Juu… Varsinkin niiden 2019 20th Century Nox kauppojen jälkeen niillä on ollut rosterissa todella laaja paletti jo mainetta saavuttanutta viihdettä. Iger johdolla ne teki muutoinkin paljon yrityskauppoja ja markkina-arvon kasvusta paljon selittyy niistä. Mutta noina vuosina elettiinkin 0-korko aikaa niin varmaan sopi shoppailla.
Siellä yrityksiä shoppaillessa Pixarin mukanahan tuli hallitukseen mukaan Steve Jobs.
Sinänsä Disneyn aiempi kannattava liiketoiminta ei ole enää vertailukelpoinen, koska viihteen kuluttajien rahavirrat ovat kääntyneet 2010-luvulla Netflixin kaltaisten kuukausimaksuja keräävien sisältö- ja suoratoistopalveluiden käsiin.
Itseä aina kiinnostaa, kellä on eniten neuvotteluvoimaa neuvottelupöydässä. Uusien tajuntateollisuuden pelisääntöjen mukaan valta on sillä, joka omistaa asiakkaan, ei sillä, kuka omistaa sisällön.
Tämän vuoksi Disney on ollut jo hetken vaikeuksissa. Se on shoppaillut paljon hyvää sisältöä, mutta se ei ole omistanut asiakkaita, sillä on ollut voima tuoda asiakkaita.
En nyt muista missä kirjoitin aikaisemmin tästä. Tämän kaltaisten asiakkaiden hyrrä pyörii kolmen asian ympärillä.
-
Tilaus - Netflixin kokemuksen mukaan uusia tilauksia tehdään, kun halutaan nähdä jokin tietty sarja tai elokuva. Tätä auttaa, mikäli suoratoistopalvelu tarjoaa itse kyseistä sarjaa exclusiivisesti. Tarvitaan siis jokin sisäänheittotuote. Näitä Disneyllä on yllinkyllin. Disneystä puhutaan myös paljon.
-
Sitouttaminen - pysyäksemme jonkin yrityksemme asiakkaina, auttaa paljon, että käytämme niiden palveluita. Tämä tarkoittaa suoratoistopalveluissa sitä, että aina kun haluamme käyttää palvelua, sillä on jotain tarjottavaa. Disney on ilmoittanut pyrkivänsä ”suurimmaksi media- ja viihdekonglomeraatiksi planeetallemme ihmiskunnanhistoriassa”. Mikäli pyrkii tällaiseen markkina-asemaan, tulee löytyä kaikenlaista erilaisille ihmisille erilaisille mielialoille.
Itsellä oli pari vuotta Disney+. Katsottiin sieltä satunnaisesti jotain, mutta kun Star Warsit oli koluttu ja uudelleen filmatisoinnit, tuli aika nopeasti sellaiseen pisteeseen, ettei meillä edes lapset löytäneet uutta sisältöä. Mikäli asiakas lopettaa tilauksensa tarjonnan puutteen vuoksi, mielikuvan vuoksi asiakas on kalliimpi hankkia takaisin.
- Tulos - tuloksen tekeminen on osakkeenomistajien miellyttämisen lisäksi oleellista uuden sisällön vuoksi. Kun tulosta tehdään uusien tilaajien ja vanhojen tilausten muodossa, voidaan sijoittaa enemmän tilaajia sitouttavaan tuotantoon.
Korona aikana ihmisillä oli enemmän aikaa. Ihmiset kuluttivat siis enemmän viihdettä ja sisäktöä vaadittiin tavallista enemmän. Kun ihmisillä on vähemmän tarvetta suoratoiston viihteelle, sisältöä vaaditaan määrällisesti vähemmän. Silloin tasapainon laadun ja määrän välillä helpottaa.
Uudistuotantoa vaaditaan siis jatkossakin mm. näiden asioiden vuoksi.
Netflixistä noussut kiista on ollut oikein ymmärrettävä. Tuohon aikaan mannerlaatat neuvottelupöydässä vavahtelivat. Sisällöntuottajia kuten Disneytä harmitti ansaitusti, että heidän tarjoama sisältö toimi mm. Netflixille sisäänheittotuotteena. Spotify ja Youtubekin on kuluttajan valinta ensisijaisesti, koska sieltä löytyy kaikki. Netflixin näyttäessä muiden tuottamaa sisältöä se joutuu tietenkin maksamaan royalteja ja käsittääkseni he maksoivat niitä näyttökertojen mukaan.
Netflixillä on alustansa vuoksi mahdollisuus tarjota sisältöä, jota se haluaa kuluttajan katsovan. Se siis hyvin ymmärrettävästi tarjoaa kuluttajalle jääräpäisesti ensin omaa tuotantoaan. Siitähän ei tarvitse maksaa enää investoinnin jälkeen. Tällainen järjestely ei tietenkään ole Disneyn kaltaisen jättiläisen mieleen. Se on investoinut miljardeja immateriaalioikeuksiinsa ja muiden kautta sisällön jakelu hyödyttäisi enemmän muita kuin yhtiötä itseään.
Disney puolestaan sai arvostelua yritysshoppailuaikanaan, että se osti laadukkaita studioita ja vain lakkautti niiden toiminnan vähentääkseen kilpailua. Puhtaasti Hyvä Haltijakummi tämäkään titaani ei siis ole.