Biden antoi viime viikon lopulla asetuksen, jonka mukaan USA:ssa vuonna 2032 puolet myydyistä autoista tulee olla nolla päästöisiä. Asetus tulee asteittain voimaan vuodesta 2027. Asetuksessa ei annettu vielä mitään lukuja, mistä lähdetään liikkeelle vuonna 2027. Mikäli autonvalmistaja ei pääse annettuun tavoitteeseen on seurauksena sakot. Miten sakot käytännössä määräytyvät ja kuinka suurista summista on kysymys, ei ole vielä selvinnyt.
Bidenin hallitus myös tiukentaa koko ajan säädöksiä, jotka valmistajan tulee täyttää, jotta se olisi oikeutettu valtion runsaisiin tukiin ja sähköauton ostaja myös saisi valtion myöntämän ostotuen.
Bidenin hallituksen vuodenvaihteessa julkaisemalla infrastruktuurilailla on suuri merkitys. Lain avulla sähköautojen toimitusketjusta halutaan ulos ns. FEOC (Foreign Entity of Concern) maiden yritykset. Perjantaina selvisi, että FEOC tarkoittaa Venäjää, Kiinaa, Pohjois-Koreaa ja Iran -peräisiä yrityksiä. Käytännössä USA hyväksyy jatkossa vain maat, joiden kanssa sillä on vapaakauppasopimus. Asetuksessa on myös pykälä, joka heivaa pois yritykset, joissa on 25% omistusosuus ko. neljästä maasta peräisin olevilla yrityksillä. Tällä on isoja vaikutuksia USA:n omaan sähköautoteollisuuteen. Esimerkiksi nikkelin suurin tuottaja on Indonesia. Maalla ei ole vapaakauppasopimusta USA:n kanssa ja toiseksi Indonesian nikkelin tuotanto on pitkälti kiinalaisyritysten harteilla. Todennäköisesti vain valtion omistamat toimijat eli Antam ja Vale Indonesia voisivat toimia nikkelin lähteenä, jos siis se ensimmäinen ehto eli vapaakauppasopimus saataisiin jollain tasolla sovituksi… Sama tilanne on Australian suhteen, joka on suurin litiumin toimittaja. Greenbushesin kaivoksen, joka on maailman suurin litiumrikasteiden tuottaja, omistuksesta on 25% kiinalaisella Tianqi Lithumilla tai vaikkapa Mt.Marionin litiumkaivoksesta, jonka omistaa 50% kiinalainen Ganfeng Litium.
Kiinan osuus maailman litiumin käsittely kapasiteetista on tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa, 75% koboltti kapasiteetista, 95% mangaani kapasiteetista ja lähes 100% grafiitti kapasiteetista. Kiinalla on kuitenkin pulaa louhituista raaka-aineista, joten maa on osakeomistusten kautta mukana akkuketjun metallivirrassa.
USA:n omat sekä ulkomaiset automerkit saavat nyt joutua miettimään pitkään, miten pysyä USA:n sähköautojen markkinoilla.
USA:n uudet määräykset saattavat myös kiinalaisen SVOLTin Kotkaan suunnitteleman akkutehtaan kannattavuuden uuteen valoon. Euroopassa on jo rakenteilla riittävästi gigafactory tehtaita Euroopan sähköauto tarpeisiin ja ne sijaitsevat lähempänä itse sähköauto tehtaita. On vähän vaikea kuvitella markkinoita, jos USA:n markkinat ovat suljetut.
USA:n presidentin vaaleilla on tietysti iso merkitys. Biden jatkaessa myös nykyinen Clean Air Act -politiikka jatkuu. Trumpin tullessa valituksi Clean Air Act -lait kumotaan, mutta tuskin Trump muuttaa USA:n protektionista kauppapolitiikkaa. Päinvastoin, se voi saada uusia ulottuvuuksia. Puhuihan Trump viime puheessa 100% tulleista Meksikossa valmistetuille autoille.
