Samaa vähän laskeskellut näistä, että ilmeisesti
vapaa-aikailu on 3x kalliimpaa kuin arki.
Itselläni on ainakin se ajatusmaailma, että haluan ansaita selvästi enemmän kuin kulutan. Eli jos haluan kuluttaa 2k€/kk, ja sijoitukseni tuottavat 2,1k€/kk, niin en voisi kuvitella jääväni töistä pois. Turvallisuuden tunteella ja sillä tiedolla, että voisin kuluttaa enemmän, on minulle iso arvo.
Tieto siitä, että voisi koska tahansa kävellä ostamaan uuden auton, on melkein yhtä mukavaa, kuin uudella autolla ajaminen. Ei ehkä tyypillisin tapa ajatella kuluttamista, mutta itselleni varsin luonteva.
Se on totta, että vapaa-ajalla kuluu rahaa enemmän kuin töissä, mutta elämänhallinnasta kertoo negatiivista se jos ei pysty eläkkeellä(kään) olemaan vapaa-ajalla jatkuvasti kuluttamatta rahaa. Itse kulutan tosi paljon rahaa ja sitä olen tässä opettelemassa kokoajan jotta säästämisen aste nousisi ja varsinkin vanhemapana osaisi olla onnellinen siitä mitä on eikä siitä mitä voisi ostaa.
5 tonnia kuussa käteen eläkkeellä Se on ehkä 5 kertaa enemmän kuin minulla nyt pakollisten asumus- ja lapsimenojen jälkeen. 0,5 miljoonan salkulla saa 1375€/kk nettona käteen jos tuotto 5%. Se voisi olla sellainen taso jolla tulee toimeen mikäli muuten on suht kuluton eli velaton jne.
Omaan laskelmaani viitaten voisin ajatusmaailmaani vielä avata sen verran, että en ole suunnitellut tavoitetta kulutukseni kautta, vaan sen kautta, että uskon viihtyväni työelämässä 60v asti samalla jatkaen säännöllistä sijoitustoimintaani. Tuolla yhtälöllä (nykysalkku+jatkuvat sijoitukset+30v sijoitusaika) loppusaldo näyttäisi nykypäivän rahana yllä esittelemäni taulukon mukaisia lukuja. Toki on mahdollista, että jossain kohtaa todella kyllästyn oravanpyörään ja haluankin jo jättäytyä salkun varaan aiemmin. Nykyisellään kk-kuluni ilman lainanlyhennyksiä ja sijoituksia ovat ehkä 1,5-2t€/kk luokkaa ja olettaisin, että mahdollisena vapaaherrana haluan käyttää tuplasti tuon verran varmuuspuskurin sisältäen Eikä se summa erityisen suurelta kuulosta, mikäli sillä esim. haluaa joskus mahdollistaa puolisonkin työelämästä jättäytymisen. Lisäksi tarkoituksena oli havainnollistaa myös kertyneen eläkkeen vaikutusta; aika monessa laskelmassa tunnutaan olevan vain ja ainoastaan salkun varassa (tämä toki todellisuus, mikäli aikoo eläköityä huomattavan paljon virallista eläkeikää aiemmin)
Mielenkiintoista että sijoitusomaisuuden ollessa miljoonaluokassa oletetaan allokaation olevan 100% pörssiosakkeissa. 7-numeroisella taseella nimittäin pääsee kiinni esimerkiksi private equity-rahastoihin, joiden tuotto on historiallisesti ollut pörssiä parempi. Haittapuolena on huonompi likdivideetti, rahat voivat olla sijoituskohteessa kiinni 8-12 vuotta.
Reilun kahden miljoonan sijoitusomaisuudella tavoitteeni on pitää kolmasosa varallisuudessa pörssin ulkopuolella, vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa kuten sanotaan. Eräs valitsemani private equity-rahasto on tuottanut historiallisesti sijoittajille yli 20% tuottoa ja kuuden vuoden kohdalla oma pääoma on palautunut takaisin. Jos teen 100 000 euron sijoituksen private equity-rahastoon joka toinen vuosi olisi ylläolevilla oletuksilla kassavirta positiivinen kahdeksan vuoden kohdilla. Pitkä aika ilman tuottoja mutta en näe tätä ongelmaksi.
Minkä takia eläkkeellä pitäisi kuluttaa vähemmän rahaa kuin ennen, kun kuitenkin vapaa-aikaa on enemmän?
Ehkä se useimmilla on näin käytännön pakosta tulojen pudotessa, mutta näkisin että niin kauan kuin ei ala fyysisesti ja henkisesti pahasti taantua, niin hyvinkin toteuttaisin itseäni lisääntyneen vapaa-ajan kanssa.
Ei ole olemassa mitään oikeaa kulutasoa. Jos haluaa asua maakuopassa ja ostaa vain kaupasta laputettuja ruokia niin vähälläkin pärjää. Eikä siinä ole mitään väärää.
Itselläni oli tavoitteena 10 000 euroa kuussa käteen eläkkeellä nelikymppisenä. Se on jo ylitetty, vieläpä etuajassa. Tällä hetkellä Excel-mallini sanoo käteen jäävän 12 146 euroa kuussa, ilman että pääoma pienenee. Näin suurperheellisenä en ole lainkaan varma riittääkö se minulle oikeasti mukavaan stressittömään elämään. Sen vuoksi olen vielä palkkatöissä josta jää 6-numeroinen summa vuodessa nettona käteen.
Jostain syystä palkastani ei jää mitään säästöön. Niinpä aionkin käydä läpi viimeisen kuluneen vuoden menot ja tutkia mihin kaikkeen välttämättömään rahaa oikein palaa. Isompia menoeriä ovat asuntolaina, vaimon viikkoraha 100 euroa päivä netto, auton osamaksu 2 000 euroa kuussa, kolme ulkomaanmatkaa (yhteensä 6-7 viikkoa) vuodessa majoittuen paremman pään viiden tähden hotelleissa sekä viime vuonna tehty pienehkö kodin remontti (yli 60 000 euroa). Tähän pitäisi vielä päälle lisätä jatkossa pidemmät lennot vähintään premium economy-luokassa koko perheelle Uusina kuluina vuodenvaihteessakin voisi käydä vaikka Thaimaassa ja päälle 3-4 Euroopan viikonloppureissua.
Minustakin paljolti kiinni siitä kuinka merkityksellinen palkkatulo on kattamaan kulupuolta. On taso sitten mikä hyvänsä niin ottaa kyllä aikansa säästää ja sijoittaa ennen kuin se alkaa olla epäolennainen.
Esimerkiksi kulut pienenevät kun lapset muuttavat pois, usealla satasella. Lisäksi ei tarvitse eläkkeellä lyhentää ja maksaa perheasunnon lainaa. Perheellisellä asumiseen menee helposti 1500e/kk, niin eläkkeellä 260e. Autoilukulut myös vähenevät, kun ei tarvitse töihin ajella, ja autosta voi jopa luopua kokonaan.
Lisäksi säästäminen kannattaa tehdä nuorena, joten säästämiseen menee monella nuorella paljon rahaa. Eläkkeellä olevan ei enää kannata säästää, vaan käyttää säätöjä ja pääomatuloja. Vaikka nuoren tulot ovat isot, niin monen menot ovat pienet.
Ei se sitä tarkoita jos nuorena tienaa 3000e/kk, ja eläkkeellä käyttää 1500e/kk, että käyttäisi vähemmän rahaa eläkkeellä. Koska ei nuorena ole käyttänyt kokonaan tulojaan, vaan laittanut ison osan säästöön. Lisäksi ennen eläkettä rahaa mennyt paljon velattoman asunnon maksamiseen ja lapsiin.
Eläkeläisen pakolliset menot: Asuminen 130e/kk, ruoka 100e/kk ja muut 100e/kk = 330e/kk
(Asuminen: yhtiövastike 200e/kk, sähkö 20e, vesi 20e ja netti 20e =260e, tämä jaettuna 2hlö:llä on 130e/kk)
Tavoitteeni sijoittamisella: olla Superg.
Eli perustaa firma ja useamman vuoden päästä myydä se?
Yhden miehen firmassa kymmenen vuotta työntekoa keskimäärin noin 2 000 euron kuukausipalkalla. Sitten yhtäkkiä puolessa vuodessa miljoonan euron liikevaihto (liikevoitto). Rahantulon myötä homma alkoi myös stressaamaan joten onnistuin vielä myymään liiketoiminnan 7-numeroisella summalla.
Jos olisin yritystoimintaa aloittaessa tiennyt kuinka ankea elintasoni on seuraavan vuosikymmenen en olisi koskaan homman lähtenyt. Toisaalta se aika opetti arvostamaan menestystä. Nimimerkillä yön yli menestys vuosikymmenen kituutuksen jälkeen.
Sain ynnäiltyä viimeisen 12 kk ajalta kuluja seuraavasti:
Matkailu: 25 024 €
Harrastukset: 6 308 €
Ruokakaupat: 5 484 €
Autoilu: 27 496 €
Asuminen: 20 625 €
Muut kulut: 17 404 €
Yhteensä: 102 341 €
Tuo vastaa suunnilleen nettopalkkaani joten ihmekös tuo ettei mitään jää sukanvarteen. En ole huomioinut laskelmassa kertakuluja kuten kodin isompi remontti enkä myöskään vaimon viikkorahaa vielä. Laskelmasta puuttuu kokonaan vaimon ostokset jotka lienevät useamman tonnin kuussa.
Excel-mallini arpoo sijoitusten vuosituotoksi nettona käteen 134 259 €, joten olen kutakuinkin tavoitteessani ja voisin lopettaakin palkkatyöt. Mutta sitten jäisivät edellisessä viestissä haaveilemani tuiki tärkeät elämänlaadun parannustoimet tekemättä. Ja Porsche ostamatta
Jos haluaa elää rennosti ylemmän keskiluokan elämää perheellisenä, niin 100 000 euroa alkaa olla minimi vuositulo. Varsinkin kun inflaatiokin päästettiin pullosta ulos.
Ja eihän sitä hyväpalkkaista työtä malta lopettaa, koska sillä rahalla voi huvitella sydämen kyllyydestä
Pakko sanoa, että tuntuu jatkuvasti enemmän siltä, että uusi yritys pitäisi perustaa, jotta pääsisi joskus supergin lukuihin.
Tavoitteeni sijoittamisella taloudellinen vapaus valita. En tiedä missä h*lvetissä olisin, jos joutuisin heräämään työpaikalle joka aamu tästä vielä 40 vuotta eteenpäin.
Tulenkin vähentämään töitä radikaalisti jo 2024, ei siksi että tavoite olisi vielä kovinkaan lähellä, en vain jaksa enää päivääkään. Tämä viimeinen vuosi mennään jotenkin, 2024 mennään ansiopäivärahalla ja katsellaan sitten 2025 miltä salkun tilanne näyttää, että minkälaisia toimenpiteitä (töitä) pitää ryhtyä tekemään.
Todellinen taloudellinen riippumattomuus olisi saavutettavissa tällä palkalla ja säästöasteella 10v päästä, mutta minä en niitä vuosittaisia lomamatkoja tai uusia autoja kaipaa saati tarvitse. Minulle riittää se, että rahat riittää ruokaan kaupassa ja kattoon pään päällä ja pääsen vihdoin tekemään asioita itselleni enkä muille. Elämä on aivan liian lyhyt toimistossa istumiseen.
Eikä näissä koskaan ole pois suljettua sekään, että joskus myöhemmin löytyisi innostus palata takaisin työelämään kerryttämään myös sitä lomamatkakassaakin, mutta en kuitenkaan lähde sen varaan laskemaan. Henkilö joka on esim. 10v viettänyt työelämän ulkopuolella vapaaherrana, tuskin on erityisen haluttua tavaraa työmarkkinoilla.
Uskon, että monella meistä on monia eri tavoitteita, joihin sijoittamisella pyrkii. Itselleni se ehkä kaikista tärkein on taloudellisen turvan luominen, koska ikinä ei voi tietää varmuudella mitä elämä tuo tullessaan.
Toinen päällimmäinen tavoite itselläni on sitten eläkepäivistä nauttiminen ilman, että tarvitsee stressata riittääkö eläke kaikkien laskujen maksuun ja muuhun elämiseen. Olen aavistuksen taipuvainen ajatteluun, että asioita olisi varaa tehdä vasta sitten kun jokin mysteerinen varallisuus olisi saavutettu. Olen kuitenkin alkanut tietoisesti pyrkiä eroon tästä ajattelutavasta, koska siinä on isot riskit jos unelmien toteuttamista siirtää vuosi vuodelta eteenpäin. Meillä on kuitenkin vain tämä hetki. Mennyt on jo mennyttä ja tulevasta ei voi olla täysin varma.
Kolmantena tavoitteena itselläni on jatkuva uuden opettelu ja talouden sekä omistamieni yhtiöiden seuraaminen. En esimerkiksi usko, että Buffet ja Munger olisivat näin skarppeja vielä lähes sadan vuoden ikäisinä mikäli he olisivat eläkkeelle jäätyään jättäneet sijoittamisen ja Berkshiren pois elämästään täysin.
Tällaisia ajatuksia tällä erää. Mukavaa viikonloppua kaikille!
Saan nautintoa siitä, kun salkku kasvaa ja mukavasti tulee jännitystäkin. Salkku mahdollistaa asioita ja tuo vaihtoehtoja. Tarkoitus on alkaa viettämään talvet lämpimässä. Hyvin pienelläkin salkulla tuo on mahdollista. Pääoman syöminen ei saisi olla mikään ongelma. Monet elävät ihan hyvää elämää ilman salkkuakin.
Varo vaan, ettei salkku saavuta tavoitettasi, sillä sen jälkeen joko tylsä itsetyytyväisyys laimentaa nautintosi ja jännitys katoaa tai sitten addiktoidut ja nostat tavoitetta vain pian huomataksesi, ettet enää hallitse salkkuasi, vaan se hallitsee sinua.
Niitä, joille käy jälkimmäinen vaihtoehto, muut pitävät ahneina kitupiikki-paskiaisina. Eikä pakkomielle itsellekään onnea tuo, vaan reppanaa pätemisen iloa ilman ymmärrystä, minkä korvike se on.
Raha & omaisuus on väline, ei päämäärä. Väline mihin? Hyvään elämään? Sa sä.
Tämä yleisellä tasolla kerrottuna, ei nimenomaan sinulle suunnattuna. Oli pakko sanoa, kun oma motivaatio pörssipeliin on taas vaihteeksi vähän hukassa. Viimeksi mielenkiinnon puute kesti 15-20 vuotta. Kaikella aikansa.
Ps. voi tietysti asiaan myös vaikuttaa, että Juurikki joutui vasta tapaamaan miljonäärin, joka oli ja mikä pahempaa, on nyt ja varmaan jatkossakin ilkeä säälittävä ihminen. Kuka haluaa semmoiseksi, vaikka siitä muutama miljoona maksettaisiinkin?
Ei syytä epätoivoon: ääripäiden välissä voi olla kultainen, mutta liukas keskitie.
On saavuttanut kaikki tavoitteet ja enää ei oikein ole muuta tavoitetta, kuin saada aikaiseksi positiivisia asioita salkun avulla. Varmasti olen jo nyt monenkin mielestä vaikka ja mitä Keskitie on monessa asiassa parempi ja olen vakaasti aikonut liukastella siellä.
Oma sijoitussuunnitelmani on ollut hieman vajavainen, johtuen ehkäpä lopullisen päämäärän puutteesta. Nyt olen kuitenkin päätynyt siihen lopputulemaan, että sijoittamisella olisi mukava saavuttaa parempaa elämänlaatua, eli esimerkiksi omalla kohdalla se voisi tarkoittaa enemmän lomaa töistä, hankintoja, matkoja tmv. Ei tänä vuonna, eikä ensi vuonna, mutta toivon että jotain hyötyjä voisin saada vaikkapa viiden vuoden kuluessa. Tässä kohtaa tietysti luovun osasta korkoa korolle efektin tuotoista ja taloudellisesta riippumattomuudesta, mutta ehkä kuitenkin “nuorena” on mukava vielä tehdä asioita.
Tästä päästäänkin seuraavaan ongelmaan tai näkemykseen.
Käsittääkseni tämäntapaisella lähestymisellä vaadittaisiin passiivisia sijoitustuloja, esimerkiksi osinkojen muodossa. Tällähetkellä salkustani löytyy OST:lla suomalaisia osakkeita, sekä niiden lisäksi AOT:lla ETF- ja indeksi rahastoja. Rahastot ovat kaikki kasvuosuuksia, eli osingot eivät kilahda tilille.
Juuri noista rahastoista kysyisyinkin mielipiteitä. Mielestäni niillä on hyvä luoda hajautettua tuottavaa pääomaa jollakin aikavälillä, mutta saadakseen niillä tuloja, ne pitää myydä. Onko kukaan muu ajatellut asiaa tästä näkökulmasta, eli miten kasvuosuus rahastot voidaan hyödyntää joidenkin vuosien päästä, kun tarvittaisiin passiivisia tuloja? Myydäänkö ne sitten vain ja ostetaan tilalle vaikkapa rahastoja jotka maksavat osingot ulos?
Edit 1: korjattu vähän kirjoitusvirheitä.