Vielä parempi on, jos oppii nauttimaan itse säästämisestä. Sitten se rahan sivuun laittaminen on jo itsessään niin suuri ilo, ettei ravintolat (tai mikä itselle nyt se vähäisempi nautinto onkaan) enää kiinnosta.
7 tykkäystä
Vähän riippuu myös missä vaiheessa on. Käärinliinoissa ei ole taskuja. Tavoite oli alunperin FIRE mutta RE ei lopulta huvittanut joten teen edelleen liikaa töitä.
Meillä kulutus on noussut nettotuloja nopeammin jo vuosia, mutta koska sijoitustavoite on jo enemmän tai vähemmän saavutettu, ei säästäminen ( ainakaan jos keksii rahalle järkevää käyttöä joka parantaa elämänlaatua ) tunnu järkevältä.
Minulla on tainnut olla 50-70% säästöaste nettotuloista aika monta vuotta - nyt ehkä 20-30. En edes seuraa sitä enää kuin vuositasolla mutta plussalla se aina ollut. Tänä vuonna voi olla pitkästä aikaa eka vuosi jolloin säästöt tuovat salkkuun enemmän kuin sen arvonnousu ( ± 0 YTD, saa nähdä nouseeko se plussalle - kovin paljoa ei tarvittaisi että menisi vuosisäästöistä ohi ).
13 tykkäystä
Itse taidan tavoitella sijoittamisella sellaista yleistä riippumattomuutta ja tilaa hengittää. Siis tilannetta, jossa voi jotakuinkin luottaa pärjäävänsä taloudellisesti vaikka mitä tapahtuisi.
Eläkevuosiin on vielä reilut parikymmentä vuotta. Jos sinne asti elää, olisi tietysti hienoa jos voisi talvet asua lämpimässä ja muutoinkin pitää itsestään huolta mm. palveluita ja urheilukalustoa ostamalla.
Jos plätää on oikein kovasti ylimääräistä, voisi olla antoisaa vapaa-ajallaan toimia jossain harrastuksessa ja tukea rahallisesti merkittävällä summalla tätä tärkeäksi kokemaansa asiaa. En tosin vielä tiedä, mikä tällainen olisi, mutta eipä ole sitä rahaakaan niin paljoa vielä 
En osaa yhtään sanoa, että mikä olisi omasta mielestäni sellainen summa osakesäästöjä, joka riittäisi kahden ihmisen mukavaan elämään. Mitä enemmän sitä parempi.
12 tykkäystä
Kiva ollut lueskella muiden tavoitteita, niin ajattelin omankin tänne kirjoittaa. Eläkeikään on vielä tommoinen rento 40 vuotta 
. Sen tiedän jo varmasti että töitä en sinne asti tule tekemään. Yritän tällä hetkellä koulun ohella tienata mahdollisimman paljon rahaa töistä. Kuluja ei oikein ole, joten saan hyvin sysättyä rahaa sijoituksiin. Lyhyt aikainen tavoite on omistaa 5 numeroinen salkku ennen kuin täytän 20 ilman, että elämästä jäisi hauskuudet pois.
Pidemmällä aikavälillä yritän seuraavan 15-20 vuoden aikana kasata niin ison sijoitusomaisuuden, jolla voisin “eläkkeelle” jäädä jo ennen kuin täytän 40-vuotta. “Eläke” tarkottaisi sitä, ettei töitä tarvitsisi tehdä rahan takia, vaan voisin joko halutessani lopettaa kokonaan tai sitten tehdä töitä kun haluan sekä missä haluan. Rakastan kiertää ympäri maailmaa, ja ainut varma asia on se että reissaaminen jatkuu. 
Tottakai mitä vain voi tapahtua pörssissä. Ja jos takapakkia tulee tavoitteelle, niin se ei haittaa enkä uniani sen takia menetä. En aio jättää mitään haluamaani kokematta sen takia, että “eläkkeeni” tulisi myöhemmin. Kerran täällä vain ollaan, joten vaikka tavotteita on, niin niiden mukaan ei pelkästään mennä.
Tällä hetkellä sijoittelen “osinkojen perässä”, jonka avulla pyrin pääomaa kasvattelemaan. YTD:kin on plussalla näin ensimmäisenä vuonna. Mitään tiettyä vuosiprosenttia ei ole mihin ainakaan vielä vuositasolla tähtäisin. Pyrin vain pysymään strategiassani, ja säästämään mahdollisimman paljon.
Toivotaan että niin mulla kuin myös teillä kaikilla onnistuu tavotteenne! 
31 tykkäystä
Kuule poikamm… Jos oot nyt siis alle 20v, niin eläkeikään (työeläke) sulla kyllä on enemmän kuin rento 40 vuotta. Lähempänä voisi olla 50v+. Sitäkin suuremmalla syyllä siis sijoittamiseen tsemppiä ja hyvä, että on selkeät tavoitteet!
24 tykkäystä
Tavoitteeni sijoittamisella on inflaation voittaminen ja voisihan sitä tehdä Buffetit ja antaa aikanaan ylimääräistä omaisuutta hyväntekeväisyyteen.
Lisäraha ei tuo minulle onnea vaan se, että olen tyytyväinen siihen mitä minulla on. Terveyttä, lämmin koti, ihana perhe ja ruokaa pöydässä.
10 tykkäystä
Itsellä on varmasti samaa mitä on täällä jokaisella, mutta laitan nyt oikein suoraan vain kiertelemättä omat tavoitteet sijoittamisen / hyvin mahdollisen yrittämisen kanssa.
Kun on mielenkiintoinen ketju, niin pitäähän sitä nyt omakin panos laittaa
Mutta itse asiaan… Voisin laittaa yks, kaks, kolme muodossa asiat ilman tärkeysjärjestystä, niin on selkeämpi kirjoittaa / lukea. Joten →
1.) Kyykyttämiseltä säästyminen ja vankka alusta elämälle.
Tähän alle kuuluukin useampi asia, mutta kyykyttämisellä meinaan minkäänlaista pompottelua tai muuta sellaista, oli se sitten esim. työnantaja. Haluan omistaa oman kotini ennen vanhuutta, haluan osinkojen/kassavirran kautta kuukausittaista tuloa, haluan nopeussakon olevan hitotus, eikä viikon ruoasta pois ja varmaan tajuatte idean. Haluan sellaisen stressittömän ja vakaan arjen. En halua allani olevan ansaluukku, joka voi milloin vain aueta vastoinkäymisissä. Tavoitteena on pultata se kiinni ja laittaa kaunis matto päälle. Tämän mahdollistaa hyvä pesämuna ja jatkuva tulonlähde (joka voi tietty markkinan mukana muuttua ja tajuan senkin).
Oli sitten tilanne millainen tahansa, niin yleensä mietin pääkopassa, että ”miten tämä voi ampua omaan nilkaan tai miten joku voi kusta linssiin oman nahan pelastuksessa”. Tämän voi yhdistää vaikka rahan lainaamisessa jollekkin, auton ostossa tai mihin itse haluaakaan. En yksinkertaisesti halua jonkun törttäilyn takia taloudellisesti liriin ja tavoitteena olla mahdollisimman ”omavarainen” viimeistään sillon fyysisen vanhuuden lähestyessä. Joko eläkettä tulee valtiolta tai sitten lainaamaani rahat eivät ole kuin sylkäisy kaivoon, mutta en aio pelata sen varaan.
Tähän sopii myös hyvin mahdollinen yritystoiminta, koska silloin olen itse useasta asiasta vastuussa, mutta Suomen lait voi muuttua vaikka ja mihin, eikä ikinä tiedä kuinka paljon vaikeammaksi yrittäjyys tulee menemään.
2.) Elämän viimeiset vuosikymmenet.
Jos tuo äskeinen oli enemmän yleisesti ja vasta lähemmäs vanhuusvuosia kohti, niin tämä on nyt sitten ihan niihin viimeisiin vuosikymmeniin kohdistettu.
Silloin voi tapahtua mitä tahansa, eikä kukaan tiedä terveyttään varmaksi. Tottakai tulen tietenkin olemaan 80v terminaattori ja terävä kuin veitsi, mutta vähän voi ottaa turvaa. Ja itselle tämä turva on sitten mahdollinen hoito. Haluan vieläkin asua omassa talossani sitten joskus todella pitkän ajan kuluttua. Tällöin mieluummin palkkaan paremman laadun hoitajan itselleni ja tilaan ruoat vaikka ovelle, mistä hän vaikka sitten ne ”mealpreppaa” jääkaappiin. Tai no, voinhan tilata itsekkin ne jostain laadukkaiden valmisruokien valmistajalta customina, mutta tähän haluan juuri ne rahat sitten. Ei mikään ole ilmaista ja haluan varmistaa itselleni nämä sillä pesämunalla.
Pesämunalla saa myös yhteiskunnan kustantamaa hoitoa nopeampaa ja parempaa hätätilanteissa. Haluan myös välttää ”vanhusten” kauhukodit, mistä olen kuullut ihan suoraa juttua toiminnasta paikkausvuoroja eri paikoissa tekevältä tyypiltä. En todellakaan aio olla jonkun parikymppisen hätisteltävänä, kun nousin sängystä 0,5 sekunttia liian hitaasti lakananvaihtoa varten hänen huonona päivänä. Tai ota vahingossa väärää annostusta lääkitystä (uskokaa tai älkää).
Kaikki hoitolat ei varmasti ole huonoja, mutta vältän mieluusti nämä kokonaan mahdollisimman pitkään.
Emme tiedä muutenkaan mihin hoitoala on menossa ja onko työvoima vajaata sekä työntekijät kaikki ulkomaalaisten yhtiöiden omistajien toimesta laitettu halvimmalla mahdollisella.
3.) Materia
Kuulostaa varmaan joidenkin korviin ”pahalta” ja täysin päinvastoin omia näkemyksiä, mutta itse voin myöntää tykkääväni paljon materiaalisista asioista 
Materiaan kuuluu esim. se omaan mieleen hyvin mieluisa talo mieluisalta sijainnilta, mutta myös enemmän tavaramaisia asioita.
Olen silti turhaa ja nykyistä kulutuskulttuuria vastaan ja pidän kulutusluotolla yli omien rajojen ringuttamista vastenmielisenä toimintana. Nykyään saat Klarnoilta lisäaikaa maksaa asioita ja vaikka kuukauden täysin lyhentämätöntä vapaata, mutta nämä ovat ajaneet ison osan ihmisiä ahdinkoon valtavilla myöhästymismaksuilla. Luotolla tavaroiden osto on aivan järkyttävässä suosiossa, enkä itse aio olla osana sitä.
Omalla mittarillani olen kuitenkin hyvin kohtuullisessa päässä. Pärjään hyvin pitkään parilla kappaleella laatufarkkuja (jotka muutenkin olen ostanut alennuksesta). Itselläni kuitenkin on paljon materiaalisia ”tavoitteita”.
Joillekkin esimerkiksi tuoksut ovat aivan järjetöntä rahanhukkaa, kun 10€ euron pulloon lätkäistään 70€ hintalappu. Itselläni taas on pieni kokoelma eri tuoksuja hyllyssä ja on yksi kiinnostuksen kohde. Miksi en nauttisi hajuaistillani hyvästä tuoksusta ja olisi ihmisten ilmoilla mahdollisimman siistinä? Tykkään myös kelloista ja yksi tämmöinen tavoite itselleni on haluamani osto. Toisille se näyttää aikaa samalla tavoin kuin esim. puhelin, mutta itselleni se on enemmän.
Aina välillä voi kyllää käyttää rahaa haluamiinsa asioihin. Voit ostaa sen kalliimman pullon viskiä ja antaa makunystyröille uuden kokemuksen, kun jonkun ison asian saa pakettiin. Pelkkä säästäminen ei ole se tavoite.
En tiedä kuuluuko matkailu materiaan, mutta laitan sen tähän. Itse haluan myöhemmin sitten matkailla Ranskaan taide ja viinimatkalle useammin kuin kerran 10 vuoteen. En kuitenkaan halua kuivuttaa säästöjä liiallisella rellastuksella.
4.) jälkipolvi
Jotkut haluavat jättää kalvosinnapit ja kirjeen, mutta itse haluan antaa mahdollisimman hyvän kickstartin mahdollisille lapsille sitten joskus. On kuitenkin tilastollisesti paljon paremmat näkymät.
Tähän kyllä liittyy vahvasti tietotaito ja opettaminen asioihin, koska ilman sitä ei mitään tipu. Muuten kyllä aion jättää mahdollisimman paljon fiksua omaisuutta. Omasta mielestäni se on sellaista jota vasten saa vaikka lainaa, (Seuraava asia on sitten täysin vitsi jos verottaja lukee juttua 
) mutta ei ole pahitteeksi unohtaa jonkun kivan kellon olemassaolo ja pelata sen varaan, että perheestä ehkä joku sitten sen löytää.
Elämässä on loppupeleissä kuitenkin täysin yksin. Osalla on kuitenkin onni perheensisäiseen tiimityöhön. Ystävät voivat kadota ajan saatossa ulkoisista syistä, mutta yleensä ”oma veri” on se mikä pysyy, joten miksi en tekisi sitä tiimityötä? On kuitenkin samasta puusta oksa ja historia, joten sen vahva jatkaminen on ainakin omaan päähän tärkeä.
5.) Yleinen hyvän tekeminen
Tästä en sen enempää jaksa avata mitään, kun itse tavoitteita on vain tämän suhteen yksi. Haluaisin itse tehdä hyväntekeväisyyttä itselleni konkreettisella tavalla. Lahjoittaminen säätiöiden kautta on kyllä ihan ok ja voi esim. itse syöpähoitoihin / niiden kehitykseen lahjoittaa, mikä on myös aivan ok.
Mutta, veisin tulevaisuudessa sitten mieluusti vaikka jonnekkin lastensairaalaan pleikkarit kaupasta. Täyttäisin vähempiosaisperheiden lapsien joululistoja. Tai ostaisin ja lahjoittaisin suoraan todella kipeiden perheelle jonkun tämmöisen elämyskortin, missä sitten vaikka pääsee radalla nätin auton kyytiin yms. Tämmöinen missä sinisen repun päätyminen sotilaalle on 0%.
Mutta siinnä on nyt tämmöinen oma… Raha on itsessään ”vessapaperia” sekä vain tietokannassa ykkösiä ja nollia käyttämättömänä. Se kirjaimellisesti kuihtuu käsiin istutettaessa ja se voi pankkitilillä kadota maailman ”kaatuessa”. Sillä voi onneksi tehdä paljon hyvää ja vaihtaa itselle tärkeisiin asioihin, kotiin sekä sijoituksiin kasvamaan. Joten, valitkaa viisaasti.
36 tykkäystä
Taas on ttullut pohdiskeltua tavoitteita, kun viimen väsäsin tänään jonkinmoisen Excelin sijoitusten seuraamiseksi. En millään jaksa kumminkaan tehdä sitä monen suosittelemaa systeemiä, että kirjaisin kaikki hankinnat ja myynnit ja niihin liitttyvät ajatukset ja opit ylös, kunpahan nyt ajattelin, että aloitan kuukausiseurannan, paljonko on yhteensä tullut syydettyä osakemarkkinoille rahaa, ja paljonko tuosta rahasta ja tuotoista on yhteensä kertynyt omaisuutta. Pyrkimys on pääsääntöisesti ostaa edullisen oloisia osakkeita pitkään salkkuun ja jättää ne sinne, kunnes tuntuu, että niiden hinta on noussut tai arvo laskenut tasolle, jossa niistä kannattaa irtautua, mutta seuranta on enemmänkin ylimalkaista kuin kovin syvällisen analyyttistä ja järjestelmällistä. Olen jo tähän ikään mennessä oppinut, että useimmiten ne tarkemmat ennusteeni eivät toteudu kovin tarkasti, vaikka miten syviin ryppyihin otsaa kurtistelisin.
Olen osakkeissa “isolla” velkavivulla, tällä hetkellä, omaa pääomaa on n. 40 % sijoitusten yhteissummasta, loput kiinteäkorkoista lainaa, jota lyhentelen kuukausittain. Velkaa on yhteensä n. 3 x vuosinettopalkan verran. Keksin juuri, että alan olla siinä tilanteessa, että velka tulee hoidettua osinkotuloilla, eli vuotuiset osingot ovat tällä hetkellä n. velan vuosilyhennys + korot.
Eka helpotuksen huokaus tuli siinä kohtaa, kun tajusin, että osakesäästöjen arvo ylitti velkasaldon, se tuntui hyvältä, kun samaan aikaan oli työpaikka vaarassa lähteä alta. Rauhoitti kummasti mieltä, kun tajusi, että velat saa hoidettua säästöillä tarvittaessa, eikä tarvitse muuta omaisuutta heti myydä, jos uloste lentää tuulettimeen. Sijoitussäästöt siis toivat konkreettista turvallisuudentunnetta.
Nyt tuli jotenkin toinen helpotuksen huokaus, kun huomasin, että velkojen lyhentämiseen tai korkoihin ei tarvitse käyttää palkkatuloja, eikä edes kajota säästettyyn sijoituspääomaan, osinkotulot riittävät. Lisää konkreettista turvallisuudentunnetta.
Seuraava askel on se, että voi jäädä eläkkeelle ilman, että tarvitsee tinkiä tuloista yhtään. Tällä hetkellä tulee vielä säästeltyä osakesijoituksiin kuukausittain, mutta eläkkeelle siirtymisen myötä aion lopettaa sen touhun, jolloin kuukausimenot pienenevät sen myötä. Silloin saa rahan virta luvan kääntyä toiseen suuntaan, eli kun eläke on kuitenkin selvästi palkkaa pienempi, erotus kompensoidaan sijoitustuotoilla. Toivon mukaan jopa käy niin, että nettorahaa on kuukausittain käytössä enemmän kuin työssä käydessä, koska onhan vapaa-aikaakin. Silloinhan niitä rahoja vasta oikeasti ehtii käyttää hedonistisen elämäntyylin nautintoihin. Nyt töissä käydessä ei riitä aika mihinkään, vaikka periaatteessa olisikin rahoja.
Kun itsellä sattuu vielä olemaan sumplitttuna eläkesysteemi, jossa pääsee joustavasti eläkkeelle siinä iässä kuin haluaa, niin nythän mulla on laskukaavat, joiden mukaan pystyn päättelemään, missä kohtaa eläkekammasta lähtee vikat piikit. Vielä ehkä pari vuotta puurtamista, mutta sen jälkeen viiniä, laulua, naisia, merta, vuoria, lunta, aurinkoa, puutarhanhoitoa ja vapaata filosofointia. Eikö tämä ala kuulostaa suunnitelmalta?
40 tykkäystä
Pieni pohjustus, jonka pohjalta saattaa paremmin ymmärtää mitä tavoittelen sijoittamisella:
Raha on minulle ensisijaisesti vallankäytön väline, kuten myös monille muille. Valtaa tosin voi käyttää monella tapaa, esimerkiksi omien mielihalujen tyydyttämiseen tai omaan ja läheisten hyvinvointiin eri muodoissa.
En ole myöskään immuuni hedonistisen materian houkutuksille, joista erityisesti autot ja vaatteet saavat aikaan ajoittain suuriakin mielihaluja päivittää uuteen ja parempaan. Olen kuitenkin huomannut, että tunnepohjaisesta ostoksesta saadun dopamiinipiikin jälkeen tulee henkinen krapulavaihe, kun alan puntaroimaan vaihtoehtoja joihin rahan olisin voinut käyttää. Silloin joudun toteamaan että oikotietä Edeniin ei löytynytkään mielihalujen tyydyttämisellä.
Se mistä saan tasaista hyvän olon tunnetta on pyrkimys luoda taloudellisesti vakaata elämää perheelleni, eli jotta puolisoni ja lapseni pystyisivät tekemään elämässä valintoja ilman että raha olisi liikaa motiivina. Myöskään en halua että rahan riittävyydestä perustarpeisiin tarvisi murehtia.
Ja kääntäen: jos perheemme talous sakkaisi omien töppäilyjeni takia, olisi se kova paikka minulle.
Edellämainittu onkin siis tärkein tavoitteeni sijoittamisella ja se on toistaiseksi pysynyt voimassa.
Toinen konkreettinen tavoitteeni on olla taloudellisesti riippumaton 40-vuotiaana (ikää nyt yli 20 ja alle 30). Se olisi kuitenkin liian nuori ikä siirtyä juomaan Pina coladaa palmun alle, mutta ajatus siitä että voi vapaasti valita millaisia töitä ja miten paljon niitä haluaa tehdä lämmittää mieltä.
Raha on siis minulle mahdollistaja eikä itseisarvo ja sillä filosofialla sijoittamista harjoitan 
26 tykkäystä
Yksi tavoitteeni on tietty olla keskivertopäivänä hitusen mukavampi ja leppoisampi verrattuna tilanteeseen että eläisimme kädestä suuhun.
Yllä oleva on maksumuurin takana. Voi myös googlettaa esim. “rikkaiden asenteet Suomessa”.
Emme tuossa tutkittuun porukkaan kuulu. Mutta taloutemme on betonisen turvattu. Meillä tulee olemaan riittävästi kaikkea mitä tarvitsemme.
Ja tästä huolimatta kuitenkin seurasin keväällä 2019 kasvavan suuttumuksen vallassa kun demarit, maalaisliitto ja SKDL löysivät toisensa eli syntyi kansanrintama olemattoman kakun jakamista varten.
Sen jälkeen olen tajunnut että jos varallisuus vaikuttaa jonakin hetkenä niin että olen vihaisempi kuin muuten olisin, se on aivan älytön tilanne.
32 tykkäystä
”Mulla on kauko-ohjattavat panssarivaunut, mulla on kopteri, joka lentää, sellainen kuvauskopteri, mulla on lentopallokenttä, mulla on golf green, mulla on rakennettu beach house, siis keinonuotiot, lounaspöydät, sohvat. Mulla on, mulla on, kaikki nää mestat on. Mä olen itse osan tehnyt, osan suunnittelijan kanssa. Mulla on siis vaikka mitä, mutta siis kruununjalokivi on se koti-spa”
Repesin tälle. Tuotako se nyt on olla rikas kun on radio-ohjattavia ja nuotiopaikka sekä spa?
Kyllä omat rikastumisen seurauksena mahdollisesti saavutettavat haaveet on ihan eri luokkaa, mutta hyvä jos tuollaisiin on tyytyväinen.
4 tykkäystä
Saada olla rauhassa.
Se oli ensimmäinen tavoite, kun lähdin miettimään mitä sitä tekisi isona. Olisi työ, jota voi tehdä yksin vaikka kannonnokasta, eikä tarvitsisi tavata ketään, jos ei halua.
Aika moni työ uran varrella lähenteli tätä tavoitetta, mutta kaikissa siviilitöissä oli kuitenkin pakollisena pahana muut ihmiset. Ei sillä, että pelkästään vihaisin ihmisiä, en vain jaksa muita koko ajan, varsinkin jos en pysty itse rajoittamaan kontakteja.
Sijoittamisessa yhdistyvät kaikki työssä arvostamani asiat. On täysin itse vastuussa lopputuloksesta, ei tarvitse kysyä lupaa voiko näin tehdä. Minulla on tapana helliä ajatuksia, jotka eivät aina sovi perinteisiin raameihin. Hyvin usein palaute on ollut mallia ”ei tule mitään, nyt kuvittelet liikoja, vitun sekopää tai kuka sinä oikein luulet olevasi”. Sijoitusmaailmassa markkina kyllä lopulta arvostelee ajatukseni ja rahaakin tärkeämpää on saada varmistus siitä, etten ollut sekopää. Vaikka tietenkin olen sitäkin.
Vaikka raha olikin alunperin liikkeelle paneva voima, en halunnut sitä hinnalla millä hyvänsä. Jos olisin tehnyt kaikki tai edes osan elämänvalinnoista rahan perusteella, olisi sitä nyt moninkertaisesti enemmän. Olin (olen) enemmän suuntautunut humanistisiin aineisiin ja kaikkein mieluiten olisi filosofi, mutten tiedä riittääkö rahkeet. Aikaa toki vielä on.
70 tykkäystä
Erittäin hyvin sanottu!
Eräs yksityis sijoittaja sanoi että,hänellä on semmoinen firma millä ei ole yhtäkään asiakasta, eikä yhtäkään työntekijää.
Entisenä yrittäjänä varmasti tiesi, mitä haasteita
Nämä mainitut ryhmät tuottaa yritykseen.
Toki myös niitä mahdollisuuksia.
Ilmeisesti aikansa kutakin.
7 tykkäystä
Kirjoitetaanpa oma tilanne tännekin, kun sen verran mielenkiintoinen ketju. Ikää jotain 35+v, perhe ja lapsia on. Oma salkku yli 1M€ ja työelämässä edelleen ihan hyvällä palkalla. Vaurastuminen tuli exitin kautta. Motivaatio töissä on kyllä nykyisin alhainen.
Allekirjoitan @superg ja muutaman muun kommentin, että nälkä kasvaa syödessä. Nyt tavoitteena 2M€ salkku ja velaton talo. Alunperin mietin, että jäisin pois töistä, kun miljoonan salkku, mutta eihän se perheelliselle riitä, kun haluaa turvamarginaalia.
Paljon on myös tullut sählättyä (välillä myös tienattua) rahaa start-upeissa ja futuurien yms. treidaamisessa. Treidaaminen, ja osakepoiminta ylipäätäänkin on vaan niin vaikea laji, että pitäisi pikkuhiljaa ymmärtää siirtyä vielä enemmän indeksimieheksi ja jättää ehkä max 30% suoriin osakesijoituksuksiin ja muihin riskisempiin kohteisiin.
Mieliala riippuu paljon siitä, että kasvaahan nettovarallisuus kuukausi- tai vähintään vuositasolla. Tästäkin syystä on vaikea kuvitella vielä hyppäävänsä pois töistä, kun se vaatisi selvästi isompaa riskin sietoa. Jos voisin olla varma, että saan pääomalle reaalituottoa 4-5% vuodessa ja lähemmäs 100k€, niin sitten voisin kuvitella lopettavani työt. Eli matkaa tuohon on vielä.
Raha on kuitenkin mahdollistanut sen, että ei tarvitse peruselämisestä tinkiä, mutta siltikään ei voi tuhlata, kun tavoite ei ole saavutettu. Säästöön laitan sen mitä jää, tosin elintason nousun myötä kulut ovat kasvaneet.
Jos jäisin pois töistä, niin varmaan sitten keskittyisin enemmän urheiluun, sijoittamiseen, lukemiseen ja uusiin projekteihin. Vaikeinta taitaa kuitenkin olla löytää elämästä uutta syvempää merkitystä, jos ja kun rahaa on.
45 tykkäystä
Tavoite on perus taloudellinen vapaus. Jäädään työelämästä pois kun ollaan puolison kanssa saatu kasaan 1milj sijoitusvarallisuus ja oma velaton koti. Tällä hetkellä meillä on 750k nettovarallisuus, josta noin 250k pörssissä, 250k sijotusasunnoissa ja 250k omassa asunnossa.
Suunnitelmana on saavuttaa taloudellinen vapaus seuraavan 5v aikana. Viiden vuoden päästä meidän lapset on eskarissa/alakoulun ensimmäisillä luokilla, ja meille olis tärkeä saada taloudellinen vapaus ennen kun lapset on isoja, että päästäis heidän kanssaan vielä nauttimaan yhteisestä ekstra-ajasta. Rahaa ehtii sit haalia lisää myöhemmin, jos haluaa vielä nostaa elintasoa.
29 tykkäystä
Tavoitteeni on älyllinen haaste. Saan nautintoa siitä kun käsillä on yhtälö mikä vaatii luovuutta, riskinottokykyä, laskentaa, joukkopsykologiaa, todennäköisyyksien arviointia, hermoja sekä yritystoiminnan tuntemusta. En jaksa ihmistulvaa, jota saan työssäni. Palaudun sijoitusasioiden imussa. Sijoitushorisonttini on ikuisuus. En aio lopettaa vaikka salkussa olisi pari nollaa enemmän perässä. Mikään ongelmani ei ole ratkaistavissa rahalla, joten miksen menisi 100% osakepainolla hautaan asti. On sitten perikunnalla ylläri. Todennäköisesti positiivinen, mutta elämästä ei koskaan tiedä.
32 tykkäystä
Mielenkiintoinen ketju!
Tavoite on sijoittamisella saada turvaa ja vapautta. Nyt tuntuu siltä, että 1 millin netto sijoitusvarallisuus riittää hyvin kattamaan kaikki menot ja jää vielä sijoitettavaksi. Tuo määrä tuo turvaa ja vapauden tunteen ja voi päättää sitten mitä tekee.
5v päästä ensimmäinen milli olisi tarkoitus olla kasassa. Tiedän jo nyt, että kun milli tulee kasaan, niin asetan varmasti seuraavan tavoitteen. Asunnot pääpainossa. Rahastoja ja osakkeita löytyy myös salkusta tällä hetkellä.
10v takana ja 30+ ikää.
Sijoittaminen on sillä tavalla palkitsevaa, että sitä harrastusta ei tarvitse koskaan lopettaa. Uskon, että tulee jatkumaan itsellä ihan hautaan saakka.
Haastavaa ja aivoille hyvää älyllistä toimintaa. Ikuista oppimista ja vaatii päättäväisyyttä, kurinalaisuutta, tavoitteellisuutta ja perustekemistä päivästä ja vuodesta toiseen.
Tällä hetkellä päihkäilen sen kanssa, että kuinka aggressiivisesti haluan kasvaa. Jos yritän optimoida kasvun, kassavirta kärsii ja sama toisin päin. Kultaista keskitietä haetaan, vaikka tällä hetkellä ei ole tarve maksimoida kassavirtaa. Kasvu kuitenkin prioriteetti.
15 tykkäystä
Pidän sijoittamista erittäin tylsänä ja suoraan sanottuna ei kiinnosta pätkääkään syventyä koko aiheeseen. Kuitenkin on pakko, koska pankkitilillä rajoista ei ole hyötyä. Tavoitteena on +100 000 salkku viimeistään kun jään eläkkeelle 35 vuoden päästä. Tämä on useimmille aika laiha saalis mutta jos olen jotain oppinut niin se on se että eläminen on kallista. Sijoitan myös itseeni, eli opiskelen ja yritän kehittyä.
Mielestäni moni unohtaa sen että kaikennpohja on hyvä palkka. Vielä 3 vuotta sitten olin laskenut sen mukaan että minusta tulisi osakas suht hyvin menestyvään yritykseen. Laskin myös sen mukaan että johtajan pesti olisi ollut mahdollinen mutta jossain vaiheessa tajusin että haluaisin antaa potkut lähes kaikille ja pistää koko homman uusiksi eli päätin vaihta työpaikkaa. Olen myös miettinyt osa-aikaista yrittäjyyttä eli sekin on sijoitussuunnitelmaa.
Unelmana olisi ostaa asunto ulkomailt mutta tärkeintä minulle on se että minun vaatimattomat suunnitelmat (reissaaminen, urheilu) eivät jää rahasta kiinni.
12 tykkäystä
Tähän pääset esim 0% tuotolla laittamalla sivuun 240€/kk tuon mainitsemasi 35v ajan.
28 tykkäystä
Hemmetti, noinko se sitten onkin. Pitänee laittaa tavoitteet uusiksi.
27 tykkäystä