Tavoitteesi sijoittamisella?

Minulla on tosi selkeä tavoite sijoittamiselle; haluaisin jäädä eläkkeelle vielä siinä vaiheessa, kun olen terve ja virtaa riittää. Minulla on kyllä mielenkiintoinen työ, jossa viihdyn hyvin, mutta käyttäisin myös mielelläni enemmän aikaa harrastuksiini, niin näkisin mihin se polku voisi johtaa. Olen ajatellut, että voisin elää osaketuotoilla ilman taloudellisia huolia viimeistään muutaman vuoden päästä, kun minun olisi mahdollista lisäksi nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.

22 tykkäystä

Yksi välitavoite täyttyy ensi viikolla, kun saan OST:n 50k talletusrajan täyteen. Pakko sanoa etten edes ymmärrä miten tämä tapahtui. Elämää rahoitan hieman yli suomalaisen mediaanituloilla, mutta arjessa olen pihi rahankäyttäjä. OST on avattu vasta 2021 syksyllä ja rahoista noin 15k on tullut myynteinä AOT osakkeista, loput palkkatuloista. Ja tähän pariin vuoteen mahtuu kuitenkin myös ulkomaanmatkaa, talon remontointia ja sen sellaista, joten vankalla pohjalla oma taloudellinen tilanteeni on näillä tuloilla.

Seuraava looginen askel olisi havitella tulevaa 100k talletusrajaa OST:lle, mutta tällä hetkellä koko sijoitusomaisuuteni vajaa 100k AOT+OST on käytännössä Suomi-osakkeissa, ja tiedän että sitä olisi järkevää hajauttaa. Harkinnassa on aloittaa joidenkin USA- tai maailmarahastojen / ETF ostaminen ja sillä tasapainottaa tilannetta. Tuntuu vaan kovin tylsältä suoriin ostoihin verraten, mutta en usko että minun kannattaa suoraa osakepoimintaa tehdä Suomen ulkopuolella. Täytyy pohtia, luultavasti jokin siivu tulee jatkossa ohjattua rahastoihin.

Varsinainen tavoite on luoda itselleni vapaampaa elämää. Käytännössä haluan jossain kohtaa irtautua 40h työviikosta. Ideaalitilanteessa töitä voisi olla 3-4 päivää viikosta, ja/tai työ voisi muulla tavoin olla mielekkäämpää. Itse en tähän mitään miljoonasalkkua tarvitse taustalle, vaan uskon että jo 200-300k salkku ja pois maksettu asuntolaina riittää. Jos työelämässä kuitenkin jatkaa osa-aikaisesti, niin sen pitäisi riittää rahoittamaan normaalit juoksevat kuluni, minkä lisäksi salkun tuotot eläisivät omaa elämäänsä vaikkei sinne lisää säästöjä enää laittaisi. Mitään kallista luksusta en elämääni kaipaa, kunhan voi rahan kanssa arjessa toimia huolettomasti (mutta järkevästi), ja pääsee säännöllisesti näkemään maailmaa myös kotipihan ulkopuolelle.

36 tykkäystä

Näen tässä paljon samaa, kuin itsellänikin. OST:n avasin myös 2021 lopussa, sinne myös AOT:n myynneistä 15k€ ja reilu toinen mokoma palkkatuloista, eli tuo 50k€ lähenee hyvää vauhtia itsellänikin, onneksi talletusrajakin nousee pian.

Tulevan 0,5-1 vuoden sisällä AOT+OST yhteensä 100k€. Nollasta lähtenyt palkasta säästämällä ja opettelemalla, palkan ollessa reippaasti alle mediaanin (nettona käteen jää reilu pari tonnia joka kuukausi), mutta olen tarkka rahan kanssa, pakolliset menoni ovat samat, kuin 10 vuotta sitten.

Itselläni myös pelkkiä suomalaisia osakkeita, vain indeksirahastoilla olen Suomen ulkopuolella, mutta luotan sijoitussuunnitelmaani, toistaiseksi tuo on toiminut vallan hyvin. Riskit on sopivat ja kk-säästonä indeksirahastot jo pelkästään porskuttaa omaa elämäänsä.

Ja voi pojat, miten paljon olen tätä sijoittamisen ilosanomaa yrittänyt sukulaisille ja kavereille jakaa, pari on jopa lähtenyt mukaan ja kolmaskin pian. Kummallisen paljon ihmisiä silti yhä epäilyttää ja mieluummin veikkauksen peleihin ylimääräisiä laittavat.

24 tykkäystä

Pitkäjänteinen kk-sijoittaminen matalakuluisiin indeksirahastoihin vuosikymmenten ajan… eli Nordnetin Martin Paasin toistama lause. Se on totta ja sitä voit suositella sukulaisille ja tuttaville. Jos tätä teet 20 vuotta, lopputulos on hyvä.

Muuten kannattaa olla varovainen, itse en osakepoimintaa enää suosittele tuttaville/sukulaisille yli 10v kokemuksen jälkeen. Valtaosalla ymmärrys nollan tasolla, ei kykyä hahmottaa asioita, ei kiinnostusta, varsinkaan ei aikaa käyttää tähän vuosien aikana tuhansia tunteja. Mutulla kun sijoittaa, on helppo menettää kaikki vuosikymmenten aikana kertyneet säästönsä. Jos/kun näin käy, kyseinen henkilö on ikuisesti katkera sille henkilölle, joka suostutteli hänet lähtemään touhuun mukaan. Syyttävä sormi osoittaa siis sinua.

Osakesäästäjien keskusliiton entinen puheenjohtaja sanoi aikoinaan, että hänelle tulee ajoittain todella murheellisia viestejä, joissa osakesäästäjä kertoo menettäneensä kaiken, tuhonnut saamansa perinnön ja sukulaistenkin rahat. Ostettu osakkeita, jotka romahtaneet myöhemmin arvossa -90% yms… Kaikki mennyt… Samoin tällä Inderesin palstalla ne, jotka ovat rahansa menettäneet, ovat poistuneet paikalta. Äänessä ovat vain ne, joilla on mennyt toistaiseksi hyvin. Kokonaiskuva on siis vääristynyt kun arvioidaan, että onko kaikkien kannattanut alkaa sijoittaa vai ei. Monen kohdalla voi sanoa, että ei olisi kannattanut. Indeksisijoittaminen olisi kannattanut, osakepoiminta ei.

Omalla kohdalla tavoite eli varhainen eläköityminen on siirtynyt taas enemmän tulevaisuuden haaveeksi. Myin osakesalkusta pari vuotta sitten tiettyjä vakaita osingonmaksajia pois ja ostin niillä rahoilla Inderesin suosittelemia listautuvia yrityksiä. No, nyt näyttää siltä kuin Venäjä olisi ampunut ydinohjuksella osakesalkkuni tuohon osioon. Sieltä löytyy tuottoprosentteina -95%, -70% ja monta yhtiötä noin -50% arvonlaskulla.

Näistä tappioista palautumiseen menee pieni ikuisuus. Onneksi en näitä firmoja suositellut sukulaisille/tuttaville, muuten en uskaltaisi enää vastata puhelimeeni. Luultavasti olisivat tulleet jo lynkkaamaan minut kotiovelleni. : )

Osinkostrategian toteuttamista jatkan nyt täällä päässä tyhmien harha-askeleideni jälkeen. Vuosittain kasvava osinkovirta ja sillä laskujen maksaminen on oma tärkein tavoite.

49 tykkäystä

En näe tätä näin hurjana skenaariona. Tottakai sijoittamisessa on riskinsä, mutta moni ottaa liian suuria riskejä, itsekin riskitasoni aikanaan oppineena uskallan nykyistä matalaa riskitasoa suositella myös muille. Suoria yhtiösuosituksia en antaisi kennellekkään, se on täysin jokaisen itsensä päätettävissä. Mutulla itsekin sijoitan, mutta riskitasonsa kun löytää ja tietää, niin enemmän tämä antaa, kuin ottaa. Ahneeksi ei pidä itseään päästää, eikä sijoitustaitojaan pidä yliarvioida.

Hyvä esimerkki on moni listautuva firma, en osallistu näihin, kun en halua olla hypessä mukana “kun muutkiin ostaa” ja myöhemmin ihmetellä, kun lasketellaankin -50%…-90% ostellen samalla lisää laskevaan kurssiin mukamas toivoen parasta ja myöhemmin myisin tappiolla pois. Tai vaikkapa Finnair, ei kiitos. Tai Qt, ei sovi minulle. Plug tai Hyzon, no ei missään nimessä. En peesaa muita, kun muiden riskit eivät sovi minulle ja luonnollisesti jos yhtiö tai ala on vieras, eikä kiinnostustakaan perehtymiseen ole, niin ei kiitos.

Oma riskirajani menee jopa tylsissä suomalaisissa kansanosakkeissa, sekä osinkoja jakavissa yhtiöissä, joissa kurssi saa elää omaa elämäänsä ja ostoja uskaltaa tehdä pitkin vuotta myyntejä vältellen, edes syklisyys ei pelota näissä. Vaikka Helsingin pörssi on kaksi vuotta lasketellut, niin nämä yhtiöt ovat minulla yhä plussalla, laskuvaraakin miinukselle löytyy yhä paljon.

Seuraavan 20+ vuoden aikana lisään näitä tylsiä yhtiöitä tasaisesti osingoilla sekä omasta pussista ja niiden kylkeen indeksirahastot pyörivät joka kuukausi. Luotan täysin, että tällä tylsyydellä tuottoa tulee, enkä polta näppejäni sen pahemmin.

13 tykkäystä

Pomminvarma resepti menestymättömyyteen ns. vähemmän perillä oleville sijoittajille on nimenomaan se, että ostaa niitä riskisiä “ten bagger” hypekasvuosakkeita lyhyeen pitoon ja kuvittelee sillä strategialla vielä rikastuvansa. Noissa “rug pull” osakkeissa pärjää voitolla pieni osa ammattitreidaajista, jotka osaavat paremmin tulkita markkinoiden päiväliikkeitä. Tikanheittäjät ja peesaajat maksaa muiden voitot.

Ehdottomasti ensin pitkään pitoon jatkuvalla säästösopimuksella passiivista indeksirahastoa. Siitä voi sitten edes vähän perehdyttyään alkaa ostella yksittäisiä osakkeita vakavaraisista laatuyhtiöistä, jotka maksavat myös sitä osinkoa. Edes kokeneempien sijoittajien ei pitäisi ainakaan isoa osuutta salkusta sijoittaa yksinomaan riskisiin kasvuyhtiöihin.

8 tykkäystä

Yksi tuttu pyysi apua, kun halusi aloittaa sijoittamisen ihan alusta, ilman mitään tietoja. Annoin alkuun luettavaksi Seligsonin rahastosäästäjän oppaan, että pääsisi jyvälle indeksirahastoista ja niiden logiikasta.

Sitten alettiin keskustella tavoitteista, niin alusta pitäen punaisena lankana toimisi vastuullinen sijoittaminen ja vaurastuminen sen avulla. Mitään sen kummempaa selkeää tavoitetta ei ollut.

Käytännön tasolla sitten menikin hankalaksi, kun tuo vastuullinen sijoittaminen on käsitteenä semmoinen, että sen voi tulkita monin eri tavoin. Aikamme pähkäiltiin sitä ja aika pian tuli esiin isoja ongelmia, kun “vastuullisesta” rahastosta löytyi “vastuuttomia” yrityksiä ja muutenkin homma meni liian monimutkaiseksi. Tuttu sitten otti aikalisän ja jäi pohtimaan asiaa, en tiedä onko hän sittemmin aloittanut sijoittamista vai ei.

Täysin ummikolle en lähtisi neuvomaan muuta kuin indeksirahastoja - jos ei ymmärrä edes alkeita ei oikein suoriin osakkeisiin kannata lähteä sijoittamaan. Etenkään jos sijoitettava summa on vähänkään isompi. Niiden aika on sitten, kun on kertynyt kokemusta ja perusasiat ovat hallussa. Periaatteessa pelkillä indeksirahastoillakin pärjää.

Edit. “Vastuuttomana” yrityksenä löytyi mm. tupakkafirmaa, mikä itsellenikin tuli hieman yllätyksenä, ESG ei kiellä sijoittamasta moiseen, jos firma hoitaa velvoitteensa kunnollisesi.

5 tykkäystä

Olen Nordman09 kanssa hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Kyse on myös hyvin pitkälti sijoittamisen henkisestä puolesta. Kukaan ei pysty sanomaan edes itsestään miten salkkunsa kanssa käyttäytyy kun tulee se pörssin tosi rysähdys tyyliin maaliskuu 2020, ennenkö sen on itse kokenut. Kestääkö hermot olla myymättä kun viikko toisensa jälkeen salkku -10% lisää ja netin sijoittajaprofeetat kirjoittavat juttuja otsikoilla “Pahin vielä edessä”, “pörsseillä kestää vuosikymmen toipua”, “aiemmille tulostasoille ei palata koskaan” yms. Osta halvalla & myy kalliilla -kompassi heiluu ympyrää. Sitten tähän vaikuttaa yleisen maailmanlopun rummutuksen lisäksi vielä henkilön oma tilanne juuri kriisin hetkellä (avioero menossa, työstä epävarmuutta, sairastuminen?) Kyllä siinä kanttia katsotaan vaikka olisi hyvässä indeksirahastossa tukevasti miinuksella.

Sijoittamisen psykologista puolta ei mielestäni voi liikaa korostaa. Ihminen on yllättävän laumaeläin vaikka näin yksilökeskeisessä yhteiskunnassa se tuntuu hassulta. Great rush in & great rush out on ihan oikeita vuodesta toiseen toistuvia ilmiöitä myös sijoitusmaailmassa. Ihmisellä tulee myös luonnostaan tappioiden kasaantuessa tarve yrittää “päästä omilleen” ottamalla lisää riskiä Tupla tai kuitti -hengessä. Näitä huonoja käyttäytymismalleja vastaan sijoituskirjallisuuden lukeminen on ainakin minua auttanut kyllä suuresti.

Näistä syistä en itse lähde kenellekään tutulle kertomaan sijoittamisesta mitään. Jokainen lähteköön matkaan omasta aloitteesta ja halusta. Itsellä sijoittamisen tavoitteena saada eläkepäiville pieni lisäturva ja auttaa lapsia parhaan mukaan. Sijoittaminen sopii minulle parhaiten kun se ei ole mikään kohtalokysymys tyyliin Pakko olla taloudellisesti riippumaton 40 vuotiaana, että pääsen pois työelämästä. Maanantai on paras päivä, kun pääsee onnekkaana tekemään mieluista työtä elääkseen.

21 tykkäystä

Shinjukun ajatukset ja tavoitteet (indeksejä + osinkoja) allekirjoitan täysin, mutta täällä ainakin on muodostunut haasteeksi se sijoitussuunnitelmassa oikeasti pysyminen. Ääneen sanon kaikille, että juujuu matalakuluisiin indeksirahastoihin pitkällä aikavälillä, mutta todellisuudessa sekoilen matkan varrella milloin mihinkin ja nyt kahden vuoden laskumarkkinan aikana olen löytänyt itsestäni halun jatkuvasti siivota näitä miinusrivejä pois salkusta, “jotta voin ensi vuonna aloittaa puhtaalta pöydältä”.
Toinen ajatusvirhe minkä olen käytöksessäni havainnut, on “aloittelijan” viitan alle piiloutuminen. “Kaikki maksaa alussa oppirahat”, tyyppinen ajattelu, millä kuittaan nämä sekoiluni, koska “vastahan minä tämän aloitin”. Tuli pienenä järkytyksenä, kun huomasin Nordnetista katsoa, että 2024 tulee jo 5v tätä sekoilua täyteen. Varmaan pikkuhiljaa olisi aika jo ottaa itseään niskasta kiinni, ettei olla kohta siinä pisteessä, että takana on vuosikymmen sijoitustoimintaa nollatuotoilla.
Tällä hetkellä olo on lähinnä lannistunut, tiedä pitääkö tässä alkaa pelaamaan totoa, että pysyisi tuolta markkinoiden puolelta pelleilemästä vai mitä.

11 tykkäystä

Plussalla ollaan poijjaat ja plikat! Tästä on hyvä jatkaa ja paljon on opittu. :blush:

29 tykkäystä

Tästä tulee mieleeni oma haasteeni painonhallinnassa, periaatteessa laihtuminen ja painonhallinta perustuu muutamiin tehokkaisiin perusperiaatteisiin. Ei mitään ydinfysiikkaa vaan periaatteessa helposti opittavia asioita. Silti painonhallinta on isolle joukolle ihmisiä (ml. itseni) todella vaikeaa ja tuloksia ei synny. Tiedän mitä pitäisi tehdä mutta epäonnistun jatkuvasti oman pääni sisällä. Ja sitten kun tulee vastoinkäymisiä niin tekee mieli heittää hyvät opit romukoppaan. Ihmismieli on ihmeellinen.

Itselleni finanssikriisi oli semmoinen koettelemus, että sen jälkeen on jotenkin “karaistunut” katsomaan niitä huonojakin rivejä salkussa. Se kriisihän oli todella syvä ja kun koko, hyvin hajautettu salkku suli joka ikiseltä riviltä jopa kymmeniä prosentteja miinukselle niin siinä meinasi itku päästä punaisia rivejä katsoessa. Jotenkin Warren Buffetin rohkaisemana hammasta purren vaan sinnittelin läpi sen kriisin ja siitähän sitten lopulta 2009 keväällä alkoi nousu, joka nosti salkun takaisin veden pinnalle.

Sijoittaminen on “helppoa” hyvinä aikoina mutta alamäessä homma muuttuu haastavaksi, vaikka tavoitteet ja strategiat olisivat kuinka selkeät.

18 tykkäystä

Juuri vaikeina aikoina ja laskumarkkinassa mielestäni huomaa myös sen miksi suora osakesijoittaminen on psykologisesti paljon vaikeampaa.

Indeksitasolla yleensä pätee melko hyvin neuvo, että ostat ja pidät niin tuottoja kyllä tulee. Ja laskumarkkinaan on minusta helpompi ostaa indeksiä tämän takia - voi olla kuitenkin melko varma, että takaisin tullaan enne pitkää.

Mutta yksittäisissä yhtiöissä tilanne onkin paljon vaikeampi. Sanotaan että tulee muutama huono kvartaali putkeen, suhdanne on heikko ja/tai yhtiössä on ongelmia ja kurssi tulee tonttiin -50%. Kysymys kuuluu ovatko haasteet väliaikaisia, vaiko ei? Nuo lienevät sijoittajan hankalimpia kysymyksiä vastata.

Lopulta markkinoilla tilanne muuttuu koko ajan, uusia yhtiöitä tulee ja vanhoja kuolee pois. Yksittäinen yhtiö ei välttämättä ikinä enää palaa takaisin samalla tavalla kuin markkina. Ja näin varmasti onkin monen nimen kohdalla jotka olivat kuuminta hottia kun markkina kävi kuumana pari vuotta sitten.

26 tykkäystä

Palasin vuosien jälkeen katsomaan, mitä aiemmin sanoinkaan sijoittamisen tavoitteistani. Allekirjoitan edelleen viestini.

Syy, miksi palasin viestiini, oli se, että halusin katsoa kirjoitinko mitään vapaa-ajasta. Asia tuli mieleeni, kun kalenteroin itselleni tällä vuodelle pidempää isyysvapaata ja aloin pohdiskella ensi vuodelle myöskin pidempää hoitovapaata (tiedoksi, että hoitovapaalla ollessa tukea saa ehkä pari-kolmesataa kuussa, kun taas vanhempainpäiväraha eli “isyysvapaa” on ansiosidonnaista ja varsin antelias).

Olen aina käyttänyt kaikki tarjolla olevat isyysvapaat, mutta nyt havahduin siihen mahdollisuuteen, että voisin pitää myös hoitovapaata. Se nyt on käytännössä kuin palkaton vapaa (+ 200-300 / kk), mutta sen sopiminen ja suunnittelu on varmasti useimmille helpompaa kuin palkattoman vapaan pyytäminen.

Pystyisin jäämään hoitovapaalle myös säästämällä rahat sille ajalle etukäteen, ja näin aion tehdäkin, mutta nyt tästä ei tarvitse ottaa minkäänlaista stressiä, kun sijoitukset tuovat tarvittavan selkänojan jos matkan varrella tapahtuisi sitä kuuluisaa “kaikenlaista”.

Näin ollen katson, että jossain määrin säästeliäisyys ja sijoittaminen (toki suurelta osin myös esim. kohtuulliset omat palkkatulot, joustava työ ja valtion anteliaasti tukemat isyyslomat) mahdollistavat minulle sen, että olen seuraavan kahden vuoden aikana ehkäpä noin 9-12 kuukautta isyys- ja hoitovapaalla ilman, että se juurikaan vaikuttaa arkeeni taloudellisessa mielessä.

Olin ensin tuon hoitovapaan jotenkin sivuuttanut ajatuksistani, mutta sitten kun se jostain mielen syövereistä hyökkäsi esiin, niin mietin, että jos tämä ei ole asia, johon olen valmis tarvittaessa käyttämään sijoitusvarallisuuttani, niin mikä sitten on. Ja nopealla laskennalla en joudu edes pääomaa tätä varten nostamaan vaan ainoastaan tinkimään säästöasteesta ja uusista sijoituksista.

Voinen siis ajatella, että tässä parhaillaan saavuttelen ainakin joitakin tavoitteita, joita sijoittamiselle olen aikanaan asettanut. :baby_bottle:

25 tykkäystä

Kai se sijoittamisen pohjalla oleva perustavoite on saada väljä raha tuottamaan paremmin kuin pankkitilillä makuuttamalla.
Kun se tavoite saavutetaan ja ylitetään toistuvasti/säännöllisesti/keskimäärin,
perusasiat on hoidettu asianmukaisesti.

Omat konkreettiset/numeraaliset (eurot, prosentit, aikaikkunat jne) tavoitteet kohdistuvat yksittäisiin poimintoihin.

Kokonaisuutena oman sijoitustoiminnan pohjatavoite on ylittää se rahan pankkitilillä makuuttaminen. Kuluton indeksiin sijoittaminen pitää myös pystyä lyömään, muuten ylimääräisessä vaivannäössä ei ole taloudellisesti mitään mieltä. Silloin on parempi pistää se automaattitoimeksianto superrahastoon.

Jos nuo molemmat vaatimukset (indeksi ja pankkitili) ylittyvät myös laskumarkkinassa, voi suoritusta pitää erinomaisena.

3 tykkäystä

Muutama konkreettisempi tavoite:

  1. Zen, rauhallisuus

Nimimerkkini alkuosa viittaa dynaamiseen luonteenlaatuun ja nopeaan päätöksentekoon, jonka seurauksena minulle ei ole muodostunut koskaan ”oikeaa”, pysyvää sijoitussalkkua, vaikka olen pörssikentällä pörränytkin kohta parikymmentä vuotta. Ainoat sijoitukset, jotka pysyvät mukana yli vuoden, ovat listaamattomia omaisuuseriä. Niillä ei voi ”treidata”.
Yleensä ”pörssisijoitukset” ovat olleet muutaman kuukauden rykäisyjä.

Kyseinen luonteenlaatu on aiheuttanut parinkymmenen vuoden aikana massiivisia tuottojen menetyksiä, koska kiihdyttävistä junista on hypätty heti ensimmäiselle asemalle, kun muutaman kymmenen prosentin arvonnousu on saavutettu.

Ensimmäinen tavoite on siis oppia istumaan käsien päällä.

Nyt siihen on oiva tilaisuus kun salkussa on oman kylän Renkaita ja näkymä usean vuoden päähän on melko selkeä ja yhtiön hinnoittelu lähtötelineissä on montussa. Lähtökohtaisesti ei siis pitäisi olla fundamentaalisia vaikeuksia rauhassa käsien päällä istumiseen. Ostot on tehty, myyntejä vältellään kunnes jotain perusteiltaan vähintään yhtä vahvaa tai vahvempaa casea ilmaantuu tutkaan. Silloin on lupa siirtää osa sijoituspääomasta toiseen yritykseen, eli hajauttaa.

  1. Jälkipolvesta parempi

Järkevän varallisuuden- ja taloudenhoidon opettaminen jälkikasvulle.
Tämä on jo aloitettu, täysi-ikäiseksi tullut tytär ryhtyi rahastosäästäjäksi ja osti ensimmäiset osakkeensa. Hän tulee saamaan ne opit joita itse en ole milloinkaan saanut, nyt kun käsityskyky alkaa olla sillä tolalla, että opit uppoavat ja voivat aiheuttaa motivaation kasvua aihetta kohtaan.
Tolkku likka, ei tuhlaileva, päinvastoin on säästeliäs ja tarkka rahoistaan. Maaperä on siis otollinen.

  1. Eläkevarallisuuden kasaaminen 10 vuodessa.

Totuushan on se, että sijoitusvarallisuuden suhteen ”possassa” on lähinnä ”tuulen huuhtoma perse”, etenkin siihen nähden mikä olisi ollut 20 vuoden ”sijoitusuran” aikana mahdollista, järkevällä toiminnalla saavuttaa.

No, olen minä sentään yrityksen perustamishetkestä lähtien ollut työntekijäosakkaana nykyisessä työpaikassani, joka on tavoitteena listata pörssiin joskus 2027-2028 tienoilla. Sieltä on neutraalissa skenaariossa mahdollista tulla kolmen-neljän vuoden keskivertosuomalaisen palkkaa vastaava potti.
Sitten on nämä Renkaat, selkeä sijoituskeissi jonka hoksasin marraskuussa. Kumipyörissä on suuruusluokkana keskiverto palkansaajan vuosipalkan verran rahaa kiinni.

Tavoitteena on saavuttaa noin 10 vuoden kuluttua odottavia eläkepäiviä silmällä pitäen pääoma, joka mahdollistaa rahahuolista irrallaan olevat vapaaherran päivät. Jos joku summa pitää heittää, niin tavoite 10 vuoden päähän voisi olla 400000 euroa ja 20000 euroa osinkoja.

Nämä nyt alkaneet ensimmäiset vuodet pääoman kasvattamisessa sijoitustyyli lienee keskitetympi ja aktiivisempi, pikkuhiljaa hajautuksen lisääntyessä se muuttuunee passiivisemmaksi.

Lähtökohdat eläkeprojektiin olisivat huomattavasti paremmat, mikäli reilu 2 vuotta sitten talopakettitoimittajamme ei olisi tehnyt konkurssia, jonka seurauksena oli pakko myydä kaikki, lähes 100 kiloeuron sijoitukset, jotta saimme jo kertaalleen maksetun, mutta pahoin kesken jääneen talomme teetettyä loppuun.
Siitä kuopasta ollaan nyt tekemässä pikkuhiljaa nousua.

Muistakaa ajaa kotimaisilla renkailla! :blush:

29 tykkäystä

Miten paljon olet tehnyt sijoituksilla tähän mennessä tappiota kun kirjoitat: Totuushan on se, että sijoitusvarallisuuden suhteen ”possassa” on lähinnä ”tuulen huuhtoma perse”, etenkin siihen nähden mikä olisi ollut 20 vuoden ”sijoitusuran” aikana mahdollista, järkevällä toiminnalla saavuttaa.

Ja miten uskot että tähän mennessä tappiollinen sijoitus toiminta kääntyykin voitolliseksi niin että saavutat tavoiteesi 400k salkun 10 vuoteen? Ja tähän jatkokysymys että paljonko on tarkoitus laittaa rahaa salkkuun tulevan 10 vuoden aikana?

1 tykkäys

Jos lähtökohta on ollut about 18 vuotta sitten se, että laitoin tonnin Elcoteq:iin ja pari vuotta sitten oli sijoitusvarallisuutta kertynyt vajaa 100000, niin kuin kirjoitin, niin ei harrastus valtaosin ole kaikkea vienyt. Itse en osaa vuosien varrelta mitään lukuja kertoa kun hosumisesta ei ole tullut pidettyä kirjanpitoa.
Toi vajaa satku muuten kertyi lähes täysin edellistä työnantajaa omistettuani, ei siis pörssikaupoilla. Mutta kuten jo edellä sanottua, talotoimittajamme konkurssi vei sen satkun lähes täysin pari vuotta sitten, ja jäljelle siitä saagasta jäi ”tuulen huuhtoma perse”. Konkurssipesästä saatiin takaisin huikeat 738 euroa.

Nykyisen työnantajan osakkeissa on sen verran kiinni, että neutraaliskenaariossa sieltä tulee ehkä 120-150 kiloa muutaman vuoden päästä. Renkaissa, sekä listamattomisss injeq:ssa ja Tamturbossa on kaikkiaan noin 60 kiloa.

Nuo kaikki kun laskee yhteen sijoituspääomia on yhteensä noin 200 k€, joten suuruusluokkana tuplaaminen tarvitaan, jotta 10 vuoden päästä on 4 satkua kasassa. Olen joskus tuplannut salkkuni vuodessa, joten pitäisi sen tuossa 10 vuodessakin onnistua sopivalla strategialla.

Toivottavasti vastasin siihen mitä kysyit. Oikea keinohan on oppia istumaan käsien päällä ja antaa tuottojen juosta, kuten kirjoitin. Sitä en ole osannut kuin listaamattomien omistusten osalta. Sitä tässä nyt opetellaan.

18 tykkäystä

Omaa tavoitetta tullut pohdittua eteenkin viime vuosina. Oon luontaisesti hyvä rahan kanssa, ja oppinut säästäväiseksi - toisaalta rehellisesti sanottuna oon säästäväinen tällä hetkellä lähinnä vain kohtalaisen hyvien tulojen vuoksi, usein lähipiirille vitsailen omalla säästäväisyydellä ja jaan vinkkejä muille. :wink:

Itselläni on kirjattuja eurotavoitteita, mutta en koe niiden täällä avaamista mielekkäänä, vaan mielestäni vastaus kysymykseen Miksi sijoitan, joka onkin alkupostauksen kysymys.

Tavoitteeni on saada mielenrauhaa, turvaa ja mahdollisuus siihen, että tulevaisuudessa en välttämättä ole riippuvainen pelkästä palkasta, eikä pienet töyssyt omassa taloudessa kaada koko pakettia. Ajattelen myös niin, että palkka voi laskea tai uralle tulla muita haasteita, vaikka nyt 10-15 seuraavaa vuotta ajattelen tehdä hyvällä panoksella töitä, ja voisin sen jälkeen siirtyä hieman kevyempään rooliin, esim opettajana, konsulttina tai muu keskijohdon rooli. Eli palkka voisi olla samaa luokkaa tai hieman matalampi kuin nyt, ja säästämisen merkitys on silloin vähentynyt koska nykyinen varallisuus on kasvanut ja jatkaa kasvamistaan.

Vaikka haaveena on työelämän keventäminen, nautin todella paljon työstä ja jatkuvasta oppimisesta. Lähinnä varmaan luonteeni takia, työelämä on tosi repivää ja suorituskeskeistä mulle. Ajattelen etten todellakaan jaksa ja halua samalla sykkeellä painaa 45-55v:nä, ja voihan käydä niin että rauhoitun tässä vanhetessa vielä. :wink:

6 tykkäystä

Tavoitteeni sijoittamisella

Historia:
Sijoitushistoriaa takana reilu 10 vuotta. Taktiikka ollut tähän asti “osta hypessä, myy paniikissa”. Kovat oppirahat on tullut maksettua.

Viimeiset vuodet toiminta on ollut pikkuisen maltillisempaa ja olen rakentanut enimmäkseen kotimaisista osakkeista kertyvää osinko-salkkua. Hajautusta on haettu jonkin verran Ruotsi osakkeista sekä erilaisista rahastoista. Mutta selkeä paino siis Suomessa.

Käyn päivätyössä ja sillä palkalla elän. Joka kuukausi jää muutama satanen rahastoihin. Osingot menevät uudelleen osakkeisiin. Viime vuoden osinkotulot vastasi noin 3 kk bruttopalkkaa.

Tavoite:
Jos 5 vuoden kuluessa saisi osinkotulot vastaamaan 6 kk palkkaa, niin olisin äärettömän tyytyväinen. Silloin olisi ikää n. 54 vuotta. Tämä mahdollistaisi työn merkittävän keventämisen, esimerkiksi siten että kesät Suomessa töissä ja talvikausi sitten lämpimässä. Sitten kun täyttää 60,niin voikin alkaa salkkua pistämään lihoiksi jos ei raha muuten riitä. Jälkikasvua ei ole, jota pitäisi perinnön suhteen ajatella.

Elämäntyylini on varsin vaatimaton - ruoka Lidlistä ja vaatteet Tokmannilta. Kalja lähipubista kavereiden kanssa. Ja se riittää minulle.
En liiemmin kaipaa mitään prameaa. Mutta matkailu on asia mistä nautin ja siihen myös nyt panostan.

Säästämisen ja sijoittamisen keskellä mielestäni tärkeintä on elää tätä päivää ja nauttia tästä hetkestä. Ikinä ei tiedä milloin esim terveys menee ja matkailu menee mahdottomaksi.

Mutta tiivistettynä: Tavoitteeni sijoitamisella on vanhuuden päivien helpottaminen.

50 tykkäystä

En ole itse mitään tavoitteita vielä itselle laittanut mutta sijoittaminen kiinnostaa ja sen kautta on mukava saada itselle vähä “ekstraa” tulevaisuudessa. Aloitin aikanaan sijoittamisen koronakeväällä ja sain sitä kautta nostettua sijoituksien arvon noin 15k—>25k reilussa puolessatoista vuodessa. Tämän jälkeen tuli muutoksia elämään ja sijoitusvaralisuus siirtyi pankille kun ostin talon ja otin lainaa.

Nyt aloittelin sijoittamisen uudelleen kun olen saanut kerättyä hieman ylimääräistä. Salkku on pieni ja koostuu lähinnä “tulevaisuuden” osakkeilla jotka on tarkoitus jättää salkkuun ja vähän kerrassaan ostaa lisää. Asuntolainaa on jäljellä noin 23v ja itsellä ikää alle 30 niin ehkä se tavoite voisi olla että minulla on asuntolainan maksettuani noin 200k salkku. Omat tulot on aika pienet joten tarkoituksena on kerralla laittaa osakkeisiin summa x, eikä alkaa perinteiseksi kuukausisäästäjäksi.

Mielipiteitä suunnitelmistani kuuntelen ja vinkkejä otan myös vastaan sen suhteen mitä tehdä asuntolainan kanssa. Tarkoituksena on siis maksaa se maksusuunnitelman mukaisesti pois ja ylimääräset rahat laittaa osakkeisiin.

11 tykkäystä