Taas iskee sensuuri kun kommentoin Teslaan liittyvän uutisoinnin tasoa.
Miten voi olla mahdollista, että tällä "sijoitus"ketjussa saa jakaa kaiken maailman hölynpölyä, jota tuotetaan Tesla/Musk vihaajia varten, mutta ei voi kommentoida sitä.
On kyllä hyvä, että on kuitenkin olemassa X:sän kaltaisia palveluja, jossa keskustelua voi käydä ilman välitöntä sensuuria.
Näiden uutisten todenperäisyys ja faktat ovat jatkuvasti pielessä eikä ne edistä sijoitusaiheista keskustelua millään tavalla.
Ylläpito voisi vaikka toimia itse faktantarkistajana niin kenenkään ei tarvitsisi linkata community noteseja X:stä.
Kaikki ketkä seuraa mitään uutisvirtaa niin huomaa kyllä jatkuvan negatiivisten uutisten määrän Muskista ja Teslasta, jota tuotetaan siitä nauttivaa kansanosaa varten.
Vai onko jollain antaa parempi perustelu Teslan ja Muskin suosiolle uutisissa?
Tämä on ihan mielenkiintoinen juttu. En tiedä, että miten luotettava lähde oli, mistä olen aiemmin asiasta kuullut, mutta olen ymmärtänyt, että kobolttia kaivetaan Afrikassa kaivoksista, joista suurin osa (tai ainakin isoille länkkärifirmoille toimittavat) on sertifioitu, että eivät käytä lapsityövoimaa, manuaalista louhintaa, ovat eettisiä, jne. Firmat, kuten Apple, Tesla ja varmaan kaikki muutkin, ovat todella tarkkoja, että eivät osta kobolttia sertifioimattomilta toimittajilta.
No mutta sitten joku/jotkut olivat käyneet paikan päällä katsomassa näitä sertifioituja kaivoksia ja ne ovat juuri sellaisia, joissa alaikäiset hakkaavat hakuilla epäinhimillisissä oloissa ilman suojavarusteita kiveä. Koko sertifikaattitoiminta on ilmeisesti täysin korruptoitunutta, tai sitten se perustuu pääasiassa kyselyihin, joihin kaivosyhtiöt valehtelevat ja joihinkin lyhyisiin auditteihin, joiden ajaksi on näytetty kiilloitettuja kulisseja. Ymmärtääkseni tämä ei sinällään olisi Teslaan rajoittunut (vai onko?), mutta sinällään otsikko on oikeassa ja varmaan noilla sanavalinnoilla saa enemmän klikkejä. Ongelmallinen juttu tämä on joka tapauksessa ja hyvä, että näitä tutkitaan ja käräytetään. Ikävä tietenkin, että sertifiointifirmat ovat lapasia ja toimittajat joutuvat tekemään heidän työnsä.
Mielestäni tämä on vieläkin ihan jonnijoutava ominaisuus. Kyllä tuossa videossakin näkyvä pysäköinti on parempi suorittaa kameroiden kuvan perusteella, ei tuon 3D kartan. Toinen asia on se jos saadaan tämän tekniikan avulla auto hoitamaan pysäköinti itsenäisesti. Joskus sitten…
Tässä nyt on iso väärinkäsitys lapsityövoiman syistä ja seurauksista.
Sekä mican että koboltin osalta kyse on laittomasta käsityöläiskaivuusta eikä mistään organisoidusta kiinalaisfirman toiminnasta. Siis lapset laitetaan perheiden toimesta keräämään mineraalikiviä käsin usein yöaikaan ja ohi vartioitujen kaivosalueiden. Kaivosalueet voivat olla aktiivisia tai jo käytöstä poistettua, mutta vartioinnin ohi pääsee kuitenkin lapsia keräämään mineraaleja.
Sitten köyhät lapset ja perheet myyvät mineraalikivet mustaan pörssiin, jota yleensä pyörittää epämääräinen kiinalainen taho. Ongelma muodostuu siinä, jos tämän mustan pörssin materiaali sekoittuu koneellisen kaivuun jalostukseen, jolloin elektroniikkaan tai autoon päätyvä mineraali voi olla peräisin lapsityöstä. Yleensä autonvalmistajat, ml. Tesla, ovat hoitaneet tätä ongelmaa auditoinneilla ja SCoC-sopimuksilla, jolloin aggregaattorien pitää vakuuttaa, että alkuperä on pelkästään koneellisesta kaivuusta ilman lapsityövoimaa.
Kuitenkin monet ovat sitä mieltä, että köyhiä perheitä Kongossa ja Madagaskarissa pitää auttaa ja käsityöläiskaivuu sallia, kunhan lapset pysyvät koulussa, aikuiset tekevät kaivuun turvallisesti ja pörssi maksaa käyvän hinnan mineraaleista. Lontoon Metallipörssi on tehnyt aloitteita tähän suuntaan ja jatkossa saatetaan nähdä käsityölaiskaivuun (artisanal mining) hyväksyntää. Vaihtoehtona on, että teolliset toimijat tässä mediapaineessa löytävät muita ratkaisuja näille mineraaleille ja näin on osittain jo käynyt akkuteollisuudessa, kun koboltin käyttöä on koko ajan vähennetty. Silloin paikalliset perheet jäävät ilman tuloja, mutta media saadaan tyytyväiseksi.
Kyllä niitä kaivoksia pyöritetään orjiin rinnastettavissa olevalla työvoimalla. Käsin keräämistä tehdään myös tuon ohella. Täällä linkki podcastiin, jossa puhuu asiaa tutkinut professori. Inderesin kahvihuone (Osa 8) - #2542 käyttäjältä Odetus
Asiaa “tutkinut” professori on lytätty moneen kertaan sensaatiokirjan kirjoittajana. Vihaista kritiikkiä on tullut varsinkin DRC:n suunnasta ja Joe Roganin podcast toimi kirjan mainoksena. Alla yksi mediakriittinen arvio.
Financial Times kirjoittaa asiasta paljon paremmin. Kyse ei ole perinteisestä orjuudesta vaan paikallisten perheiden köyhyydestä ja työttömyydestä. Käsityöläiskaivuu on globaali monitahoinen ongelma eikä siinä ole sellaista perinteistä kolonialismia, jota Siddharth Kara haluaa hehkuttaa “paljastuskirjallaan”.
Jatketaan nyt täällä vaikka meneekin taas ohi ketjun aiheen. Jos modet sitten siirtää tarpeen mukaan vaikka kahvihuoneelle, johon kirjoitin ensimmäisen viestin aiheesta?
En saa ensimmäistä artikkelia auki, mutta toisessa kritisoidaan lähinnä Karan tapaa kirjoittaa ja kuinka hän esittää ongelman osana kolonialismia. Tulee mieleen tapa millä Amnesty kritisoi Ukrainaa siitä, että se puolusti väärin maataan. Itse kaivostoimintaa ei kyseenalaisteta. “The colonial mindset of Cobalt Red makes for a disturbing read. While Kara accurately identifies many of the issues and actors at play, he greatly oversimplifies the analysis into binaries of victims and villains. The Congolese miners are portrayed as helpless and suffering, while most of the other characters possess a generally malevolent agency.”
Ja mitä tulee Kongon viranomaisten kritiikkiin, niin DRC on yksi maailman korruptoituneimmista maista (“korruptioindeksi” CPI:llä mitattuna sijalla 166/180) ja maassa kaivostoimintaa harjoittaa yritysten lisäksi armeija. Pidän noita lausuntoja vähintään epäluotettavina. Oma pointtini näissä ei ollut se, että kuka kaivostoimintaa pyörittää ja miten sitä valkopestään vaan se, että kobalttia kaivetaan systemaattisesti orjatyövoimaan rinnastettavissa olevilla menetelmillä, eikä siitä pääse yli tai ympäri. Se ei ole yksin Teslan, Applen, Samsungin, ym. vika, mutta voisivat tehdä asian korjaamiseksi paljonkin, jos se yhtään kiinnostaisi. Samanlaisia ongelmia on elintarvike- ja vaateteollisuuden toimintusketjut pullollaan, mutta ei mennä täällä niihin.
Eikös Tesla ole yksi huonoimmista katsastuksen hylkäysprosenttien osalta? Olisiko juurisyy, että Tesla panostaa enemmän mielikuvamainontaan kuin autoalan perinteisiin teknisiin asioihin? Pakkomielle uusien teknisten juttujen kehittämiseen vie kaikki resurssit, jolloin tekniset perusjutut jäävät herran haltuun?
Eiköhän syy lyödy auton tehoista ja kiihtyvyydestä. En ole ennen ylinopeussakkoja saanut (kortti ollut noin 18v) ja kun tuli Tesla alle niin kohta ollut 7kk kortti hyllyllä
Most of the reports are not written as summarized here, noting clearly that Tesla counts a “crash” as an airbag deployment. (The most recent report expands that definition to include use of other active restraint systems, such as the seatbelt tightener, but does not seem to affect the numbers much, so it may have always been their definition.) They state that this definition should catch most crashes over 12mph. The rest of the world, including NHTSA, tend to consider a crash as one that is reported — either to police, or to insurance. No good data exists on the exact fraction of crashes seen by police or insurance which involve airbags or these other restraints. The SAE reported an estimate of about 210,000 airbag deployments per year or around 14 million miles per deployment. That would suggest Teslas are having these crashes much more often than average, which probably isn’t true, but suggests to us that only a small fraction of the 6 million crashes reported to police involve the airbag, and so putting the two rates on the same chart is inappropriate.
Kyllä siinä sanotaan että luvut eivät ole vertailukelpoisia vaikka Teslan julkaisusta näin voisi ensi silmäyksellä kuvitella. Kolarin määritelmä Teslalla on eri kuin NHTS:n tilastossa.
