Olet oikeassa, että hieman epätyypillinen ohjeistus, kun normaalistihan ohjeistukset annetaan vertailukelpoisin valuuttakurssein. Veikkaisin, että tuossa pyritään signaloimaan sitä, että yli 3 MEUR:n vapaan kassavirran päästään joka tapauksessa, vaikka vastaan tulisi kovempiakin valuuttatappioita. Mutta tarkempia oletuksia mitä tuohon ohjeistukseen on leivottu sisään ei ole annettu. Voihan se toisaalta olla, että yhtiöllä on jotain suojauksia tiedossa mitä ei ole vielä täysin avannut. Ja jep, kuten @Ripelein kirjoitti lainojahan voi myös hyödyntää valuuttakurssien suojaamiseen. Toisaalta Tecnotreen osalta maissa joissa valuuttariskit ovat läsnä ovat myös korkotasot lähtökohtaisesti varsin korkeita.
4 tykkäystä
Jos oikein katsoin, niin jos haluaa nostaa nairoissa lainaa, niin korko taitaa olla yli 30 prosenttia.
Arvopaperissa haastateltu isoa omistajaa Jorma Niemistä ja hänen salkunhoitajaansa.
Pari nostoa:
- Toimarin (ja hallituksen) palkkiot heidän mukaan älyttömät kioskin kokoon suhteutettuna
- 1 sentin osinko lähinnä pilantekoa osingosta
- Ei herunut arvostusta tiedottamiselle, joka on sekavaa tai epäselvää (case VVK). Voiko pörssitiedotteisiin uskoa?
Ja artikkelista löytyy myös vastaus niille, joiden mielestä isojen omistajien puuttuvat myynnit ovat luottamuksenosoitus:
” ”Eihän noita määriä pysty myymään, sillä ei sieltä löydy vastapuolta,” sanoo Niemisen salkunhoitaja Pauli Haarala.”Emme halua kurssiakaan romauttaa. Katsomme tämän loppuun, sillä siinä on mahdollisuus korjata asioita. Lopulta se on kuitenkin salkun mauste,” Haarala lisää.”
Jutussa myös maininta, että ovat olleet yhteyksissä hallituksen Pj:n ja Koposen suuntaan palautteen ja epäselvyyksien suhteen.
82 tykkäystä
Jorma on ollut kuitenkin ostolaidalla vaikka kritiikkiä onkin esittänyt.
17 tykkäystä
Yksi sellainen asia, jota myös yhtiö voisi avata, on ”epävarman” liikevaihdon osuus, josta kassavirta on niin tai näin sekä sitten sen, josta rahaa tulee.
Tätä voinee arvioida myös julkisista lähteistä, mutta tätä avaamalla yhtiötä voisi arvioida jonkin verran paremmin. Kovaa ydintäkin on ja sitten on ns. katsotaan mitä tulee.
Viimeisimmät diilijulkistukset ja kaupat menevät tuohon jälkimmäiseen laariin, mutta jokin suhdeluku voisi avata epävarmuuksien kokoa.
3 tykkäystä
Jatkoa aiempiin taulokoihini. Epäonnistunut tiedotustilaisuus ja tavoitehinnan, sekä suosituksen lasku liikautti parissa päivässä hieman taas osakkeita salkuista toiseen.
100 listalle pääsi omistamalla ~9000 osaketta.
9 tykkäystä
Tosi hyvää dataa. Kun katsoo suurimmat omistajat viime kuulta, niin suurin osa on lisännyt dipistä ja nähtävästi laaja piensijoittajajoukko on myynyt osakkeita laittamalla vain laitaan. Osittain lienee treidausta.
9 tykkäystä
Kuten joku salkunhoitaja julkisuudessa totesi, vähänkään isompi omistaja ei voi tehdä mitään koska likviditeettiä paperissa ei enää ole sitäkään vähää mitä ennen reverse splittiä. Oletan että asioiden ollessa toisin muutokset omistajaluettelossa olisivat merkittävästi suurempia, sillä yhtiö on uninvestable epäselvyyksien ja kassavirran olemattomuuden takia.
11 tykkäystä
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt asiaa tai miten ratkaisu siihen, että “vähänkään isompi omistaja ei voi tehdä mitään” on aika monella ollut, että ostavat lisää…? Jos nuo mainitsemasi “muutokset omistajaluettelossa olisivat merkittävästi suurempia”, niin isommat omistajat olisivat ostaneet vielä enemmän. Ilmeisesti kommentoit vain kommentoimisen ilosta, vai huomaatko pientä ristiriitaa tässä, mitä todellisuudessa on tapahtunut väittämiisi verrattuna…?
5 tykkäystä
Sijoittamiseen eikä sijoituspalstoihin kannata suhtautua tunteellisesti
6 tykkäystä
Jos joltain löytyy tallenne tuosta 6. syyskuuta järjestetystä tilaisuudesta, niin otan mielelläni vastaan yksityisviestillä. Syystä tai toisesta Tecnotree ei ole tuota julkaissut sivuillaan.
3 tykkäystä
Noniin, nyt tämä matka tuli tehtyä ja lieneekin paikallaan raportoida foorumille reissusta. Haluan tässä kohti heti alkuun täsmentää, että tämä matka ei ollut journalismin harjoittamista, koska viisumiehdoissa se nimenomaisesti kielletään. Kyseessä onkin siis vain ihan vain erään suomalaisen sijoittajan lomamatka, jonka kylkeen nyt vain sattui tulemaan myös Tecnotreehen liittyvää aktiviteettia.
Heti lentokoneeseen kymmenen tunnin lennolle astuessa kun huomasi lähellä oleskelevan sylivauvan ja erään toisen matkustajan ottavan sekä kengät että sukat pois, tuli hieman mietittyä, että mihinkähän reissuun sitä nyt taas on tullut lähdettyä. Onneksi perillä tuli huomattua, että Bangalore ei oikeastaan merkittävällä tavalla eroa muista Aasian suurista kaupungeista, kuten vaikkapa suomalaisille tutummasta Bankokista.
Koneesta ulos astuessa huomaa nopeasti, että kaupungin ilma on saasteista ja haju tekee nenästä tukkoisen. Liikenne on anarkistista, mistä johtuen autoilijat jatkuvasti ilmoittavat olemassaolostaan lempeästi tööttäillen. Takseista puuttuvat mukavuussyistä turvavyöt, mutta tämä ei varsinaisesti ole ongelma koska ruuhkien vuoksi tilannenopeudet ovat varsin matalia. Joka puolella on tuktukkeja (paikallisittain Auto Rickshaweja) ja moottoripyöriä. Sivuteillä ja puistoissa vaeltelee merkittävä määrä katukoiria, sekä paikallisia erikoisuuksia lehmiä, jotka märehtien syövät kadulle heitettyjä ruokajätteitä. Kaikkein yllättävintä oli kirkkojen suuri määrä keskeisillä sijainneilla, joka ilmeisesti on perua siirtomaa-ajan tavoitteesta levittää kristinuskoa paikallisten keskuudessa.
Länsimainen ihminen on tässä suurkaupungissa vieläkin hieman harvinaisempi näky, koska useimmat heistä ilmeisesti oleskelevat ‘aidatuilla asuinalueilla’ ja siksi paikalliset tilanteesta riippuen jatkuvasti pysäyttelivät ja pyytelivät joko selfieitä kanssani tai rahaa. En miesturistina kuitenkaan kokenut turvattomuutta liikkuessani, muuten kuin ehkä jalkakäytävien poikkeuksellisen huonon kunnon aiheuttaman jatkuvan kompastumisvaaran vuoksi. Suomella tuntuu olevan hyvä maine paikallisten keskuudessa ja useampi kadunmies tiesi mainita, että kyseessähän on maailman onnellisin maa, mikä aiheutti vaivaantuneen hymyn allekirjoittaneessa.
Bangalore on Intian IT-alan suurkaupunki, joten halusin ymmärtää millä tavalla paikalliset pisnesmiehet ajattelevat sektorista. Hotellissani oli onneksi konferenssitilat, josta iltamyöhään pukumiehet päätyivät aulan aivan liian pieneen ja tiiviiseen baariin. Televisiosta tuli krikettiä, josta en ymmärtänyt yhtään mitään ja keskusteluyhteys oli helppo muodostaa kun pyysi heitä selittämään, että mitä televisiossa tapahtuu. Ilmeisesti Pakistan oli pahasti jäätynyt pelissä tai jotain, mikä oli heille suuri vahingonilon aihe. Myös uutisissa tiedotettu maan suuren teollisuuspohatan Ratan Tatan kuolema vaikutti puhuttavan kaikkia läsnäolijoita.
Keskusteluissa tuli nopeasti ilmi, että he pitivät Intiaa maailman kilpailukykyisimpänä IT-markkinana. Ykköstyöpaikka Intiassa on ihmisten mielissä julkinen sektori, jonka pääsykokeisiin opiskellaan vuosia sen takaaman pitkän ja vakaan leivän vuoksi. Heti vahvana kakkosena on kuitenkin IT-ala, joka nähdään reittinä rikastumiseen ja maassa on valtavasti nälkäisiä (joskus kirjaimellisesti) toiveikkaita, jonka vuoksi työpaikkojen olosuhteet säilyvät heikkoina ja vaihtuvuus korkeana, koska aina löytyy uusia tilalle jos jatkuvat viikonloppuhommat ja ylityöt eivät maistu.
Amerikka oli ilmeisesti useimpien paikallisten ykköstoive ulkomaan sijoitukselle, mutta sinne on kuulemma vuosi vuodelta vaikeampi päästä. Eurooppaa pidettiin selvästi heikompana valintana, koska IT-alalle pääseminen on Intiassa lottovoitto ja Euroopassa työskentelemällä ei voi heikon ostovoiman vuoksi hyödyntää tätä lottovoittoa, vaan korkeintaan olla häviämättä työelämäpelissä, kun potkujen saaminen koetaan Euroopassa epätodennäköiseksi. Euroopassa ilmeisesti harmitti erityisesti että asunnon ja auton jälkeen ei jää riittävästi rahaa palvelusväen hankkimiseen. Vertailun vuoksi Intiassa voi esimerkiksi palkata siivoojan 50 €/kk, oman kokin 100 €/kk ja muutenkin elintaso on korkeampi vaikka bruttopalkka onkin Euroopan maihin verrattuna nimellisesti matalampi.
Alan korkean kilpailun vuoksi rekrytointi on kuulemma Intiassa kaikille äärimmäisen hankalaa, sillä huijaus on yleistä ja tästä syystä monet Länsimaiset yhtiöt välillä laittavat kokonaisia yliopistoja rekrykieltoon, kun paljastuu että yliopistosta valmistuneet koodarit eivät osaa edes perusteita ja ovat huijanneet kokeissa ja testeissä. Myös rekrytoijia yritetään jatkuvasti lahjoa ja maassa esiintyy paljon työpaikkoja, joissa maksetaan palkkaa ilman varsinaista työsuoritevelvoitetta.
Suomalaisittain mielenkiintoisesti nepotismissa ja lähipiirin yrityskaupoissa ei kuulemma nähty minkäänlaista ongelmaa. Sukulaiset on suoranainen velvollisuus nostaa köyhyydestä, mikäli sellainen mahdollisuus tarjoutuu ja heistä saa luotettavan työntekijän, koska heidän ominaisuutensa ja taitonsa ovat tunnettuja ja heitä voi tarvittaessa painostaa suvun kautta.
Myös yrityskaupat kannattaa tehdä kavereiden ja sukulaisten kesken, koska kuka hullu nyt ostaisi yrityksen ventovieraalta. Länsimainen due diligence ei väitetysti toimi ollenkaan, koska paikallinen yrityskulttuuri perustuu täysin suhteisiin, myös poliittisiin sellaisiin, eikä mihinkään papereihin (jos niitä edes on) voi luottaa. Näiden keskusteluiden pohjalta aloin paremmin ymmärtämään, että miksi Tecnotree ja sen johto vaikutti hieman hämmentyneeltä, kun Pericius-kaupoista ja heikosta raportoinnista on syntynyt niin paljon kohua.
Kaupungissa oli useampi mielenkiintoinen käyntikohde Tecnotreehen liittyen (kiitos @WhoopWhoop), mutta osa niistä karsiutui pois sijainnin osoittaessa selvästi vaikeapääsyiseen asuinalueeseen tai olevan muuten mahdotonta saavuttaa ulkopuolisena. Esimerkiksi Tecnotreen paikallinen toimisto, joka sijaitsee muuten poikkeuksellisen arvostetulla ja hyvällä alueella, oli siten liian hyvin turvattu että olisin voinut siellä käydä. Huomasin varsin nopeasti että liiketoiminnan arvokkuuden voi Bangaloressa arvioida vartijoiden määrän perusteella, joita seisoskelee valtavasti eri kohteissa. Laajamittaisen köyhyyden aiheuttaman ryöstelyn ja väitetyn Pakistanin terroristiuhan vuoksi paikallinen turvallisuuskulttuuri on vedetty äärimmilleen, jota avaa lukijalle hieman paremmin oheinen anekdootti:
Kävin paikallisessa S-kaupassa ostamassa pulloveden (0,1 €) ja tikka masala -makuisia pähkinöitä (0,4 €) . Poistuessani kaupasta vartija vaati syynätä tarkkaan kuittini ja teki siihen merkinnän kynällä, ettei kuittia voida käyttää rötöksissä. Kulkiessani taksilla (1,5 €) hotellille meidät pysäytettiin puomilla ja kaksi vartijaa kävi läpi taksin takaluukun sekä käsiskannerilla pommiuhan. Päästessäni tästä 10 metriä eteenpäin hotellin aulaan edessä oli turvatarkastus läpivalaisulaitteen kävelyn osalta ja sen päälle vielä käsiskannerilla tutkinta. Hotellin vartija olisi myös halunnut, että juon pulloveden loppuun, koska tuollaisten epäilyttävien nesteiden tuominen hotelliin oli turvallisuussääntöjen vastaista.
Näin ollen langan lukijoille mielenkiintoisia käyntikohteita joissa pääsin käymään oli tällä reissulla vain kaksi kappaletta: Periciuksen ja Tecnovoksen toimistot:
Periciusksen yhteystiedoista löytyvä toimisto sijaitsee varsin syrjäisessä paikassa ja sijainti vaikutti hieman epätyypilliseltä IT-alan PK-yritykselle. Saavuttuani keskellä arkipäivää paikalle toimisto oli harmillisesti kiinni ja kuten kuvista näkee, niin tiloissa tuskin on edes kukaan käynyt pitkään aikaan. Kyselin naapuriliikkeistä asiasta ja kukaan ei tuntunut tietävän Periciuksesta mitään tai edes nähneen siellä päin mitään liikettä, joten lienee turvallista todeta yrityksen toimivan käytännössä kokonaan pöytälaatikosta käsin. Se että saadaanko Tecnotreen kahden miljoonan euron yrityskaupalle vastinetta lienee vaikeata todentaa.
Tecnovos, jonka verkkosivut ovat lähes identtisiä Periciuksen kanssa ja jolla on muitakin yhteyksiä Periciukseen, sijaitsee huomattavasti keskeisemmällä paikalla, ainakin nimellisesti. Ilmeisesti toimiston kuuluisi sijaita kuvatun rakennuksen toisessa kerroksessa, mutta penkomisesta huolimatta minkäänlaisia viitteitä yritystoiminnasta ei sieltä löytynyt. Ensimmäisen kerroksen toimistotilojen ikkunoita peittää nykyään rakennuksen omistavan yhtiön mainos, joten tuskin tuo rakennus ainakaan kovin kovalla vuokrausasteella pyörii. Yritin kysellä asiasta paikallisilta toimijoilta, mutta tuttuun tapaan kukaan ei vaikuttanut tietävän Tecnovoksesta yhtään mitään ja lopulta pohjakerroksen lääkärin vastaanottoa vartijoinut turvahenkilö ajoi hölmön turistin pois kunnon ihmisiä häiritsemästä.
Pidän nykyistä tilannetta hieman hankalana suomalaisen osakkeenomistajan osalta, koska nykyisellä Tecnotreen johtamiskulttuurilla sisäpiiri todennäköisesti tulee jatkamaan näitä hähmäisiä yritysostoja ja muitakin suomalaisesta kulttuurista katsottuna huonon hallintokulttuurin toimia. Selvästikin suomalaiset sijoittajat ovat Tecnotreessä ulkokehällä ja mielestäni tarvittaisiin vahva kotimainen ankkuriomistaja merkittävällä omistusosuudella, jotta kaikkien osakkeenomistajien edut tulisi huomioitua, sillä pelkkä lain kirjain ei sitä riitä takaamaan.
Koen ylipäätään Tecnotreen pörssilistautumisen hieman ongelmallisena. Mikäli yhtiö olisi listaamaton intialainen yhtiö, niin silloin sisäpiiri voisi hähmäillä ja kähmäillä mielin määrin, mutta Suomen pörssissä pitäisi osata toimia suomalaisella hallinnointikulttuurilla. Nyt tässä on vaikuttaa olevan kulttuurien välillä valtamerien kokoinen kuilu, joka pitäisi jotenkin kuroa umpeen esimerkiksi ottamalla lisää suomalaisia hallitukseen ja yrityksen johtoon, jotta sijoittajien luottamus yhtiöön parantuisi. Vaihtoehtoisesti Padma & kumppanit voisivat lunastaa yhtiön pois pörssistä ja näin päästä eroon hankalista suomalaisista piensijoittajista ja pörssin tukahduttavista vaatimuksista. Toivottavasti isompia ratkaisuja tämän suhteen syntyisi mahdollisimman pian.
“Miehenne maailmalla”
P1
733 tykkäystä
Niemisellä on isompi omistus ja taisi mainita arvopaperissa, että se on mauste sijoitussalkussa. Hän kyllä on yksi ankkurisijoittaja Kakkosen ja Hammarenin lisäksi. Olisi hienoa, että osallistut yhtiökokoukseen ja esität hyviä kysymyksiä, kun nyt kokemuksia ko. reissulta.
7 tykkäystä
Hauska ehdotus mutta koska en omista Tecnotreen osakkeita joten minulla ei myöskään ole osallistumisoikeutta yhtiökokoukseen. Eikä näillä näkymin ole tarkoituskaan hankkia osakkeita ellei yhtiön meno ratkaisevalla tavalla muutu, koska sijoittaja voi aina (ja on usein helpompi) äänestää jaloillaan mikäli homma ei toimi. Sen mitä olen Tecnotreen johdon haastatteluita katsonut, niin vastaukset ovat niin ympäripyöreitä etten ylipäätään usko julkisilla kysymyksillä varsinaisesti olevan minkäänlaista vaikutusta.
69 tykkäystä
Itse näen koko kuvion hiukan toisin, riittää kun noudatetaan suomen lakeja ja pörssisäädöksiä.
Intialainen toimintakulttuuri on pikantti lisä suomalisiin käytäntöihin, eli tavallaan ainut optio sijoittaa Intialaiseen yritykseen suomen pörssissä, hyvässä ja pahassa. Koko kritiikki yritystä kohtaan itse asiassa juontaa juurensa vain toimintakulttuurien erosta, ja siksi johto on hiukan ymmällään että missä ongelma. Sitten jokainen voi vapaaehtoisesti päättää haluaako sijoittaa sellaiseen vaiko ei, itse ainakin sijoitan ja omistajalistauksessa isojakin nimiä.
Eikä monien Hexin pikkufirmojen sekoilut kyllä Tecnotreestä juuri eroa, ei vain ole nostettu framille samassa mittakaavassa, ja isommissakin; Fortum, Oma Säästöpankki, Kamux Ruotsi, Duell, Valmet Rush Factoryn, Valoe, Nokia Tyres(Testihuijaus) withsecure(Hintikka sisäpiiritiedon väärinkäyttö), Citycon(Pääomistaja), Pallas Air, Fifax, Finnair, Partnera, Tietoevry(ruotsi), SSH, KH Group, Stora Enso(jättää laskut maksamatta), ja melkein kaikki pörssilstatumiset viime vuosina voisi sanoa pitkälti kuse**ksiksi jos kurssikehitystä katsoo, listasta saisi melko pitkän jos kaikki luettelisi joissa epämääräistä toimintaa johdon taholla.
28 tykkäystä
Hyvä kirjoitus ja olen suurimmalta osin samaa mieltä. @Pohjolan_Eka tekemän kulttuurimatkan matkakertomus sylttytehtaan juurille oikeastaan alleviivaa tätä lausetta ja koristelen sitä hieman ajatuksillani ja lopuksi lisään siihen pikkuisen asian, joka muuttaa asetelmaa mielestäni olennaisesti.
Intiassa ollaan pragmaattisia, eli lopputulos on tärkeä, ei se, kuinka siihen päästään. Tällöin lait ovat hidaste, käytännöt kierrettävissä ja kaikki on ratkaistavissa oikeilla suhteilla. Muistuttaa itse asiassa aika paljon isohkoa naapurimaatamme, jossa hommat luistaa samalla viisteen. Totuuden nimessä on toki mainittava, että ei se meno länsimaissakaan niin puhtoista ole, kuten @Zizzler ansiokkaasti alleviivasi.
Nepotismi ei ole Intiassa ongelma, vaan luonnollinen olotila. Kun kaikki yrittävät kusettaa toisiaan, voidaan vain perheeseen luottaa. Aivan normaalia. Tällöin on myös normaalia, että se oma perhe ja lähisukulaiset alkavat tekemään asioita, joita oma firma tarvitsee, jotta saadaan firmalle luotettava toimittaja. Tätä vasten on sitten aika loogista, että kun se toimittajafirma tai sen toiminnot halutaan ostaa, niin siellä on takana oma perhe/suku, joka saa kaupasta hyvät fyffet. Vierasta tämä ei ole länsimaissakaan.
Näitä tietoja vasten on myös normaalia nostaa toimitusjohtajan palkkio sfääreihin, olkoon vaikka 10% firman tuotosta tai ylikin, koska miksi ei, jos se on mahdollista. Tämä ei ole vierasta länsimaissakaan. Vasta tänä kesänä Teslan osakkeenomistajat äänestivät, että Musk ansaitsee sen 52 miljardin dollarin bonuksen. Taitaapa tuokin olla yli Teslan tuoton, mutta mitäpä minä tietäisin. Onneksi en ole osakkeenomistaja siellä.
Näitä vasten on sitten maailmalla kehitetty kaikenmaailman raportointivaatimuksia ja kirjanpidon standardeja, kuten IFRS ja GAAP. Jotta eri maiden yhtiöiden tulokset olisivat sijoittajille yhteismitallisia.
Mutta tämä menee jo hieman sivuraiteelle. TT kyllä näyttää tuottavan kaikki tarvittavat kirjanpitovaatimusten mukaiset raportit ja paperilla firma on niin hunajaa, että. Mitä nyt ylisuuria saamisia Nigeriasta ja valuuttariskejä, mutta johtuu toimintakentästä. Sijoittajan riski ja hyvin tunnistettavissa ja arvioitavissa kun edes vähän googlettaa ja lukee vuosiraportteja.
Se, mikä minulla sai tekemään exitin verissä päin velattomasta yhtiöstä jolla on hyvät kasvunäkymät, oli kaksivaiheinen prosessi.
Vaihe 1
Valuuttavelkakirjalaina. Perskules kun se on vaikea ymmärtää, kun en ole kirjanpitäjä tai talousihminen, mutta ymmärsin sen, että lainan antajien näkökulmasta on sitä parempi, mitä huonompi kurssi yhtiöllä on, kun laina pitää maksaa takaisin. Sijoittajalla, joka ei osallistu VVK:hon, on taas täysin päinvastainen etu. Kurssin pitäisi kasvaa. Jos yhtiön kurssi ei nykyisestä kasva, tai se laskee, voi VVK haltijat saada yhtiöstä luultavasti suurimman osan haltuunsa samalla, kun piensijoittajien osuus dilutoituu… mitä? Kymmeniä prosenttiyksiköitä?
Mikäli sijoittajien luottamus firmaan ei parane (=kurssi nousee) seuraavien parin-kolmen vuoden kuluessa, on VVK haltijoilla täysi mahdollisuus kaapata firma halvalla ja ottaa se pois pörssistä. Kuka voi todistaa tai edes loogisesti perustella, ettei tämä ole tarkoitus?
Miksi yrityksen johto teki tällaisen lainan ja miksi hallitus sen hyväksyi? Eikö ollut muuta vaihtoehtoa hakea rahoitusta, velattomalla yrityksellä?
Vaihe 2
Johdon “intialaistyylinen” toimintatapa, jossa ostetaan jotakin toisesta Intialaisesta firmasta, joka on sukulaisten tai kavereiden hallussa, ulosmitataan firman tulos toimarin palkkaan ja pari muuta kavereiden tai sukulaisten firmaa mukana ja ei oikein ole selvää, mitä kukin on tehnyt ja mistä on maksettu kenellekin.
Tämä tyyli sopii varmasti Intiassa suurillekin firmoille ja Suomessakin sille “Mies ja koira” firmalle, joka tekee kodin remontteja ja hankkii naulat ja saranat serkun kaupasta ja käyttää tuttua sähköheppua, kun tarvii siirtää johdotuksia uutta keittiötä varten. Voi ainakin tarjota avaimet -käteen palvelua ja asiakas luultavasti jopa hyötyy tästä tai ei ainakaan häviä paljoa vaikka kilpailuttaisi kaikki hommat erikseen ja säästyy myös päänsäryltä.
Minulle tämä ei sovi suomalaisessa pörssiyhtiössä. Ehkä TT:n paikka olisi Mumbain pörssissä?
Ja mielestäni noita @Zizzler mainitsemia esimerkkejä on nostettu esille ihan julkimediassa, kuten tuo Nokian renkaiden takavuosien testihuijaus ja Fortumin sekoilut (vieläkään en ymmärrä, miksi Fortumin TJ ei ole saanut kenkää?). Läheskään kaikkia noita tapauksia en toki tunne. Ainakin tällä palstalla armottomasti nostetaan kaikki fibat esille ja niin pitääkin.
Taitaa Inden palsta olla piensijoittajan ainoa etu. 
ps. Jos olen jotakin ymmärtänyt väärin, korjatkaa. Lisään mielelläni aina ymmärrystä, jos se on mahdollista ja aivojeni kapasiteetti riittää. TT:ssä se ei enää minulla riitä.
73 tykkäystä
Totta ja kyllähän näitä riittää sekä asia unohtuu parissa kuukaudessa. Uniperista voisi tehdä useamman väitöskirjan. Helmenä case Afarak ja pääomistajan lunastusvelvollisuus. Mitä siinä tapahtuu ja on tapahtunut. Olisi aika paljon uhkasakkoja tulossa valtion kassaan, jos ne osataan ottaa viranomaispäätöksin. Innofactorin voisi lisätä myös joukkoon ja mites sen lunastus tehtiinkään. Näillä eteenpäin ja uskon, että intialaiset osaavat myydä tuotteita maailmalla paremmin kuin suomalaiset. Aika näyttää, miten bisnes etenee, mut on tämä keskustelu ollut oppia yrityksen johdolle.
2 tykkäystä
Tässä taitaa päteä hyvin se, että miksi sijoittaa (mahdollisesti) paskaan, jos laadukkaitakin yrityksiä on tarjolla.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta yleensä kannattaa ottaa nykytilanne kuitenkin huomioon.
Mitä enemmän kysymyksiä roikkuu ilmassa yrityksen ympärillä ei yleensä ole hyvä asia.
8 tykkäystä
Muistutus: Tecnotree isännöi H1 tulosjulkistuksen jälkeisen virtuaalisen sijoittajatapaamisen 6.9.2024 kello 11:00
Tapahtuman tallenne ja esitysmateriaalit ovat myöhemmin saatavilla yhtiön myös verkkosivuilla: www.investors.tecnotree.com.
Ilmeisesti bisnes luistaa ja tekemistä riittää, kun vieläkään ei ole tätä tallennetta saatavilla? Edelleen mielenkiinnolla odotan, että kyseisen videon/ääninauhan saisi itse katsoa tai kuunnella.
Onko joku ATK:n mustan vyön omaava löytänyt tämän?
22 tykkäystä
Se että yhtiö ei ole sitä laittanut nettisivuilleen ja Peuranheimon kommentit siihen liittyen kertoo mielestäni aika paljon. Tähän lisättynä Pohjolan Ekan mainio matkakuvaus pitäisi olla varoitus siitä että lisää mielenkiintoista tietoa yhtiöstä voi olla tulossa. Edelleen kiinnittäisin huomiota siihen että aina valpas talousmedia ei ole tavoittanut hallituksen suomalaista jäsentä, Johan Hammarenia, kommentoimaan yhtiön ympärillä leijuvia epäselvyyksiä.
Q3-tulosjulkistus lähenee ja minun mielenkiintoni kiinnittyy siihen kuinka paljon (vähän) sijoittajat enää uskovat yhtiön antamiin tietoihin.
23 tykkäystä