavoitteeni on kahtalainen: Toisaalta sijoitushorisonttini on 20+ vuotta, ja teen sijoituspäätökset sen mukaan minkä uskon tuovan tällä pitkällä aikavälillä parhaan lopputuloksen. Toisaalta haluan pitää leijonanosan pääomasta sen verran likvidissä muodossa, että se mahdollistaa liikkeet tiukan paikan tullen myös lyhyemmällä aikavälillä.
Nykyisellään nettovarallisuutta on vähän vajaa 500k. Tästä n. 80k on kiinni asunnossa, erilaisissa indeksirahastoissa n. 120k ja toistaiseksi loput 300k makailevat ihan vain tilillä 
, mistä siirtelen varoja ajallisesti hajauttaen rahastoihin. Tarkoitus olisi saada isompi osa siirrettyä seuraavien 2-3 vuoden aikana rahastoihin ja kun asuntolainan korkoputki päättyy 5 vuoden päästä maksaa ehkä laina pois (riippuen vähän silloisesta korkotasosta). Siinä mielessä toivotan laskevat kurssit tällä hetkellä tervetulleeksi, että mitä alemmas kurssit laskevat sitä enemmän saan hyötyä turhaan tililläni vuosia maannelle taistelukassalle… Jos vielä kerryttäisin vaikka 200k enemmän rahaa voisin miettiä sijoitusasuntoa sitten kun omasta asunnosta on laina kuitattu pois, mutta tämä on lähinnä tällainen hajatelma.
Tietyllä tapaa tiedostan, että nykyinen nettovarallisuus turvaa elämän kohtalaiseksi aikaa mikäli työt loppuisivat, mutta jotenkin yrittäjän elämä ja oma mielenlaatu on sellainen että aina tuntuu paremmalta kerätä “vielä vähän lisää” pahan päivän varalle. Jos näitä ei tarvitse ottaa käyttöön niin hyvä, sitten voi ehkä jäädä vähän aikaisemmin “eläkkeelle” (toisaalta rakastan työtäni, joka on myös iso osa identiteettiäni enkä ajattele jääväni tietyssä mielessä koskaan varsinaisesti eläkkeelle). Tiedostan myös, että raha poikisi todennäköisesti paremmin osakemarkkinoilla mutta jotenkin mielenrauhaa tuo että käyttötilillä on vähintään se 150k josta voin kustantaa nykyisen elintason ja yllättävät kulut ainakin kolme vuotta.
27 tykkäystä
Vastaan kyllä tosi vanhaan viestiin. Kas kun en ollut huomannut tätä aiemmin …
Vaimoni oli 17 vuotta kotona lasten, joita toki tuli sitten useampi, kanssa ilman mitään muita ansioita kuin jokin mahdollinen kotihoidontuki joskus. Alkuaikana en edes itse ollut töissä vaan kokopäiväinen opiskelija, vaikka aika nopeasti sivutoimisesti jotain töitäkin tein. Opintolainaa tai muutakaan velkaa en suostunut ottamaan.
Aluksi rahaa ei ollut paljon mutta eipä myöskään huolia siitä mihin sitä käyttää. Jossain vaiheessa kuitenkin säästöjä kertyi silläkin kombinaatiolla, ostettiin asunto, ryhdyttiin säästämään osakkeisiin yms. …
Missään vaiheessa en ole ollut suurituloinen eikä vaimokaan sitten, kun alkoi töitä tekemään jälleen. Siitä huolimatta ohitimme miljoonan euron nettovarat viime vuonna. Miljoona on tosin nyt sulanut kovaa tahtia, joten pitänee minunkin jälleen palata palkkatöihin tai laskutusta tekemään. 
On tässä vielä työuraa potentiaalisesti jäljellä.
Tämä ei ole mikään yleissuositus mutta rohkaisen jatkamaan. Lasten kanssa vietetty aika on todennäköisesti parempi sijoitus kuin pörssiosakkeet vaikkei suoraan rahaa tuottaisikaan. Se, että toinen on kotona, säästää sitä paitsi huomattavan määrän rahaa esim. matkakuluina, päivähoitomaksuina, veroina ja luultavasti ruokakuluissakin ja, kunhan työnjaosta saa sovittua, voi mahdollistaa huomattavan vapaat työajat, kun ei ole sidottu päiväkodin aikatauluun. Tätä ‘työaikaa’ voi tietenkin jakaa monella tavalla, riippuen vähän mitkä ovat ammatit ja/tai toimenkuva ja onhan sekin mahdollista, että molemmat tekevät ns. puolikasta työaikaa.
Tästä on jopa tehty vähän laskelmia erilaisilla skenaarioilla amerikkalaisissa lähteissä, jossa toki päivähoitomaksut ovat suomalaisittain todella korkeita. Siitä huolimatta voi todeta, ettei työnteko välttämättä taloudellisesti kannata molemmilla ja voi lisätä huomattavasti stressiä, kun jatkuvasti pitää lapsia viedä ja hakea yms. Kaiken lisäksi lapsista usein joku on sairaana, jolloin ei voi päivähoitopaikkaa käyttää. Kun/jos saa lapsia pidettyä kotona, ei sitäkään huolta niin usein ole.
Asian organisointi s.e. säästöt jopa lisääntyvät ko. aikana vaatii tietenkin huolellista taloudenpitoa. Väitän kuitenkin, että sitä tarvitaan joka tapauksessa. Yleensä ns. taloudellinen itsekuri puuttuu, ja tulojen noustessa menotkin nousevat, joten säästöjä ei jää. Kokemusteni ja useiden ulkomaisten lähteiden mukaan luotettavin keino varallisuuden kasvattamiseen on huolellinen taloudenhallinta. ( Viitaten esim. kattaviin tutkimuksiin ‘Millionaire next door’-kirjasta(suosittelen): Suurin osa näistä miljonääreistä on ollut keskituloinen suuren osan elämästään - suurituloiset ovat usein verrattain köyhiä. Varallisuuden saavuttaminen perustuu pikemminkin huolellisiin valintoihin ja elämäntapaan. )
24 tykkäystä
Oma tavoite sijoittamisessa on nyt alkuun ainoastaan rahan saaminen säästöön. Olen sen luontoinen ihminen että kaikki menee mitä tulee, eikä välttämättä riitäkään. Silti en omista oikeastaan mitään… Palkkanikin on tämän sivuston häntäpäätä.
En ole koskaan saanut minkäänlaista kasvatusta rahan käytössä ja lopputulos on sitten sen mukainen. Ajan mittaan alkoi ärsyttämään kun koskaan ei ollut ns ylimääräistä rahaa. Yritin säästää toiselle tilille, mutta ne oli sieltä aina helppo ottaa pois ja käyttää.
En edes muista mistä hoksasin rahastot, mutta sinne aloin laittamaan rahaa ja sainkin kohtuu nopeasti säästettyä 2500euroa, mutta sitten alkoi kurssit laskemaan ja jäin seuraamaan tilannetta enkä ole jostain syystä enää laittanyt enempää rahaa vaikka olisi pitänyt.
Nyt ajattelin taas aktivoitua ja siirtää säännöllisesti rahaa rahastoihin, toivottavasti onnistun.
73 tykkäystä
Oletko koskaan suunnitellut taloutta etukäteen? Eli laitat tulot ja menot riviin (Excel ihan ok, jopa paperi ja kynä käy) ja seuraat myös toteutumaa. Siinä alkaisi realiteetit paljastumaan - useimmiten homma tökkii menopuolella → ei suurilla tuloilla säästetä vaan sillä mitä jää nettona viivan alle. Itsensä pieksentä ei siinä hommassa auta eikä mikään ylenmääräinen pihistely. Useimmiten käy kuitenkin niin, että alkaa tulemaan pikkuhiljaa ilmeiseksi mihin ei oikeastaan haluaisi niin paljon rahaa käyttää: esim. asiat, joista ei oikeasti ole mitään iloa ja ovat siten konkreettisesti ‘rahareikä’.
En minäkään muista sellaiseen saaneeni kasvatusta mutta jostain syystä on aina tullut säästettyä ja oikeastaan ollutkin säästöjä. Ehkä ajatus siitä, ettei olisi mitään ‘pahanpäivänvaraa’ on ollut liian ahdistava. Nytkin kun kassavirta menee selkeästi miinukselle (ainakin todennäköisesti), se ahdistaa paljon vaikka olisi 100 000 eur säästössä. Henk.koht. talous on ihan samanlaista kuin yrityspuolellakin: aina pitäisi jäädä ainakin vähän plussan puolelle. Muuten on välittömästi ryhdyttävä sopeutustoimiin.
12 tykkäystä
Sitten kun oppii säästämään, niin alkaa turhauttaa, ettei saa enempää säästöön kk-tasolla. Ja pitää muistaa, että kuukaudet vaihtelee. Tässä on toisinaan hyvä kilpailla itsensä kanssa muistaen, että oppii nauttimaan elämästä sillä tasolla, että saa myös säästettyä. Olen huomannut, että minulle riittää 200e/kk säästöön, ja yleensä saan enemmän. Nytkin osakkeissa kiinni jo 20k€ ja säästötilillä yli 6k€. Tällaista en olisi uskonut vielä 3v sitten omaavani. On uskomaton tunne, kun on noin paljon rahaa, mitä ei tarvitse. Ja tietää saavansa sen pari sataa vähintään joka kuukausi lisää säästöön.
50 tykkäystä
Tavoite jäädä eläkkeelle/ oloneuvokseksi hyvissä ajoin ennen eläkeikää. Ehkä asua ulkomailla talvet, suomesta tuolloin pienempi asunto tai pelkkä mökki.
Asuntoauton osto ja kiertely euroopassa kiinnostaa myös siinä vaiheessa. Sen verran aikaa vielä eläkkeeseen että suunnitelmat ehtii muuttua moneen kertaan. Nousukaudella suunnitelmat on aina astetta villimmät, kun omaisuudesta haihtuu puolet niin suunitelmatkin saa vähän eri lähtökohdat taas joksikin aikaa.
Riippuu hyvin pitkälti siitä miten tulevaisuudessa sijoitukset menee.
26 tykkäystä
Kirkastan tavoitteitani: Tavoittelen taloudellista riippumattomuutta niin, että minulla on varaa sanoa epämieluisille töille kaikissa tilanteissa ei ja pystyisin erittäin tarkkaa kulukuria noudattaen selviämään pelkillä sijoitustuotoilla. Tavoiteaika tämän toteutumiselle oli vuosi sitten vielä 6-7 vuotta. Valitettavasti ilmeni, että itsestäni riippumattomista kusetusmarkkinatyyppisistä syistä johtuen hillotolppa on siirtynyt pidemmälle tulevaisuuteen. Uusi, tervehtynyt tavoiteaikani on nyt 10 vuotta eli 2032. Tarkalla ajalla ei lopulta ole merkitystä, psykologisesti on vain tärkeää tietää, että vaikka joutuisin kurjempiinkin hommiin tilapäisesti myöhemmin, tilanne ei olisi pysyvä.
32 tykkäystä
Hillotolppa tosiaan vähän siirtyi täälläkin, vaikkakaan en ole palkkaa nyt kahteen vuoteen saanutkaan. Minulla näytti alkuperäinen plääni 2021 vuoden loppuun sitä melkein lopullista tavoitetta, mutta pari huonoa päätöstä vei aika paljon rahaa. Tosin se olisi ollutkin aivan liian aikaista ja olisin varmasti ostanut jotain turhaa omaisuutta taas. Enkä olisi viihtynyt satapsosenttisena vapaaherrana.
Nyt on tilanne siis hyvä; viime ajat ovat oikeasti saaneet miettimään, mistä tässä elämässä nauttii; perheestä ja vapaudesta. Vapauden hinta on mittaamaton! Ja kun ajat ovat olleet heikommat, niin tässä oppii kanavoimaan rahankäytönkin oikein. Puuhaillaan pieniä yrityshankkeita ja elellään nautiskellen elämän pienistä iloista. Itse asiassa tällä kevyellä kuviolla voisin ihan hyvin jatkaa vaikka 20 vuotta 65 v. ikään asti.
25 tykkäystä
Tavoitteena olisi että voin 50 vuotiaana joko lakata kokonaan työskentelemästä tai edes vähentää merkittävästi. Olen nyt 29 ja teen ihan duunari hommia yrittäjänä joten tulotaso ei ole merkittävä n. 3500 kuussa ja tämä vuosi kulujen kasvun osalta aika merkittävä niin luultavasti hieman jopa tuota vähemmän. Asuntoa kuitenki 30% maksettu ja melkein vuoden nettotulot osakkeissa plus vajaan puolen vuoden tulot käteisenä, niin elättelen toivoa että saan momentumin pikkuhiljaa rullaamaan. Toki jos työt loppuu ja koska koulutusta ei ole kuin sähköpuolelta ja niitä hommia en ole ikinä tehnyt niin koulunpenkille pitää lähteä ja kaikki menee uusiksi, mutta mitäpä sitä murehtimaan
17 tykkäystä
Saako tiedustella mikä on se sijoitustuottojen summa, jolloin tämä voisi toteutua?
Tietenkin 
5% nettotuotolla ja useiden vuosien kk-kulukeskiarvolla laskettuna sijoitusvarallisuuden pitäisi olla ideaalisessa tyhjiömaailmassa minimissään 340k. Tämä on tietysti täysin laskennallinen luku, johon täytyy päälle huomioida inflaatio sekä kuinka realistinen 5% nettotuotto oikein on. Lisäksi tässä elettäisiin täysin kädestä suuhun. Toisaalta asuntolainan poismaksu hiljalleen vähentää kulupaineita toivottavasti joskus. Realistisempana tavoitteena olen pitänyt 450k sijoitusvarallisuutta. Toisaalta jos ajateltaisi oikeaa hätätilannetta, niin en näe miksei kuormasta syöminen (myös pohjavarallisuuden myyminen pelkän tuoton sijaan) olisi mahdollista. Tällä tavoin olisi hyvinkin realistista elää pienemmälläkin varallisuudella syvälle vanhuuteen.
Onko 5% nettotuotto sitten realistinen?
Sitä mielestäni puoltaa:
-suurin osa sijoituksista on rahastoissa/etf:issä tai OST:illa, joten korkoa korolle saa pyöriä tavoitteeseen asti bruttotulolla, mikä parantaa tuottoa
-nykyisen pörssilaskun jälkeen arvioin että todennäköisyys markkinan pitkän aikavälin keskituotolle (brutto 7%, netto 5%) on melko hyvä.
Toisaalta ei myöskään ole mahdotonta että etenkin jenkki-indekseissä on edessä kadotettu vuosikymmen (eurooppa on muutenkin pitkälti osinkotuoton varassa).
17 tykkäystä
Tuo on aika lailla samaa luokkaa mitä itsekin miettinyt. 350k olen pitänyt alarajana. Ja ainahan takasain töihin pääsee 
1 tykkäys
Itse pidän että noin 500k täytyy olla jemmassa jos meinaa jäädä 5-10v aikaisemmin eläkkeelle. Tosin sillä on on tarkoitus myös osaksi paikata heikentynyttä eläkettä myös siitä hetkestä tulevaisuuteen.
Tähän vielä että riippuu myös paljon siitä onko käteisen osuus mikä. Jos sijoituksissa paljon kiinni niin täytyy laskea myös skenaario että omaisuus dippaa esim 30%… Tosin tarkoituksena siirtää omaisuutta tuolloin osaksi vähäriskisempiin sijoitusluokkiin, asuntoihin yms.
4 tykkäystä