Niin ei minulla paljon vahvoja puolia ole,
Mutta yritin kirjoittaa että että jos ei oteta huomioon progressiota. Ymv. Jotta ei menisi liian monimutkaiseksi. Näyttää että kun muuttujat lisääntyy, niin keskustelussa asiat sekoitetaan, kuten tässäkin tapauksessa.
Eli tarkoitus oli yksinkertaistaa.
Yksinkertaistettuna vielä.
Jos brutto palkkasi nousee 6%
Nousee myös netto palkkasi 6%
(ei huomioitu progressiota, joka hiukan muuttaa kaavaa, mutta ei noin tramaattisesti kuin esität)
3% on oikein vasta 190 000 euron vuosituloilla. Kannattaa olla vähän nöyrempi kun korjaa toisia ja on itse väärässä.
Toki, jos yksillä tuloilla pitää elättää vaikkapa 4 henkinen perhe ja omistaa 400k asunto, niin ei siinä liikoja jää “tuhlattavaksi”. Tällainen tilanne kyllä hoituisi helpommin puolison töihinmenolla, mikä olisi taas kerran yhteiskunnallisesti järkevämpää.
Meillä on ehkä erona tässä keskustelussa se, että minä pyrin ottamaan mukaan sekä yksilön biopsykososiaalisen kokonaisuuden että koko yhteiskunnan hyödyn. Sinä ehkä enemmän tuon yksilön rahatilanteen. Liikumme siis erilaisella arvopohjalla ja siksi ainakaan yksilön kohdalla on vaikea löytää konsensusta.
Samaan aikaan huolestuttaa ja hymyilyttää nämä avautumiset siitä, että 97k€/v tienaavalle jää lisätuloista vain 40% käteen. Jos rahatilanne on noin hyvä, niin vielä jaksetaan vääntää siitä, että marginaalivero on niin korkea. Ei ehkä osata olla ylpeitä ja kiitollisia siitä (brutto ja netto) tulosta, joka on saavutettu. Sillä pärjää mainiosti, eli ei ole mitään hätää. Se oikea hätä kun olisi muualla.
Suoraan sanottuna vituttaa tämä ainainen kitinä siitä kuinka verotus on oikeudenmukaista kun täällä osa saa hoitoa. Olenpa kuitenkin lukenut uutisia kuinka Suomessa annetaan lasten kuolla kun lääkkeet taikka hoito on liian kallista. Samaan aikaan mm. Maksetaan maailman talousmahdille kiinalle kehitysapua, ilmastokehitysapua sinne tänne, Italien kotien remontit ja tämä listan on loputon ja rahaa jaetaan todella avokätisesti ulkomaille. Olisikin niin, että ensisjaisesti kotimaa pidettäisiin kunnossa, mutta ei tosiaankaan ole.
Siinä tuoretta uutista.
Yhtä oleellinen asia on myös koetaanko verojen ja maksujen tuottavan lisäarvoa kansalaisille. Tässä on viime vuodet leikitty kroisosta ja kohta muillekin kuin Saramolle tulee yllätyksenä kuinka niistä veloista pitääkin maksaa korkoa. Voi sitä purnauksen määrää, kun yhtäkkiä huomataankin miten budjetin päälle ei voikaan enää ottaa toistakymmentä miljardia förskottia.
Ei varmasti ole hauskaa olla seuraavassa hallituksessa 
Itse olen ainakin tuosta brutosta joutunut maksamaan lisäksi Tyel ja Lel maksuja ikäni takia nyt 10,05% ja “muut” kaiketi 8,65%, se vähentää tuota nettoa vielä aika paljon.
Yli 100t€ pitään tiennaneena voin sanoa, että ei siiitä hirveästi käteeen jäänyt menojen jälkeen kun 4 lasta kasvatit ja kaikista hoitomaksuista ja muista maksoit aina maksimit, tiedän, se ehkäisy. Toki Ok pärjätty.
Ainoa mikä on kertynyt on eläke, sitä odotellessa.
Sinulla menee ehkä nyt vähän ohi tämä korkean veroprogression todellinen ongelma.
Yhteiskunnan etu olisi mahdollisimman suuri työsuorite ja siten mahdollisimman suuri BKT. Me suomalaiset olemme korkeasti koulutettu kansa (emme toki mikään maailman ainoa sellainen), mutta täältä pitäisi lähteä merikontti-tolkulla korkean jalostustason tavaraa maailmalle yötä ja päivää, sillä tämän yhteiskunnan pystyssä pitäminen maksaa myös paljon. Isosta BKT:stä saa enemmän verotettua kuin pienestä.
Nyt kuitenkin ongelma on se, että varsinkin koulutetut ja sinänsä (brutto) hyvätuloiset työntekijät alkavat empimään lisärehkimistä, koska ehdot on valtion toimesta asetettu siten että lisärehkimisestä saatava hyöty menee jopa +50% verottajalle. Moni valitsee että ei kannata ja lähtee mielummin kalastamaan. Me hukkaamme kansallista potentiaaliamme liian kireän verotuksen vuoksi.
Kysymys ei ole siis siitä tuleeko ihminen toimeen vaikkapa 93k€ bruttoansioilla. Kysymys on että olisiko erityisosaaja voinut tehdä vaikka 30% enemmän sitä korkean jalostusasteen työtään jos hän olisi saanut siitä +30% palkkaa nettona. Tai olisiko hän kenties perustanut oman yrityksen ja rakentanut seuraavan NOKIAn omalla osaamisellaan? Nyt hän koki 50% liian suureksi ja lähti osaamisensa kanssa kalastamaan, eikä nokiaa syntynyt.
Suomi pyrkii saamaan lisäansioista 50%, mutta jos lisätöitä ei tehdä se saa nolla euroa.
Jos Suomi pyrkisi saamaan lisäansioista vaikka 25%, se voisi saada todella paljon lisää verotuloja.
Joka kerta kun lähdetään keskustelemaan mikä summa rahaa kenellekkin “on ihan tarpeeksi” ollaan todella pahasti hakuteillä. Ei tässä ole siitä kysymys, jokainen voi ihan itse päättää mikä tulotaso riittää omaan elämänhaluun.
Täällä paljon puhutaan tulovero prosenteista, mutta pitäisikö kansantajuisesti puhua ennemmin työpäivien määrästä mitä teet pelkästään valtion hyväksi jos kaivat ojaa 4päivää yrityksen hyväksi ja 1 päivän kaupungin työmaalla =20%
Kuinka arvokasta tekemäsi työ pitäisi että voisit puolet työpäivistä olla valtion hommissa esim. papereita pyörittämässä.
Pitäisikö veroprogression olla käänteinen että mitä arvokkaampaa työtä teet sen vähemmän joudut työpäivistäsi valtion hommissa viettämään.
Älkää ottako liian tosissaan tätä viestiä🌞
Minkälaisella marginaaliverolla olisit työn ottanut vastaan?
Sitä “lisätyöreserviä” ei liene kovatuloisilla olevan ihan hirveän paljon. Tai sitten koviin tuloihin voi päästä vähällä työmäärällä…mikäköhän sellainen työ olisi?
Ymmärrän kyllä hyvin pointtisi. “Sopivan” marginaaliveron löytäminen on kyllä erittäin hankala tehtävä, ottaen yhteiskunnan tilan ja realiteetit huomioon.
Itse näkisin isommaksi tavoitteeksi yhteiskuntamme kannalta saada mahdollisimman moni ihminen töihin sen sijaan, että saataisiin ne tietyt (n.100k€/v tienaavat) tekemään entistä enemmän töitä.
Millä tavalla nämä on toistensa poissulkevia? Jos useat hyvä tuloiset sanovat että korkea marginaalivero(59.2%) rajoittaa heidän työintoa niin siinä on ihan turha yrittää jeesustella asian vierestä.
Jos yritys ja työntekijä sopivat lisätyösuoritteesta niin ensiksi yritys maksaa 21% sivukuluja ja sen jälkeen työntekijä maksaa 59% veroja. Työnantajan 1210 eurosta jää tekijälle käteen 408e. Miksi verottaja on sinusta ansainnut kaksi kolmasosaa tästä diilistä.
Ei millään. Siksi tuossa luki sana “isommaksi”.
Eipä ne 2/3 verottajalle mene. Osa menee mm. työntekijän eläkkeeseen. Ansaitsemisesta en oikein tiedä, mitä meidän valtio nyt ylipäänsä ansaitsee? Siinäpä visainen ja monisyinen kysymys.
Et kuitenkaan ole aikaisempiakaan tuloja 40k€ saanut puhtaana käteen, tässä asia menee väärin.
Brutto täytyy suhteuttaa bruttoon
Ja
Netto suhteuttaa nettoon
Ja tämä seuraava tekee asiasta monimutkaisempaa:
Lisätulojen sijaan voidaan marginaaliveroaste laskea myös ns. viimeisestä saadusta eurosta. Näin saatu luku tarkoittaa sitä veroa, joka säästyisi, jos tulot laskisivat. Lisätulon ja viimeisen saadun euron marginaaliveroaste eivät välttämättä ole samat. Ne eroavat tulojen osuessa lähelle kohtaa, jossa veroprosentti muuttuu.
Marginaaliveron suuruus riippuu käytetystä veroasteikosta ja verotettavien tulojen määrästä. Jos marginaaliveroaste nousee tulojen kasvaessa,
On sitä olemassa 40h/vko töitä ja sitten on olemassa 40h/vko töitä. Eri asia istua palaverissa kuuntelemassa 2h kuin esittämässä 2h. Eri asia raportoida miten omat hommat meni, kuin että perustella ylöspäin miksi meillä kaikilla meni näin. Jonkun täytyy pysyä kärryillä siitä mitä itse ja oma ryhmä tekee, toisen täytyy olla kärryillä koko organisaation toiminnoista myös seinän toisella puolella. Vastuu ja sen kantaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu, vaikka se siltä päälle päin voi näyttää. Stressin tuntee vain se kenen pään sisällä se on. Toki sitä voi stressata vaikka kaupan kassalla, mutta jos nyt puhutaan näistä ns. valkokaulushommista. Kyllä siinä yksi jos toinen alkaa miettimään omaa urapolkuaan ja että minkälainen työ on kivaa. Toki haasteellisesta työstä voi pyytää ja saada parempaa palkkaa, mutta jos se palkka menee puolet valtiolle niin eipä voi kuitenkaan puolia omista “lisähommista” antaa Sanna Marinin avustaja-armeijan hoidettavaksi. Siinä helposti käy mielessä että tämä nykyinen hommani on ihan ok, en halua edetä seuraavaan haasteellisempaan positioon.
Jos mietitään että mistä sellainen seuraava Nokia saataisiin tänne niin keskimäärin taitaa olla niin että siihen tarvitaan joukko kaveruksia, joilla keskimäärin on jo ihan kivat työt ja palkalliset kesälomat pyörimässä, mutta joilla palaa halu tehdä jotain isompaa ja itselleen. Siinä se kannustinloukku muodostuu kutakuinkin siihen että jos ottaa riskin ja jättää oman toimihenkilöhomman, nappaa pankista lainaa ja lähtee jotain omaa ideaansa yrittämään niin mitä siitä sitten voi saada tai menettää. Menettää voi kaiken investoimansa rahan ja vaivan, mutta jos saamapuolella on sitten vain verottaja odottamassa 50% veroasteellaan niin ehkä on parempi vain jatkaa palkallisia kesälomia palkkatöissä. Tämä on ehkä suurin ongelma tässä koko verokannustinloukussa.
Toki työttömätkin on syytä töihin saada, mutta jos nyt katsotaan mikä ero vaikka suomen ja ruotsin välillä taloudellisesti vallitsee niin sitä ei paikata sillä että saadaan puolet työttömistä töihin. Meidän koko elinkeinoelämä on aika huonosti uusiutuva. Meillä on yhdet ja samat vanhat yhtiöt omxh 25 eikä uusia juuri näy. Tämä on oire siitä jos yhteiskunta ei ole yrittämiseen rahallisesti kannustava. On pelottavan vaikea laskea excelillä montako miljardia suomelta jää BKT:sta puuttumaan joka vuosi siksi että “ei vain kannata”.
No kyllä minä koen nykyisen 44-47% veroasteen jo sen tasoiseksi, että en minä suostu lisätöitä tekemään enää halvemmallakaan. Eli vastaus on tuo ylläoleva.
Tähän vielä lisättävä se, että uutta Nokiaa perustaessa perustajat todella usein joutuvat kiinnittämään henkilökohtaista varallisuuttaan, jotta saavat rahoituksen. Tämä tarkoittaa sitä että pahimman skenaarion tapahtuessa yrityksen konkurssin lisäksi myös tuhotaan henkilökohtainen pääoma ja joudutaan käytännössä velkavankeuteen. Esimerkiksi USA:ssa myös yksityishenkilöt voivat julistaa konkurssin. Tätä optiota suomessa ei ole vaan pitää hakea velkajärjestelyyn (jos vielä siinä vaiheessa on voimavaroja) ja tämän jälkeen maksaa niistä nettopalkoista isoa prosenttia useamman vuoden.
Nämä kaksi asiaa tässä muodostavat riski-tuotto kokonaisuuden, jotka hallitsevat yksittäisten ihmisten päätöksentekoa ja täten myös todennäköisyyksiä sille että uusia Nokioita, tai edes pienempiä kannattavia yrityksiä perustetaan.
Tähän jos lisää vielä sen että jonkun työmaa sijaitsee 50km päässä niin on tosi motivoivaa käyttää siitä 50% käteenjäävästä osasta vielä suuri osa siihen että pääsee tekemään sitä työtä. Ei tarvitse ihmetellä että jollain 50% marginaaliverolla ei hirveästi ole innokkaita lähtemään tekemään niitä lisähommia vähääkään pidemmän matkan taakse.
Tässä on paljon käsitelty marginaaliverotusta ylitöiden ja lisätöiden osalta. Tämä samahan pätee myös sen normaalin työajan vähentämiseen 4-päivään…
Uskon, että tietyn tulotason jälkeen tämä tulee olemaan trendi tällä vuosikymmenellä, kun osa-aikatyö yleistyy ja samoin sen “hyväksyttävyys”. Valitettavasti yleisin ensireaktio on vielä “hienoa!” sijaan “miksi?”. Samoin vaatii myös ymmärryksen lisääntymistä siitä, että 1000€ bruton lasku laskeekin vain alle 500€ nettoa.
Ketjussa puolusteltiin lisätöiden 60% marginaaliveroa, että pärjää sillä tulotasolla pärjää jo ja valtio hyötyy siitä enemmän. Miellään kuulisi mietteitä toimiiko samat perusteet myös töiden vähentämiseen ja onko se valtion intressi?
Tästä ketjusta saa aika ikävän kuvan, että työnteko olisi vain vapaa-ajan myymistä rahaa vastaan. Näin se varmaan osalle onkin, mutta (ehkä naivisti) kuvittelen, että ainakin siellä ylemmissä tuloluokissa työllä olisi jotain muutakin sisältöä kuin saatava rahallinen korvaus. Jos on kouluttanut itsensä maisteriksi tai on alansa huippuammattilainen, niin en jaksa uskoa, että kovin moni lisätyötä tarjottaessa miettii, että meneekö lisäpalkasta 40 vai 60% veroa.
Ei Supercellejä, Woltteja tai edes Fazeria ole perustettu ensisijaisena tarkoituksena rikastua. Kyllä menestysyrittäjän suurin ajava voima on intohimo tekemiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rahalla olisi väliä.
Eikä pidä tulkita väärin, että olisin mahdollisimman suuren verotuksen kannalla, mutta jotenkin tuo marginaaliveroasia näyttäytyy tässä ketjussa kovin yksipuolisena.