Joskus aiempina vuosina Titaniumin osakekurssi on keulinut kunnolla keväällä ennen osingonjakoa. Osinkohaukat ovat pörssissä painelleet ahkerasti osta-nappia ja harvempi on halunnut myydä. Toki liiketoiminnan hyvä eteneminen perustelee osakekurssin nousua, mutta osa noususta selittynee tänäkin vuonna tulevalla osingonjaolla. Tällä hetkellä en siis osta lisää osaketta tällä hinnalla, en kyllä myykään.
Santaselle kiitos hyvästä työstä. Toivottavasti löytyy tilalle joku yhtä osaava toimari. Haastatteluja on ollut vuosien varrella ilo kuunnella kun Santasen suusta on tullut asiapitoista faktaa firmaan liittyen, ei mitään ylimalkaista jaarittelua.
Riskiprofiilia on käytännössä aika vaikea määrittää. Titanium selvisi coronasta aika vähällä, samoin kuin ainakin vielä Venäjä-Ukraina sodasta. Kuinka moni hgi-pörssin firma selvisi? Fortumille ja N-renkaille kävi kylmät. Myös monet puolijohdeintensiiviset firmat ottivat osumaa. Kuka olisi uskonut suurista yrityksistä mikä niiden oikea riskitaso on?
Mistä näistä kriiseistä etukäteen tietää. Tietenkin toiminan monipuolisuus ja maantieteellinen hajautuminen varmasti vähän vaikuttaa.
Yhtiökohtaisen riskin määrittäminen ei ole helppoa. Riski myös käsitetään ja käsitellään monella tavalla, ja jokaisella sijoittajalla on oma henkilökohtainen näkemys ja tapa katsoa asiaa.
Jos katsotaan pelkästään taaksepäin, kuinka menestyksekkäästi työkseen asiaa pohtivat analyytikot ovat yhtiön tai osakkeen riskitasoa onnistuneet ennustamaan, niin kovin helppoa se ei sillä perusteella ole, kun yllättävä kriisi puhkeaa. Ennustaminen on vaikeaa, alati muuttuvassa maailmassa.
Koronakriisi ja ukrainan sota, inflaatiokaan eivät ole olleet riskejä, jotka juurikaan osuvat titaniumin liiketoimintaan. Suurinta osaa yhtiöistä ne ovat kurittaneet huomattavasti rajummin. Harvalla yhtiöllä ydintuote perustuu 15v mittaisiin sopimuksiin. Yhtiön hallinnoimien assettien tarve ei riipu siitä, onko päällä nousu- vai laskusuhdanne ja pitkät vuokrasopimukset tuovat ennakoitavuutta.
Omassa salkussa menee vähän hevipuolelle sodasta selvinneet eli Titaniumin (+21 % vs. 2022 alku) lisäksi Nordea (+5 % vs. 2022 alku), Sampo (+2 % vs. 2022 alku) ja Tietoevry (+13 % vs. 2022 alku).
Koronaa edeltävältä ajalta en ole kerännyt dataa.
E:
Mutta keräsin nyt omien osalta. Itse asiassa Cityconia ja Fortumia lukuunottamatta jokainen firma on selvinnyt oikein pirteästi 2019 alusta tähän päivään, kasvaen:
Nimi
2019 alussa
Muutos nyt
Aktia
9,5
7,79 %
CapMan
1,708
75,06 %
Citycon
8,92
-24,22 %
eQ
8,18
170,78 %
Fortum
19,82
-27,19 %
Nordea
7,93
44,51 %
Qt Group
9,74
589,53 %
Sampo
39,38
15,41 %
Taaleri
7,6
46,84 %
Tietoervry
25,02
19,18 %
Titanium
7,4
149,32 %
Valmet
19,65
62,09 %
Osinkoja ei ole mukana tuossa. Ihan vain kurssin mukaan.
Miksi Titaniumin osake näyttää pysyvän kovinkin resilienttinä vaikka luulisi kiinteistörahastoilla olevan haasteita nykympäristössä? Miksi Hoiva on erillainen?
E: Olisi voinut olla myös kurssien ihmettelyketjussa.
Uskoisin hoivakiinteistöjen soppareiden olevan selvästi pidempiä kuin vaikka asuin- tai toimistokiinteistön. Lisäksi asiakkaan on vaikea vaihtaa toimitiloja, koska tyhjiä hoivakiinteistöjä ei yleensä liene saatavilla, eli omistajalla voi olla paikallinen monopoli. Asiakkaina myös julkista sektoria, joka ei ole niin herkkä menemään nurin huonoina aikoina.
Hoivassa vuokratuotto on hieman parempi kuin toimistoissa tai selkeästi parempi kuin asunnoissa, joten kestää suhteellisesti paremmin korkojen nousun. Vielä kun vipu on selkeästi alle 50% niin ei rokota vielä radikaalisti tuottoja.
Sopimusten pituudet on tosiaan julkisen puolen kymmenestä vuodesta yksityisen 15-20 vuoteen niin näkymä on erittäin tasainen vielä vuosia.
Myös korkosuojaukset jos ne on laadittu hyvin niin pitävät vuokratuoton hallinnassa. Baltiassahan on voimasta inflaatiota. Tällöin korkojen lisäksi on noussut myös kiinteistöjen arvot ja ihmisten palkkataso. En nää tällaista tilannetta yhtään huonona kiinteistöjen arvojen kannalta. En tosin usko että näin voimakas inflatio voi jatkua Baltiassa enää kovin kauaa.
Itse olisin suonut tällaisen kehityksen myös Suomeen. Olisi tehnyt lainojen kuoletuksesta helppoa ja asuntosijoittajan näkökulmasta olisi saanut vipua arvonkehityksestä
Onhan tämä ollut loistava sijoitus. Kasvavaa liikevaihtoa, kasvavaa liikevoittoa ja kasvavaa osinkoa. Ja vielä osinkotuotto pörssin kärjessä. Täytyy toivoa että meno jatkuu yhtä vahvana myös tulevaisuudessa.
Olen kyllä huolissani tuosta hoivasta. Raportit pitäisi löytyä uudesta järjestelmästä, mutta itse löysin vain joulukuulta 2022 tietoja. Korot syö tuottoa.
Ohan noi hoivan raportit linkattu tähänkin ketjuun varmaan joka kuukaudelta. Selaat vaan taaksepäin? Taitaa olla tuotot pysyneet suht pitkään ihan samana.
Lisäksi näihin yleensä Inderesinkin väki antanut kommentit kuukausittain. Nyt vaan lukemaan ketjua.
Meno näyttää edelleen erittäin vahvalta. Korkojen noustessa varmasti kiinteistöjen arvoa on kirjattu alas mutta tuotto pysynyt edelleen vahvana. Käsittääkseni tätä tehdään kuukausittain eli sieltä ei mitään ylläripylläreitä piitäisi tulla. Tietenki Titanium on suojannut myös lainoitustaan.
Jos ja kun korot tulee jossain vaiheessa alas niin eiköhän kiinteistöjen arvonmuodostus tuo silloin vipua.
Jännä huomata että hoiva vetää edelleen vahvasti pääomia vs Baltia. Itse kyllä näistä kahdesta pistäisin taalat kiinni Baltian rahastoon.
Tästä kiinteistöjen arvon laskemisesta: jos kiinteistöjen arvot laskevat, miksi se ei ole näkynyt rahaston tuotoissa? Mistä rahastoon tulee arvo, joka kompensoisi kiinteistöjen arvonlaskun?
Kun vuokrasopimukset on sidottu indekseihin, jotka huomioivat myös inflaatiota, niin eikö se tue kiinteistöjen arvoa aika hyvin?
Juttelin muistaakseni joskus lokakuussa titaniumin myyntiedustajan kanssa ja hän piti mahdollisena erittäin hyvät tuotot esim. Baltiarahastossa lähivuosille. Piti kaksinumeroisia tuottoja mahdollisena (ei varmana tietenkään). Vaikea uskoa tuollaisiin tuottoihin tai sellaisen näkymän ennustamiseen, jos arvon alaskirjauksia olisi näköpiirissä.
Tai sitten olen käsittänyt jotain väärin, mistä komponenteista rahaston arvo muodostuu.
Mielestäni yksi merkittävä riski on vuokratasojen kestävyys. Joo, voi olla hyvin pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, joka on sidottu elinkustannusindeksiin (vuokra ei kuitenkaan laske indeksin laskiessa). Mutta mitä jos vuokralaisen maksukyvyn rajat tulee vastaan? En todellakaan tiedä etenkään hoivapuolesta tarpeeksi, jotta voisin asiaa tämän syvällisemmin analysoida.
Ohessa muutamia vanhempia vastauksia aiheeseen liittyen:
