Ja työnantajalle kokonaiskustannus työnantajan sivukulujen vuoksi vielä noin 25 % korkeampi kuin bruttopalkka. Siihen verrattuna veroluontoiset maksut vielä enemmän palkkatulojen kohdalla.
1 tykkäys
Yhdysvaltojen 15% ennakonpidätyksen päälle maksetaan 5% Suomen verottajalle, joten en maksa ylimääräistä.
3 tykkäystä
Unohtui, ehkä alintajuntaisesti
Hyvä, kiitos.
Heräsin tänä aamuna pienellä yrittäjyyskipinällä, niin tuo oli ensimmäinen asia joka tuli mieleen jos yhdistäisi myös sijoittamisen yritystoimintaan.
3 tykkäystä
Itselläni sijoitusyhtiö ei tee mitään liiketoimintaa - riskienhallinnan vuoksi olen itse asiassa perustamassa uutta osakeyhtiötä tulevaa liiketoimintaa varten. Jos vaikka joku (asiakas) haastaa yhtiösi oikeuteen ja sinut todetaan syylliseksi, sijoitukset voi joutua likvidoimaan kulujen kattamiseksi. Siksi näen paremmaksi olla erikseen säästöpossuyhtiö ja liiketoimintayhtiö. Etenkin taseen pullistuessa.
25 tykkäystä
Juuh, tuo rajallisen vastuun periaate on tosiaan yleinen syy, miksi erityyppiset toiminnat eriytetään erillisiin osakeyhtiöihin holding-rakenteessa tai ilman. Ja onkin yleistä. On siinä välillä toki muitakin erityisesti liiketoiminnan johtamiseen/hallituksen kokoonpanoon/osakkaisiin liittyviä syitä, mutta pienimuotoisemmin tahtotilana voi yhtä lailla olla sijoituksista syntyvän varallisuuden erottaminen elinkeinotoiminnan varallisuudesta. Yleinen syy on myös mahdolliset exit-suunnitelmat, etenkin jos holdarin ja liiketoimintayhtiön välillä on yhtään sellaista toiminnallista yhteyttä minkä liiketoimintayhtiöiden myynti voisi myöhemmin olla verovapaa käyttöomaisuusosakkeiden luovutus. Pelkän sijoitusyhtiön omistuksessa näin ei toki ole.
Yksinkertaisempaa rakennetta tukee pienempi hallinnollinen helppous (uusi yhtiö vaatii rekisteröinnit, omia hallituksen kokouksia ja yhtiökokouksia, omia tilinpäätöksiä, omia veroilmoituksia jne.). Ja on se toki niinkin, että kun listaamattoman yhtiön osingon pääomatulo-osuus lasketaan yhtiökohtaisesti yhtiön nettovarallisuuteen pohjautuvasta osakkeen matemaattisesta arvosta, on suurempi nettovarallisuus osinkoa jakavassa henkilöomisteisessa yhtiössä välillä verotuksen näkökulmasta toivottava asia.
Superg yllä on noilla voluumeilla epäilemättä tietoinen asian kokonaisuudesta, eli ei epäilystä siitä (!), yleisesti vaan pohdintaa… Kannattaa yleisesti käyttää hetki katsoa asia läpi ennen kun alkaa hoitamaan sijoituksia yhtiön kautta, jos siis on tällainen yhden osakkaan hallitsema osakeyhtiö eikä isommat suunnitelmat. Holding-mallissa yhtiö maksaa tietty toiminnan voitoista ensin oman tuloveron (20%) ja osakas sen jälkeen voitonjaon yhteydessä pääomatulo-/ansiotuloveroa (riippuu listaamattoman yhtiön nettovarallisuudesta ja progressiosta), jolloin sijoitustoiminnan voittojen kokonaisverotus voi olla hyvinkin ankaraa jos yhtiöllä on pieni nettovarallisuus ja osakkaan ansiotulot valmiiksi korkeita. Verosopimus, niissä tapauksissa kun sellainen on, toki toimii ja ulkomaan verot hyvitetään Suomen verotuksessa mutta esim. hankintameno-olettama ei päde yhtiöiden tapauksessa.
Silloin tilanne on erityisen kiva kun holding-yhtiö omistaa listayhtiön osakepääomasta yli 10% ja holding-yhtiön saama osinko on verovapaa, minkä voi sitten sijoittaa edelleen. Sen mittaluokan hyödyt on kuitenkin hyvin harvassa ja välillä tuntuu unohtuvan miten paljon etuja suoraan sijoittamisessa joissakin tapauksissa on, etenkin jos se on passiivista eikä kovin aktiivista. Nykyään on tuo osakesäästötilikin olemassa. Toki mitä isommat summat ja mitä isompi liiketoiminta taustalla, sitä enemmän kiinnostavia näkökulmia noihin alkaa löytymään.
4 tykkäystä
Miksi ilmoitat lasten määrän? Ei kai se verotukseen vaikuta nykyään.
No itsekin kyllä ajattelin, että ei varmastikaan vaikuta, mutta lasten määrä kuitenkin erikseen verolaskurissa kysytään (sen jälkeen vielä erikseen elatusmaksettavien lasten lukumäärä). Osaakohan tuohon joku sanoa varmaa tietoa, vaikuttaako? En usko, että vaikuttaa…
Elatusmaksuista saa vähentää 1/8 osaa, kuitenkin korkeintaan 80€/ lapsi/ vuosi. Muista vaikutuksista ei tietoa.
1 tykkäys
Lisäksi on alijäämähyvityksen lapsikorotus (400€/lapsi) , mutta tämänkin vaikutus väestötasolla hyvin pieni.
3 tykkäystä
Tietämättömänä lisäkysymys tähän liittyen: Maksaako holding-yhtiö kuitenkin näistä osingoista yhteisöveron sikäli, kun ne päätyvät holging-yhtiön verotettavaan tulokseen saakka?
@LaskuPutki - Ei maksa, tuossa juuri ero. Noteeraamattoman yhteisön (holding-yhtiö) julkisesti noteeratulta yhtiöltä on holdingyhtiön verotuksessa verovapaa noilla edellytyksillä. Kirjanpidossa on rahoitustuottona vaikka 500 000 e, mutta koska erä on verovapaa, yhteisön verotettava tulo on nolla, jolloin voi uudelleen sijoittaa osingot ilman välitöntä verovaikutus. Tällaisia holdareita ei toki yleensä taida olla kuin pääomasijoittajille ja suvuilla, eli harvemmin sitä yhden miehen osakeyhtiö noin paljon listayhtiöstä omistaa… Kun varoja jaetaan osakkaalle, verotusta tapahtuu vasta siinä vaiheessa.
Yhteisön noteeraamattomalta yhtiöltä saatu osinko taas on lähes aina verovapaa yhteisön verotuksessa (poistetaan ketjuverotusta, koska osinkoa jakava yhtiö on kyllä maksanut oman veronsa tuotosta, mistä osinko on kertynyt). Tuo Oyj->Oy on siinä mielessä hieman poikkeuksellinen.
3 tykkäystä
Tämän ”solidaarisuus”veron voisi kyllä vihdoinkin haudata ikuisesti.
19 tykkäystä
Tämäkin on yksi valitettava esimerkki siitä, kun vero kerran otetaan käyttöön, siitä ei enää koskaan päästä eroon. Verotuksessakaan ei kannata olla team transitory -leirissä 
9 tykkäystä
Suomen ansiotulovero on EU:n kireimpiä, ellei kirein.
Elias Erämaja, Suomen Ekonomien pääekonomisti kuvaa kierrettä jossa Suomessa on EU:n korkeimmat rajaveroasteet, kitsaimmat verotaulukkojen indeksikorotukset sekä dramaattisesti hekentyneet nettopalkat.Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen Ekonomit ry:n kanssa.
00:00 Elias Erämaja Suomen Ekonomit ry:n pääekonomisti
00:40 Siirtyminen työntekijäliittojen ja työnanatajaliittojen välillä on tavallista, Eliaksen ura
01:10 Suomen Ekonomit lähellä ekonomistien ajattelua ja palvelee Aallon, Hankenin ja myös Valtiotieteellisen ekonomeja. Ekonomien yleissopivuus
03:10 Ekonomien mediaanipalkat reaalisesti laskeneet vuosikymmenen taakse
03:57 Suomen huippukorkeat rajaveroasteet lähellä 60% ovat maailman raskaimpia
05:40 Keskituloisetkin Suomessa yliverotettuja eli yli 50% rajaveroilla. Ruotsi on keventänyt verotusta paljon
06:40 Ovatko suomalaisten palkat matalia nettona ja bruttona työn verojen vuoksi?
08:54 Nalle Wahlroosin ajatuskoe - verotetaan vapaa-aikaa!
09:57 Vuoden 2013 “väliaikaisen” solidaarisuusveron tulee loppua 2023
11:47 Suomen korkea verotus suhteessa Ruotsiin ja EU:n keskeisiin kilpailijamaihin
14:20 Lafferin käyrä Suomessa - aliarvostettu talousteoria?
16:30 Verokeskustelun irrationaalisuus
18:50 Virolaiset tasaverotetut hyvätuloiset hylkivät Suomea verotuksen vuoksi
21:40 Hyvinvointialueiden vaikutus verotukseen
24:00 Kolme ekonomitoivetta hallitusohjelmaan - kohtuullisemmat verot, työperäinen maahanmuutto ja tuottavuus
28:00 Tuottavuus kuntoon!
29:50 Ostovoiman menetys pahassa ja hyvässä - 15 vuotta
33:34 Verotaulokon indeksikorotukset alle inflaation verotuksen kiristäjänä
34:15 Valtiovarainministeriön ennusteen ongelmat
35:05 Tiivistelmä ja outro
18 tykkäystä
Taksvärkkipäivät tulivat kasaan 8.6,
1 tykkäys
Tämän tapaiset otsikot on raflaavia ja antaa väärän kuvan kokonaisuudesta. Jos tuloista otettavat vähennykset laskettaisiin kaikki niin päästäisiin taas erilaisiin lopputuloksiin. Esim Britanniaa pidetään alhaisen verotuksen maana, koska income tax on kohtalaisen pieni. No sitten siitä usein unohdetaan että palkasta otetaan vielä national insurance ja opintolaina veroina. Kunnallisvero ei lähde palkasta, vaan se pitää itse järjestää erikseen, joten sitä ei huomioida myöskään. Vaikka tuosta tiputetaan opintolaina pois, niin omalla mediaanin yläpuolella olevilla tuloillani (n. 50k) saisin Suomessa käteen enemmän. Suomessahan palkasta otettaisiin vain kunnallisvero, tulovero ja ehkä kirkollisvero eikä veroja piiloteta muualle, paitsi ehkä ALViin. Eli nämä maiden väliset vertailut on aina ihan päin mäntyä ja ihan liian yksinkertaisia kun ei kukaan oikeasti ymmärrä jokaisen eri maan eri verotuskäytäntöjä.
11 tykkäystä
Huomaa että meinasit insinööriksi opiskella, sillä tässä jutussa näkyy kyllä insinöörimäinen yksinkertaisuus ja kirsikanpoiminta. Tässä paistaa myös omien etujen ajaminen eikä yhteisen hyvän. Varmaan pientä säätöä Suomen verotukseen voisi tehdä, mutta isoja ei. Paitsi jos olet valmis asumaan korkeiden aitojen takana.
8 tykkäystä
Pitääkin kysyä mistä aidoista puhut.
Jos ei Suomessa ole maailman korkeimpia hipovia veroasteita keski- ja hyvätuloisella niin turpaan tulee, sitäkö?
Vai tuloeroista? Nehän ovat Suomessa harvinaisen pienet melkein mihinkä tahansa muuhun verrattuna.
Hyvä muistaa törkeän korkean verotuksen Suomessa, että valtaosa verotuksen kautta kerätyistä rahoista konvertoidaan takaisin ihan normaaleille ihmisille, julkisen vallan kuluttavien mekanismien kautta
Joten veroja vähemmäksi vaan, ja turha rahankierrätys vähemmälle.
23 tykkäystä
Mietipä nykysysteemiä ja ja mitä kautta verotusta on todellisuudessa mahdollista laskea. Terveydenhuollostako? Ala listata mitä nämä takaisin konvertoidut rahat ovat.
1 tykkäys