Tavoitteesi sijoittamisella?

Itse säästin tuona aikana omalla mittapulla suuren summan rahaa ja kerkesin vielä ennen kolmeakymppiä tuhota sen kaiken yritystoiminnassa. Yhtä kaikki, astuin ikäluokasta ulos keppikerjäläisenä.

Menen tässä sijoittamisessa vähän kuin suomalainen olympiaurheilija, että osallistutaan ja katsotaan mihin riittää. Toistaiseksi on kyllä mennytkin kuin suomalaisella olympiaurheilijalla. Kai se pitää kohta todeta, että “oli kiva osallistua ja päästä sijoittamaan huippujen kanssa ja oli tosi mahtava foorumi. Nyt kävi näin, mutta ihan hyvillä mielin, vaikka ei rahaa tullutkaan. Sain ihan hyvä ja rennon suorituksen.”.

24 tykkäystä

Minulla juuri tuolloin säästettiin ja sijoitettiin. Kaikista kriittisin aika oppia perusteet ja kuinka hallita rahan käyttöä ja sijoituksia. Sen jälkeen ei tarvitse myöhemmin alkaa tekeen isoja muutoksia säästämisen suhteen. Tuo oli se kaikista tärkein jolloin pohjat rakennettiin ja salkkua kasvatettiin. Nyt hieman päälle 30v ja nyt on jo paljon helpompaa. Korkoa korolle juoksee ja tuntuu ja painaa laukalla kuin itsestään.

Perustukset kun rakentaa nuorena hyvin, niin sen päälle sitten on jo paljon helpompi rakentaa ja vauraustuminen alkaa tuntuu jo automaatiolta. Tarvittaessa jos haluaa niin voi hieman löysätä jo ruuvia sen jälkeen, jos salkku alkaa oleen jo merkittävä.

15 tykkäystä

Mikä on merkittävä salkku

@manimeikeri 580€/kk sijoituksiin 20v :arrow_right: 30v, eli kymmenen vuoden ajan tekee 7% tuotolla 100k euroa. Ei ole työssäkäyvälle mitenkään mahdotonta

Samalla säästötahdilla ko. henkilöstä tulee muuten miljonääri 55v iässä. Tämä himmeli kannattaa sisäistää mahdollisimman aikaisin.

15 tykkäystä

@manimeikeri Nyt pakko kommentoida sen verran, että ei todellakaan ole mikään mahdottomuus. Olen reilu 20v, mutta alle 25v ja salkku on hieman yli 100k. Töissä olen ollut noin 4 vuotta, keskimäärin säästänyt vajaa 900e kuukaudessa eli noin 45 000€. Lisäksi sijoittamalla saanut kasvatettua potin vähän yli 100 000 euroon. Palkka on ollut keskimäärin alle 2300 euroa kuukaudessa.

Jos elää melko minimaalisella kulutuksella ja säästää sekä sijoittaa aktiivisesti niin on todellakin mahdollisuus kerryttää pottia. Kun asuu suht edullisesti kahden hengen taloudessa niin kuin moni muukin tämän ikäinen, ei kulut ole kovin suuret.

Lisäksi sanotaan heti, että en saa vanhemmilta avustusta, en ole saanut alkupotteja, nautin elämästä ja ajan myös hienolla autolla. Kahden hengen taloudessa kulut jaetaan puoliksi, joten kulut ovat noin 1000 euroa kuussa omalta osaltani.

40 tykkäystä

Kirjoittelin foorumin ensimmäisen viestini juuri tähän ketjuun viime vuoden helmikuussa.

Tuolloin tuumailin, kuinka haaveissani olisi “sitten joskus” saada sen verta osinkoja, jolla voisi lyhentää työviikkoa tai jopa jättäytyä toisinaan vaikka palkattomalle vapaalle, mutta nyt tässä pitkän kesäloman viettäneenä olen huomannut, kuinka tylsää elämäni onkaan.

Kaveripiiri on kovin pieni ja jokaisella nyt on muutenkin omat menonsa ja/tai perheensä, kun itse viilettelen omassa yksinäisyydessäni (no, eikai tätä yksinäisyydeksi voi sanoa, ehkä enemmänkin elämäntapa :smiley: ) mutta silti olen huomannut, että minäkin lukeudun laumaeläimiin, joka joskus tarvitsee nähdä muitakin ihmisiä, että pääkoppa ei aivan sekoa.

Kohta alkaa siis jälleen työt enkä ole koskaan, KOSKAAN, halunnut palata näin kovasti töihin. En sen takia, että töissä nyt välttämättä olisi niin ihania ihmisiä tai siellä olisi maailman parhaat työt, mutta siellä sentään on ihmisiä ja on päivillä joku “arvo”, kun pitää lähteä töihin tekemään jotain. Tämä “jouten olo” alkaa syömään hieman jo hermoja.

Tästä aloin sitten miettimään aiempia sanomisiani tai kenties jatkoajattelemaan aiempia mietteitäni, että jos osakemarkkinoilla kävisi niin hyvin, ettei minun tarvitsisikaan olla 67 ikävuoteen asti töissä (ikää nyt 35) ja jäisinkin aiemmin eläkkeelle, niin mitä sitten? Mihin minä tässä suhteellisen tylsässä elämässäni aikani käyttäisin?

Toki, perhettä olisi varmaan kiva perustaa, mutta samalla mielessäni takoo ajatus, että pitäisi myös hommata nykyisen, suht halvan elämismuodon tilalle omakotitaloa ja vieläpä sellainen, joissa nyt olisi jokaiselle tilaa “olla ja hengittää”, ettei nyt tarvitse missään sumpussa asua. Ainakin itse luulen haluavani toisinaan “minä-aikaa”. Tämä taas kuulostaa kalliilta suunnitelmalta… :slight_smile:

Tällä hetkellä olen etäsuhteessa, mutta siinäkin vähän turhan harvoin tulee nähtyä toista osapuolta. Hällä on omat vahvat syynsä olla siellä missä hän juuri on, minulla myös omani olla täällä, mutta ehkä joku kerta päädytään saman katon alle, siihen asti pitää yrittää markkinoiden avulla pientä pesämunaa rakentaa, että on sitten omaan “kartanoon” varaa.

Tämä nyt oli vain tämmöinen välipohdiskelu tähän väliin… Pitää lukea tämä sitten joskus taas läpi, kun töissä on hirveä kiire, viikosta toiseen pitää juosta ja illat tehdä hotellikuolemaa jossain huitsankuukassa eikä kiinnostas yhtään, saas nähdä olenko vielä samaa mieltä “näistä tylsistä, sisällöttömistä lomista” :smiley:

Ei mulla muuta. Jatkakaa.

22 tykkäystä

Tähän kannattaa tehdä laskutoimitus uusiksi ja miettiä, ketä on taloyhtiössä (ajatusmaailman ja maksukyvyn osalta, jos kyseessä asunto-osake).

Omalla aktiivisuudella, kilpailutuksilla saa vaikutettua menoihin… et maksa vastikkeina muista.

Mitä syrjemmäksi (keskustat, palvelut, mukavuudet) olet valmis menemään, niin saat nopeastikin alas ostohintaa. Ja hinta taipuu lähtökohtaisesti, jos puhutaan muutamastkin kilometristä.

Omakotiasuminen ei ole säästö tai kulu…se on elämäntapa.

1 tykkäys

Tämä kaikki on totta…

Mutta tuonkin ajatuksen toteutuminen on vielä “tuolla jossain” ja kerkeää tehdä montakin laskutoimitusta tässä aikojen saatossa, jos sinne asti pääsee :slight_smile:

Minä yksin maltan kyllä tässä nykyisessä kerrostaloasunnossani asumaan vaikka kuinka pitkään, mutta nykyiseen ei kyllä toista ihmistä pidemmäksi aikaa (ainakaan oman rauhoittumiseni ja rentoutumiseni takia) mahdu.

2 tykkäystä

Hyvä kirjoitus ja aihe. Työ ja työyhteisö, työn tekeminen ja se että voi olla avuksi muille, saada kenties kiitosta hyvästä työstä, tuottaa jotain mielekästä tälle yhteiskunnalle, niin siinä ollaan ihan perustarvehierarkian ytimessä. Kuten jossain aiemmin totesin, en ole yhtään vakuuttunut joutomiesten elämänlaadusta ja psykologisesta hyvinvoinnista noin keskimäärin. Se on vaikeaa ja todellinen taiteen laji, toki mahdollista ja parhaillaan tietenkin elämää ihan parhaimillaan.

Olen itse erakoitunut aikoinaan ihan tarkoituksellisesti ja hyvin määrätietoisesti siihen pyrkien ja totta tosiaan, paljon ei ole jäljellä. Olen tässä asiassa onnistunut sijoittamista paremmin. Nyt yhtäkkiä minua kauhistuttaakin ajatus, että puoliso häviäisi elämästä. Se yksinäisyys olisi varmasti musertava, aluksi, kunnes elämä löytäisi uomansa. Vaikka on päivän jokaiselle minuutille mielekästä tekemistä, jotenkin tekeminen yksinäisyydessä jää irralliseksi ja tavallaan merkityksettömäksi.

Uskon näkeväni töissä paljon tällaisia tapauksia, joilla selvästikään ei ole paljon kotopuolessa odottamassa. Omalla alalla todella monet tulevat eläkkeeltä takaisin. Muutama kuukausi, puoli vuotta ollaan eläkkeellä. Sitten tullaan takaisin ja tehdään niin kauan kuin varvas väpäjää ja pystyy tuottamaan työlle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Niin tai näin, tavoitteena on itselläkin saada työelämä vapaaehtoiseksi jo reilusti ennen eläkeikää, mutta tavoite on epämääräinen ja suuntaa antava. Katsotaan mihin päästään. Tavallaan työ vapaaehtoista jo onkin, koska en kuluta mitään enkä siten tarvitse rahaakaan…muuta kuin sijoittamiseen tietenkin. Sekin näyttää olevan eräänlaista kuluttamista.

12 tykkäystä

Tavoite ~50-55v vähentää/lopettaa työt mikäli työnteko ei enää maistu tuolloin.

Nyt ikää 23v mittarissa ja salkun saanut kasvatettua 2 vuoden aikana 15 000€ tietämille.
Suunnitelmana n.1000€/kk säästöön 30v ikään asti eli n.120k€ salkku samalla opiskellen ammattiin joka nostaa nykyiset 2400€/kk nettotulot ->3000€ tuloihin.

30v->40v salkkuun 80k eli säästöastetta hieman pienemmälle + tulojen kasvu joka mahdollistaa hieman isommankin asuntolainan vaikuttamatta salkkulisäyksiin liikaa Sekä mahdollisen jälkikasvun taloudellisen puolen hoidon.

40->50v ”vain” 60k€ lisäykset salkkuun joka mahdollistaa elintason isohkon nostomahdollisuuden tai asuntosijoitusten aloittamisen mikäli se tulevaisuudessa kiinnostaa.

50v jälkeen ei lisäilyjä salkkuun enää.

55 vuotiaana 6% vuotuisella tuotolla ja näillä luvuilla salkun koko olisi ~880 000€ joka mahdollistaisi töiden jättämisen ja tuotoilla elämisen.

Toki vain alustavaa pohdintaa ja suunnittelua, varmasti matkalla tulee olemaan monia muuttujia mutta omissa ajatuksissa hyvinkin mahdollinen ja toteutettavissa oleva suunnitelma.

44 tykkäystä

Siinä on realistisuudessaan oikein hyvä plääni :ok_hand:

6 tykkäystä

Olispa hienoa muuten palata kertomaan useiden kymmenien vuosien taakse parikymppiselle itselleen sijoitusstrategiaa. Korkoa korolle -efektiä. Mutta mitähän sitä ohjeistaisi? Voin sanoa ettei paljon ollu mielessä sijoitukset vaan aika moni muu asia.

No, ihan hyvin lopulta meni. Nyt tosin haaveilen, että sais tehdä kivoja töitä mukavalla porukalla vaikka 67-vuotiaaksi asti :sweat_smile: Ja välillä vähän vapaalaskua ja veneilyä. Oikeastaan ohjeistaisin nuorelle itselleni, että tavoittele oikeasti ajoissa niitä yrittäjyyshaaveita…

21 tykkäystä

Itse aloitin sijoittamisen huhtikuussa 2009. Säästöjä oli tällöin noin 10.000 euroa, jotka olin edellisenä syksynä säästänyt palkkatöistä. Kuten arvata saattaa, ajoitus oli suhteellisen kohdallaan, JOS olisi sijoittanut osakemarkkinoille. Rahat meni kuitenkin korkorahastoon, koska en tiennyt asiasta mitään tuolloin. Noin vuoden pitoajan jälkeen otin tuottoni (n. 200 euroa) ja realisoin nämä sijoitukset ja lähdin harjoittelemaan osakesijoituksia samalla kun opiskelin. Eihän siinä isoja tuottoja tullut mutta tulipahan opeteltua.

Aloin sijoittamaan pelkästään osakerahastoihin tästä muutaman vuoden kuluttua ja työelämään siirryttyäni pohdin, että olisi kiva saada kasaan n. 200k€ salkku, jotta kokisin vapautta, kun olisi useamman vuoden nettotulot salkussa. Olen ollut aina hyvin palkatuissa töissä ennen opiskeluita, opiskeluiden aikana sekä opiskeluiden jälkeen. Samalla haaveilin yrittäjyydestä, kun valmistumisen jälkeen siirryin työelämään. Palkkatöiden ohella tein periaatepäätöksen, että säästän joka kuukausi x- euroa rahastoihin ja lopuilla nautin elämästä, eli joka vuosi olen koko aikuisikäni matkustanut ulkomaille useita kertoja, ajanut kivalla autolla ja jos olen tarvinnut jotain, olen sen voinut ostaa. Kuitenkin niin, että joka kuukausi ensin sijoitettiin ja sen jälkeen nautittiin. Eikä kaduta vaikka olisi voinutkin sniiduilla ja sijoittaa enemmän.

Joidenkin vuosien sijoittamisen jälkeen 2010-luvun aikana kerätyn pääoman (muutamia kymmeniä tuhansia) turvin uskalsin alkaa yrittäjäksi. Sattui hyvä flaksi, että homma lähti lentoon ja siitä pääsi tekemään exitin. Sen myötä pääsin varallisuustavoitteeseeni, että nyt voi kokea vapaata työelämää, kun on useiden vuosien kulut salkussa. Tosin meni aika paljon yli alkuperäisen tavoitteen, kun pääsin firman myynnin avulla suoraan +1m€.

Tarinani on kertomus siitä, että millainen oli tavoitteeni sijoittamisella ja millaista reittiä sen saavutin. Palkkatöillä olisin varmasti tähän mennessä saavuttanut sniiduilemalla alkuperäisen tavoitteeni mutta se ei olisi sopinut minulle ja tykkään myös käyttää tienattua rahaa sen näköiseen elämään, josta nautin jokaisena päivänä.

Seuraava tavoitteeni on kasvattaa positiota, jotta pääsen passiivisessa tulossa yli 100k€ nettona. Tähän on vielä jonkin verran matkaa ja on jännä nähdä mitä reittiä pitkin se tulee saavutettua. Palaan tähän, kun on tarina tästä kerrottavana.

31 tykkäystä

Kannattaa ottaa suolan kanssa, mutta tavoitteekseni voisin asettaa että salkun oma pääoma ylittää ensiksi Inderesin mallisalkun arvon ja myöhemmin Berkshire Hathaway A -osakkeen arvon. Tällaisille tavoitteille ei uskalla asettaa mitään aikarajaa. Strategiassani oleellisessa osassa on osakesäästötili, jossa pystyy veivata salkkua syklisten yhtiöiden ja laadukkaiden yhtiöiden välillä. Käytän myös kohtuullisesta superluottoa. Vivulla sijoittamisessa ei itselläni ole ollut tavoitteena hakea maksimaalista tuottoa, vaan riittävää tuottoa suhteessa riskiin. Tällä taas on pitkällä aikavälillä positiivinen vaikutus salkun omaan pääomaan. Viime aikoina en ole käyttötililtä siirrellyt rahoja Nordnetiin, vaan pidän puskuria elämistä varten ja otan mielelläni kuluvähennyskelpoista luottoa sijoituksiin.

Tavoite saada laitettu sijoitusaste nollasta sataan lähiaikoina ja katsoa kuinka miehen käy. Olen nyt yrityksen osuuden myynnin jälkeen odotellut pari vuotta rahat korkotilillä ja nyt näyttäis että markkina alkaa antaa mahiksia laittaa kiinni. Tavoitteena edes 5% tuotto keskimäärin n.350k potille, niin saisin jäädä töistä vähemmälle vuokraamalla asunnon ja asumalla talvet ulkomailla. Vaikeaa vaan on nyt henkisesti laitella mihinkään. Indeksi hommalla 90% pelataan.

18 tykkäystä

Tavoitteena tuhota kaikki säästetty pääoma omxh kriiseissä ja kusetusmarkkinoilla.

50 tykkäystä

Tällä hetkellä tavoite olis päästä plussalle :smiley:

-1200eur nyt

25 tykkäystä

Hetkeen en ole kirjoitellut, enkä oikeastaan foorumia edes seurannut. Oli ensin ennätysvuosi, tai puolitoista lämpöpumppualalla, jolla toimin. Olen ollut ja olen vieläkin etupäässä cashina, mutta nyt alan raju taantuma pakottaa hakemaan tuloa markkinoilta aktiivisemmin ja mikäpä siihen parempi potkija kuin Inderess. Alalla pohjat lienee käsillä, kun tilauskirjassa ei nollasta alaspäin oikein voi mennä, kilpailijat myyvät kalustoaan ja isotkin toimijat latovat sellaisia tarjouksia, ettei oikeastaan voi itse muuta kuin nauraa. Inflaatio on vaihtunut paljousalennuksiin myös maahantuojapuolella ja kaikenlainen markkinointirehvakkuus loistaa poissaolollaan. Enää ei kilistellä kuohuvia uuden mallimerkin lanseerauskiertueella, vaan alakuloinen myyntiheebo esittelee uusia ominaisuuksia jossakin koronan aikaisessa wepissä.
Mutta kuinka ollakkaan? Parin, kolmen laman ja kuplan nähneelle kultajaskan näköiselle semiseniilille tulee mieleen tulla markkinoille ja mitä hän täällä näkeekään? Lähtökuopissaan makaavia kanssaeläjiä, joista innokkaimmat pitäisi sitoa puuhun kiinni.
Myin hätäpäissäni neljän vuoden yrittämisen jälkeen kaikki kiinteistösijoitukseni tappiolla pois ja nyt on mieli keveä vesivahingoista, kurjista vakuutustarkastajista, maksukyvyttömistä vuokralaisista ja tyhjistä kuukausista.
Tavoite muuttuu. Ennen oli tavoite ihan hurja. Tuplata sijoitus vuosittain, koska ikä ja terveys ei enää anna iloa mistään korkoa korolle-efektistä, vaan haulia oli saatava hitokseen sisään mulle ja mieluummin heti-periaattella.
Nyt tavoite on saada 35000€ vuodessa 200000€ kassalla. Prosentteina se ei kummoinen suoritus ole, mutta euroina se on. Veivisalkun YTD on nytkin kuitenkin yli 60%, mutta vain hilukassalla. Veivaan Nordnetin viputuotteilla ja osakesalkku on -70% pakkasella.

26 tykkäystä

Tänään päästiin tämän vuoden tilille tipahtaneissa osingoissa 4000 euroon. Seuraava tavoite olisi 6000 euron vuosittaiset osingot. Hidasta puuhaa duunarin palkalla. Jospa sitä kuitenkin voisi vähentää töitä/lopettaa ennen virallista eläkeikää. Ikää nyt 41v. :grinning:

57 tykkäystä

Tavoitteeni on stressivapaana harrastelupohjalta saada kasaan potti, jotta voisin vähentää halutessani työntekoa joskus 55-vuotiaana tai halutessani lopettaa työt kokonaan joskus 60 ikävuoden toisella puolen. 70-vuotiaaksi asti en töitä tee, sen päätin vuosia sitten, kyllä tervettä kapinointia yhteiskuntaa vastaan pitää olla. Ikää minulla nyt 39 ja aloitin sijoittamisen 32-vuotiaana.

Ideana ostaa arvo-osuustilille sekaisin suomalaisia kasvu- ja osinko-osakkeita, sitten osakesäästötilille pelkästään osinko-osakkeita. Kuukausisäästäminen indeksirahastoihin pyörii myös koko ajan ja pelkästään niillä on tarkoitus haalia kasaan 20+ vuodessa puolet kaikesta varallisuudesta (osuus jo nyt mukavalla tuotolla arvo-osuustilin sijoituksista 45%).

Ensimmäinen etappi olisi saada tuo maaginen 100.000 euron sijoitusvarallisuus kasaan, jonka saavutan ensi vuonna tai viimeistään 2025. 85% tuosta ensimmäisestä etapista on nyt kasassa 6,5 vuodessa, ihan hyvin amispapereilla ja ex-kulutusjuhlijana mielestäni, sijoitus-% nettotuloistani on ollu 30-55% luokkaa. Mitä isommaksi palkka nousee, sitä isommin sijoitan, kuukausikuluni ovat pikälti samat, kuin 10 vuotta sitten.

Toinen etappi onkin jo suurempi, eli 500.000 euroa 55-60 ikävuoteen mennessä, mutta pidän jopa mahdollisena, koska sijoitussuunnitelmassani aijon pysyä.

Olen huomannut, että sijoittajana olen rento ja rauhallinen, sekä hyvin yöni nukkuva ihmisotus, kurssimuutosten plussat tai pakkaset eivät kumpikaan herätä ihmeempiä tunteita, enkä panikoi. Jokaista sataa osakeostoa vastaan teen 0-3 myyntiä ja ostamani yhtiöt ovat mukavan tylsiä, mutta pitkällä aikavälillä tuottavia osinkojen muodossa.

Arvo-osuustililläni tätä kirjoittaessa kaikki suomalaisyhtiöt mukavasti vihreällä, vaikka pari vuotta putkeen jo lasketeltu, osunut yhtiövalinnat ja ostot ihan hyvin nappiin. Osakesäästötili on tuoreampi, mutta on sekin kokonaisuudessaan hieman vihreällä, YTD molemmissa varmasti kuitenkin nollan tuntumassa.

39 tykkäystä