Nyt menee kyllä vähän harhaanjohtamiseksi. Nuo keskimääräiset summat ovat keskimääräisiä summia myönnetyistä vähennyksistä. Suurin osa veronmaksajista ei saa esim. kotitalousvähennystä tai matkakuluvähennystä tai edes työhuonevähennystä ollenkaan. Matkakuluvähennyksiä saa joku 30 % ja kotitalousvähennyksiä ehkä 10 % verovelvollisista. Työhuonevähennysten hakijat taisivat myös jäädä tuonne 25 % maastoon.
Eli kirkollisvero pitäisi tiputtaa veroista, mutta tilalle pitäisi laittaa vähennyksiä, joita saa paljon harvempi ihminen kuin kirkollisveroa maksaa?
Lisätään vielä se, että noista myönnetyistä vähennyksistäkin keskiarvoa nostaa se, että aika moni kiskoo maksimin ja loput erittäin pieniä summia. Matkakustannuksia usein saadaan maksimit tai ihan pennosia. Sama kotitalousvähennyksissä. Joko taskurahoja siivoojasta tai maksimit remontista. Keskimääräiset luvut ovat siksi aika korkeita, mutta ne aiheuttaa aika pieni osa verovelvollisista.
No tuohan on aivan totta. Olinpas suorastaan idiootti, kun hätäpäissäni tuo lasta nukuttaessa koostin. Pyydän nöyrästi anteeksi, poistin, ja lisään vastaanvanlaisen kun ehdin laskemaan todelliset luvut todellisten keakiarvojen mukaan.
Kirkollisveron poisto noista olisi varmaan ihan perusteltua mutta joka tapauksessa kun tietää lähtöasetelman, voi sen sovittaa omaan tilanteeseensa.
Työmatkavähennys on tosiaan merkittävä niille, jotka sitä käyttävät ja useimmiten vielä paljon suurempi mitä keskiarvo, useimmille se on kuitenkin nolla. Lähtötarkastelu on järkevämpää tehdä ilman erikoisia vähennyksiä, koska ne voivat vaihdella useilla tuhansilla pääosin juuri työmatkakulujen vuoksi. Kotitalousvähennys on tosiaan tyypiltään enemmän maksettujen verojen palautusta eikä vaikuta marginaaliveroon lainkaan. Työhuonevähennyksessä taas on automaattinen -750 eli 856e keskimääräisestä jää 106e vähennettävää. Tähän varmasti moni keksii vielä jotain pientä sälää mutta ollaan useimmiten muutamassa satasessa.
Marginaalivero on aika pitkään sama eri tuloilla, eli ne ovat tavallaan marginaalveroluokkia. Siinäkin tilanteessa, että vähennettävää on 3000e, marginaalivero pysyy tuossa 49,5% luokassa jos tulot ovat välillä 40 000-59 000, sillä nuo vähennykset vähennetään vuositulosta ja vuositulo on vähennysten jälkeen edelleen 37 000 tai enemmän.
Lasketaanko kokonaisveroasteeseen mukaan veroluonteisia maksuja?
Näiden pelkkien veroasteiden maittaiset vertailut ovat kyllä todella hankalia, kun niin moni asia vaikuttaa. Mainittakoon nyt mm. vakuutukset; matalamman verotuksen maassa saattaa paljon korkeammat vakuutusmaksut, koska julkinen terveydenhuolto on reilusti suppeampi. Tällaisia asioita olisi hyvä huomioida verotuksesta puhuttaessa, eli mitä maksetaan-mitä saadaan.
Joo, ei noille vertailuille paljoa kannata antaa sinänsä arvoa. Joissain otetaan esiin nuo ja joissain ei. Tuloksista saa monesti hyvin halutunlaisen. Verotusta miettiessä lisäksi tulee ottaa huomioon muutkin verot. Tuloverot voi olla matalat mutta sitten verotetaankin kulutusta kovemmin.
Tosin siitä ei pääse mihinkään, että suomessa ansiotuloa sekä kulutusta verotetaan molempia erittäin railakkaalla kädellä. Pääomien osalta tulee niin äkkiö pako, että niiden osalta tilanne ihan hyvä.
Teoriassa veroasteeseen pitäisi ottaa huomioon kaikki eli myös veroluonteiset maksut.
Ja kuten itsekin toit noita vähennyksiä esille, niin onhan niilläkin oikeasti vaikutus siihen kuinka kireä tuloverotus on. Meilläkin on ollut järjestelmässä enemmän tai vähemmän mahdollista vähentää elantomenoja, kuten asuntolainan korkoja ja noita kotitalousvähennyksiä. Joissain myös vaikutus puolisolla lapsilla jne. Pelkän veroprosentin tarkkailu tyhjiössä vähän nihkeää.
Näin palkollisena ja holdingyhtiön omistajana voi omakohtaisesti vertailla ansiotuloverotusta pääomatulojen verotukseen. Veroprosentissa on valtava ero käteen jäävien summien ollessa lähes samat:
En ole tutustunut näihin asioihin yhtään, joten voi olla itsestään selväkin asia, mutta kysympähän silti. Kun saat osinkoja vaikkapa jenkkilästä, ja he verottavat sen 15%. Huomioidaanko tämä missään vaiheessa, vai maksatko saaduista osingoista vielä tuon oman yrityksesi yhteisöveron siihen päälle?
Ja työnantajalle kokonaiskustannus työnantajan sivukulujen vuoksi vielä noin 25 % korkeampi kuin bruttopalkka. Siihen verrattuna veroluontoiset maksut vielä enemmän palkkatulojen kohdalla.
Itselläni sijoitusyhtiö ei tee mitään liiketoimintaa - riskienhallinnan vuoksi olen itse asiassa perustamassa uutta osakeyhtiötä tulevaa liiketoimintaa varten. Jos vaikka joku (asiakas) haastaa yhtiösi oikeuteen ja sinut todetaan syylliseksi, sijoitukset voi joutua likvidoimaan kulujen kattamiseksi. Siksi näen paremmaksi olla erikseen säästöpossuyhtiö ja liiketoimintayhtiö. Etenkin taseen pullistuessa.
Juuh, tuo rajallisen vastuun periaate on tosiaan yleinen syy, miksi erityyppiset toiminnat eriytetään erillisiin osakeyhtiöihin holding-rakenteessa tai ilman. Ja onkin yleistä. On siinä välillä toki muitakin erityisesti liiketoiminnan johtamiseen/hallituksen kokoonpanoon/osakkaisiin liittyviä syitä, mutta pienimuotoisemmin tahtotilana voi yhtä lailla olla sijoituksista syntyvän varallisuuden erottaminen elinkeinotoiminnan varallisuudesta. Yleinen syy on myös mahdolliset exit-suunnitelmat, etenkin jos holdarin ja liiketoimintayhtiön välillä on yhtään sellaista toiminnallista yhteyttä minkä liiketoimintayhtiöiden myynti voisi myöhemmin olla verovapaa käyttöomaisuusosakkeiden luovutus. Pelkän sijoitusyhtiön omistuksessa näin ei toki ole.
Yksinkertaisempaa rakennetta tukee pienempi hallinnollinen helppous (uusi yhtiö vaatii rekisteröinnit, omia hallituksen kokouksia ja yhtiökokouksia, omia tilinpäätöksiä, omia veroilmoituksia jne.). Ja on se toki niinkin, että kun listaamattoman yhtiön osingon pääomatulo-osuus lasketaan yhtiökohtaisesti yhtiön nettovarallisuuteen pohjautuvasta osakkeen matemaattisesta arvosta, on suurempi nettovarallisuus osinkoa jakavassa henkilöomisteisessa yhtiössä välillä verotuksen näkökulmasta toivottava asia.
Superg yllä on noilla voluumeilla epäilemättä tietoinen asian kokonaisuudesta, eli ei epäilystä siitä (!), yleisesti vaan pohdintaa… Kannattaa yleisesti käyttää hetki katsoa asia läpi ennen kun alkaa hoitamaan sijoituksia yhtiön kautta, jos siis on tällainen yhden osakkaan hallitsema osakeyhtiö eikä isommat suunnitelmat. Holding-mallissa yhtiö maksaa tietty toiminnan voitoista ensin oman tuloveron (20%) ja osakas sen jälkeen voitonjaon yhteydessä pääomatulo-/ansiotuloveroa (riippuu listaamattoman yhtiön nettovarallisuudesta ja progressiosta), jolloin sijoitustoiminnan voittojen kokonaisverotus voi olla hyvinkin ankaraa jos yhtiöllä on pieni nettovarallisuus ja osakkaan ansiotulot valmiiksi korkeita. Verosopimus, niissä tapauksissa kun sellainen on, toki toimii ja ulkomaan verot hyvitetään Suomen verotuksessa mutta esim. hankintameno-olettama ei päde yhtiöiden tapauksessa.
Silloin tilanne on erityisen kiva kun holding-yhtiö omistaa listayhtiön osakepääomasta yli 10% ja holding-yhtiön saama osinko on verovapaa, minkä voi sitten sijoittaa edelleen. Sen mittaluokan hyödyt on kuitenkin hyvin harvassa ja välillä tuntuu unohtuvan miten paljon etuja suoraan sijoittamisessa joissakin tapauksissa on, etenkin jos se on passiivista eikä kovin aktiivista. Nykyään on tuo osakesäästötilikin olemassa. Toki mitä isommat summat ja mitä isompi liiketoiminta taustalla, sitä enemmän kiinnostavia näkökulmia noihin alkaa löytymään.
No itsekin kyllä ajattelin, että ei varmastikaan vaikuta, mutta lasten määrä kuitenkin erikseen verolaskurissa kysytään (sen jälkeen vielä erikseen elatusmaksettavien lasten lukumäärä). Osaakohan tuohon joku sanoa varmaa tietoa, vaikuttaako? En usko, että vaikuttaa…
Tietämättömänä lisäkysymys tähän liittyen: Maksaako holding-yhtiö kuitenkin näistä osingoista yhteisöveron sikäli, kun ne päätyvät holging-yhtiön verotettavaan tulokseen saakka?
@LaskuPutki - Ei maksa, tuossa juuri ero. Noteeraamattoman yhteisön (holding-yhtiö) julkisesti noteeratulta yhtiöltä on holdingyhtiön verotuksessa verovapaa noilla edellytyksillä. Kirjanpidossa on rahoitustuottona vaikka 500 000 e, mutta koska erä on verovapaa, yhteisön verotettava tulo on nolla, jolloin voi uudelleen sijoittaa osingot ilman välitöntä verovaikutus. Tällaisia holdareita ei toki yleensä taida olla kuin pääomasijoittajille ja suvuilla, eli harvemmin sitä yhden miehen osakeyhtiö noin paljon listayhtiöstä omistaa… Kun varoja jaetaan osakkaalle, verotusta tapahtuu vasta siinä vaiheessa.
Yhteisön noteeraamattomalta yhtiöltä saatu osinko taas on lähes aina verovapaa yhteisön verotuksessa (poistetaan ketjuverotusta, koska osinkoa jakava yhtiö on kyllä maksanut oman veronsa tuotosta, mistä osinko on kertynyt). Tuo Oyj->Oy on siinä mielessä hieman poikkeuksellinen.
