Ei hyödy mitään, kaikki tuosta jäävä kate on henkilökohtaisessa tulossa, riippumatta materiaalin myyntihinnasta.
1 tykkäys
On kyllä nurinkurista. Joskushan noiden painotus sovitaan nimenomaan toisin päin jos rempan tilaaja aikoo hyödyntää kotitalousvähennystä.
2 tykkäystä
Tai sitten kyseessä on inhimillinen virhe.
Asia varmaan selviää helpoiten kun otat siihen laskun lähettäjään yhteyttä, täällä spekuloinnin sijasta.
10 tykkäystä
Olihan hän varmasti toiminimiyrittäjä eikä kevytyrittäjä? Kevytyrittäjä voi kikkailla tuon kanssa sillä tavalla, että materiaalikuluista pidätetään vain ALV, ei ennakonpidätystä.
Jos tekijä on poistettu ennakkoperintärekisteristä, niin työn osuudesta on maksajan tehtävä ennakonpidätys. Voisiko olla kyse tästä? Lisäksi kotitalousvähennyksen saa vain ennakkoperintärekisteriin merkitylle y-tunnukselle maksetusta suorituksesta.
YTJ.FI voi tarkistaa y-tunnuksen rekisteröinnit.
5 tykkäystä
Jos ylintä marginaaliveroa pudotettaisiin 5% niin lisätyön netto palkka nousisi 40% → 45% brutosta eli 12.5%. Ruotsissa pudotettiin koko ylin veroporras pois ja verotulot nousivat.
21 tykkäystä
Tuo olisi toki jo merkittävä lisäys nettopalkaan, mutta jos puhutaan poliittisesti toteutettavista olevista 1-3% alennuksista, niin niissä alennus on aika marginaalinen isossa kuvassa.
Mitkä verotulot tarkalleen ottaen nousivat? Ansiotuloverot vai? Vai kokonaisverotulot?
Uskon nimittäin itsekin, että verotulot nousisivat jos työllisyysaste nousee ja työllisyysaste nousee, jos ansiotuloverotus laskee, jolloin työnteko on aina kannattavampaa ja ihmisillä on varaa kuluttaa palveluita ja asiotia → työllisyyttä.
Eli uskon, että keventyvä verotus voi lisätä verotuloja ja lisäisi verotuloja, mutta en usko että marginaalisesti keventyvä verotus saisi tekemään lisätyötunteja jo työelämässä olevilta → sen sijaan vajailla tunneilla tekevien työtunteja pienempi verotus lisäisi, ja samoin lisätyötunteja tulisi työllisyysasteen kohenemisen myötä.
En siltikään usko, että “me jo hyväosaiset” ts. täys-työlliset tekisimme lisätyötunteja, jos tulee joku pikku veronalennus. Esim. itse en ainakaan tee yhtään lisätyötuntia vain sen takia, jos verotus tippuu vaikkapa 3% yksikköä. Sen sijaan kulutan kyllä enemmän omia rahojani, koska käteen jää enemmän → verotuloja alv+palveluista ja työllisyyttä sitä kautta.
Väittääkö joku teistä tosiaan, että jos nettopalkka olisi lisätyötunnilta vaikkapa 5% parempi, niin rupeatte tekemään 48h työviikkoa 36h-38h sijaan? Ette salettiin tee, ja jos teette, niin teitte jo ennestäänkin.
Lyhyesti: En osta väitettä, että “marginaalisesti” keventyvä verotus saa “jo täystyöllisiä” tekemään lisää töitä, mutta sen sijaan uskon keventyvän verotuksen lisäävän käteen jäävän rahan määrää → enemmän kulutusta → enemmän töitä. Isossa joukossa toki työtunnit tulisivat lisääntymään, mutta se lisäys tapahtuisi jossakin muualla, kuin jo 36-40h työviikkoa tekevien työtunneissa. Ei se lääkäri jätä sitä lisätyötuntia tekemättä verotuksen takia, vaan sen takia että sillä on vapaa-aikana muutakin tekemistä ja rahaa on jo ennestään. Sen takiahan moni tekee vajaata työviikkoakin (lääkäreistä).
7 tykkäystä
Itse ehkä ajattelisin asiaa niin, että töissä pidempään olleet ovat varmaan yliedustettuna noissa ylemmissä tuloluokissa. Jos he miettivät eläköitymistä, niin saattavat hyvinkin olla töissä vuoden tai viisi pidempään jos näkevät että eläkkeeseen verrattuna tulot ovat tuntuvasti isompia. Sitä kautta voidaan saada lisää verotuloja, mutta muuten en näe hyötyä. Olisi kiva nähdä jotain analyysiä tästä ennen kuin voi antaa tuen tälle ratkaisulle.
1 tykkäys
Itse nyt ainakin nykyisellä marginaaliverotuksella lyhennän työaikaani ja tuskin olen ainoa.
14 tykkäystä
Juu eläkeiän kynnyksellä on toki paikkoja soveltaa verotusta.
On sinänsä totta, että vaikka verotus tasaantuu vuoden lopussa, niin eläkeläisillä ei ole mitään verovähennyksiä ja ns. verotus tuntuu kovemmalta.
Mutta tuokin pitäisi tehdä harkiten. Eli että niitä työuria pidennettäisiin kannustaen siellä, missä niissä on tutkitusti eniten hyötyä.
Onko yhteiskunnalle hyödyllistä, että “kaikki tekee pitkät työurat” (vrt. julkinen sektori), vai että yksityisellä puolella kannustetaan pitkään työuraan?
Varmaan kansantaloudellisesti olisi järkevämpää, että esim. se vaihtotaseeltaan positiivisen vientiyrityksen henkilökuntaa kannustetaan työntekoon esim. “eläkeläisen työtulovähennyksellä”, kuin että me kannustettaisiin jotakin julkisen puolen upseeria tai vaikkapa jotakin muuta julkisen puolen tekijää pidentämään työuraansa. En tiiä, ei ihan selkeitä nuo ole tuolla ja varmaan ei voisi epätasa-arvoista verotustakaan tehdä (ts. luoda kannustimia vain yksityiselle puolelle).
Mutta varmasti jos eläkkeellä jo oleville annettaisiin esim. “ylimääräinen 800e/kk” työtulovähennys jos tekee eläkeiän jälkeen töitä, niin varmasti moni pidentäisi tuolla työuraa.
2 tykkäystä
Toivottavasti “puuttuva” työmäärä tarjoaa mahdollisuuden jotain kautta jonkun osa-aikaisen tai työttömän saada työtä, joten silloin myös valtiontalouden menoja säästyy ja itse pystyt käyttämään vapaata aikaa haluamallasi tavalla.
1 tykkäys
Niin, koska tienaat tarpeeksi jo muutenkin. Valtaosa suomalaisista ei tienaa yli 5000e/kk:ssa tai muutenkaan “tarpeeksi” että tarvitsee edes verotusta miettiä.
Tekisitkö täyden viikon, jos saisit 5% parempaa nettopalkkaa. Tuskin.
Selkeesti sun tapauksessa tarvitset kunnon palkan menetetystä vapaa-ajasta, ja pieni marginaaliveron alennus ei sinun kelkkaa käännä. Suuri kylläkin.
1 tykkäys
“Herra X”:n palkka on 100 rahaa, josta maksoi veroa 60 rahaa. Hän tekee töitä 5pvää/vko, 8h/pvä, 226 pvää/vuosi, yhteensä 1808h.
Oletetaan, että Herra X:n vero putoaa tälle vuodelle (2023) 55%:iin, eli vero siis 55 rahaa. Verokertymä vähenee 8,33%.
Saadaksemme Herra X:ltä tänä vuonna saman verokertymän (60 rahaa) uuden vero%:n myötä, täytyisi hänen tehdä töitä tuolla pudotetulla vero%:lla 9,09% enemmän kuin viime vuonna. Tarkoittaa 20,54 työpäivää lisää tai jokaikisen työpaivän pidentämistä 43,6minuutilla.
Valtion mittakaavassa vaatisi, että jokaikinen “Herra X” lisäisi työtunteja tuon verran. Olen aivan varma, että kun veromuutoksen myötä käteen jäisi enemmän kuin viime vuonna, jotkut Herra X:t jopa vähentäisi työtuntejaan (esim. tuon vajaan 10% verran), koska saisi tällöin silti käteen saman kuin viime vuonna. Näin ollen loppujen Herra X:ien pitäisi lisätä työntekoa vieläkin enemmän kuin tuo 20,54 työpäivää tai 43,6min/pvä, jotta valtion verokertymä pysyisi edes samana.
Jos tuo tupakka-aski laskelma meni jotakuinkin oikein, en itse jaksa uskoa teoriaasi verokertymän lisääntymisestä. Varma ei/en voi toki olla.
1 tykkäys
Kuinkahan moni tuosta eniten tienaavasta porukasta tuntipalkalla töissä?
Epäilen ettei monikaan, joten ihan noin ei päästä “oikeaan” lopputulokseen.
Minun tuntemistani hyvin tienaavista moni on yrittäjä ja todellakin tuo verotus laimentaa intoa tienata lisää.
Vähemmällä vaivalla, kun pääsee lähes samaan lopputulokseen.
Ei ole oikeastaan väliä millä palkalla olet, mutta työnteon/tienestien määrää tulisi lisätä tuon ylläolevan laskelman verran (9,09%). Yrittäjähän on tunnetusti 24/7 töissä, mutta siihenkin pitäisi saada vielä sitten lisättyä tuo sama 9,09% 
Minä taas voin uskoa, että verokertymä voi valtiontalouden tasolla kasvaa, mutta en pätkääkään usko että nämä “Herra X:ät” (jotka muutenkin maksaa paljon veroa ja tekee paljon töitä), LISÄISI työntekoa sen takia, että verotus helpottaa. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi tehdä lisää töitä, jos saman rahan saa vähemmällä? Jos olit ahne työlle ennenkin, niin olet sitä jatkossakin.
Sinänsä on toki totta, että itselläkin on välillä helpompi olla tekemättä lisätöitä, koska voi perustella että verotuksen takia “en menetä niin paljoa olemalla menemättä töihin”. Mutta jos oikeasti tuolloin tarvitsin rahaa ja ansio olisi kohtuullinen suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan, niin menisin silti töihin verotuksesta huolimatta.
Itse siis uskon, että verotulot voivat kasvaa (verotuksen keventäminen on ns. elvyttävää politiikkaa ja tekee työnteosta kannattavaa), mutta eri mekanismin kautta, kuin sillä että jo muutenkin yli 5000e tienaavat yhtä-äkkiä haluaisivat tehdä enemmän töitä verotuksen keventymisen takia. Minä ainakin haluan tehdä “mahdollisimman vähän töitä mahdollisimman hyvällä palkalla” ja väitän että niin haluaa kaikki muutkin.
Mielestäni on epä-älyllistä todeta, että lääkärit, lakimiehet, muut ylemmän tuloluokan henkilöt “tekisivät” lisätöitä merkittävästi enemmän, jos verotus helpottaa. Tuskin tekisivät. Mutta tästäkin huolimatta oon sitä mieltä, että jos verotus kevenisi, niin he voisivat allokoida rahaa enemmän kulutukseen ja palveluihin → enemmän verotuloja ja pienemmät valtionkustannukset ovat teoriassa mahdollinen yhtälö.
Yrittäjät on mielestäni ihan oma lukunsa ja yrittäjät kyllä pystyvät ne tulot jättämään firmaankin, mutta moni toki haluaa elääkkin 
Elämisen kalleudesta huolimatta, yllättävän suosittua kuitenkin.
Ihan ensimmäiseksi, puhut teoriasta ja että et usko siihen. Jos luin ja ymmärsin KalleH:n kommentin oikein hän kirjoitti siitä mitä Ruotsissa tapahtui. Eli kyse ei ollut teoriasta vaan käytännöstä, et ilmeisesti usko sitten edes käytännön esimerkkeihin jotka eivät ole mikään teoreettinen uskonasia.
Sinällään hauskaa että talousaiheisella foorumilla on joillakin vankka usko siihen että lisäämällä verotusta ei vaikuteta negatiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Jokainen prosentti veroja ylös vähentää taloudellista aktiviteettia, jokainen prosentti veroja alas taas lisää taloudellista aktiviteettia.
Tupakkiaskin kansi siis ilmeisesti loppui kesken kun laskelmassa ei millään tavalla huomioida talouden aktiviteetin lisääntymistä kun nettorahaa on kuluttajalla enemmän käytettävissä eikä se päädy tuottamattoman julkishallinnon kitaan vaan alkaa tuottamaan lisää talouden aktiviteettia ja kas kummaa, samalla niitä veroeuroja.
11 tykkäystä
Tuosta Ruotsin tapauksesta olisi kiva saada lisätietoja? Nousiko absoluuttinen ansioverokertymä? Inflaatiokorjattuna? Mitä muita tekijöitä otettiin/ei otettu huomioon? Eli toisin sanoen todettiinko kausaliteetti?
Nettoraha on (tuloveron pienentyessä) “otettu” valtiolta (joo, tyhmä ilmaus, ei takerruta tähän), eli valtion rahamäärä pienenee, työntekijän suurenee. Rahan määrä Suomessa lisääntyy vain siinä tapauksessa, että työntekijä on tehnyt lisätyötunnit firmalle, joka myy tavaraa/palveluita ulkomaille JA kuluttaa ylimääräiset rahansa Suomeen/Suomalaisiin tavaroihin/palveluihin, eikö?
Eli siis kiistät että KalleH:n kommentti voi pitää paikkaansa? Mikä pointti on keskustella aiheesta jos edes käytännön esimerkkit eivät riitä todisteeksi.
Kerrataan vielä, verotusta nostamalla taloudellinen aktiviteetti pienenee. Veroja laskemalla taloudellinen aktiviteetti nousee. Ei tarvitse olla suuri nero arvatakseen että veronertymäkin tykkää siitä kun talouden aktiviteetti kasvaa.
Tämä on tätä ikuista vääntöä vasemmistolaisten talousoppineiden kanssa joiden mantra on ettei velkaa tarvitse maksaa takaisin ja maailman korkeinta veroastetta ei voi milloinkaan laskea koska sitten verotulot romahtaa.
18 tykkäystä