Mitä nyt tunnen tuon ikäluokan porukkaa Suomessa, niin valtaosa heistä on hanttihommissa, joka ei varmasti tuossa iässä enää ole kovin kivaa kropalle eikä mielelle. Ruotsin puolella taas ovat lähes poikkeuksetta siisteissä toimistotöissä, joissa ponnistelut ovat lähinnä mieltä virkistäviä ajatusleikkejä muuten leppoisan (ei laiskan) päivän lomassa. Ja siellä tosiaan talossa pisimpään olleet lähtee viimeisenä, joten eivät edes joudu ajattelemaan Suomen perinteisiä YT-remontteja ikäjakaumaan toimistolla.
Työnteko Ruotsissa on vain paljon kivempaa. Muusta Euroopasta en tiedä.
Niin ja jos elää tosi vanhaksi, niin elämän laatu ei korreloi millään tavoin useinkaan sen pituutta. Kiva elää vanhaksi jos viimeiset 15-20 vuotta on vaipat housuissa ja kuola valuu suunpielistä . Rumasti ehkä sanottu, mutta muutaman vuoden kun on joutunut sivusta katsomaan niin ei ole herkkua.
Kun on ollut lähes koko ikänsä myyntihommissa niin pitkästä iästä ei ole suurta pelkoa vaan on päästävä äkkiä pois työelämästä , samat tavoitteet Pappa_Tunturin kanssa. Ei niitä vanuksia kukaan muutenkaan oikeasti halua töihin kuin joihinkin poikkeuksellisiin hommiin.
Hienoa myös tuon JamoEspoon vapaaehtoistyö kommentti .
Joo, samat mietteet laatu vs. vuodet. Mieluummin kuolen 7-kymppisenä konjakkilasi ja sikari kädessä takkatulta katsellen, sydäriin “vaimon selässä” tai 200 km/h prätkällä tieltä suistuessa kuin 9-kymppisenä vihanneksena makuuhaavojen aiheuttamaan verenmyrkytykseen.
Meillä kyllä osa eläköityneistä jatkaa tuntityöläisinä sinne 70v tienoille jo nykyään.
Täällä on liian monta firmaa missä asiantuntijapuolellakin työkulttuuri on suoraan 70-luvulta. Kello kaulassa tehtävästä toiseen poskettomilla deadlinella ja päivät on täytettynä palavereilla, joista yli puolet on täysin turhia
Eikä unohdeta sitä kuinka arki töissä on täytetty konsulttien myymillä muotisanoilla Lean, agile, kaizen, kemba ynnä muut. Ennen sen nimi oli maalaisjärki eikä sen käytöstä kukaan maksanut extraa eikä siitä saanut mitään titteliä. Nyt sitäkin yritetään paketoida tiukkaan pakettiin ja sittenhän taulupalaveria pidetään 2xpäivä oli siihen syytä tai ei ja taas ihmetellään kun tuottavuus laskee
Eikä pidä unohtaa multipaskingia. Kukaan siinä ei ole oikeasti tehokas, mutta onhan se hienoa kun sinulla on 20 työtä kesken ja voit kertoa olevasi kiireinen.
Toinen ääripää on sitten firmat, missä hr tykkää innosta täristen käyttää sen hetken muotisanoja kuten resonoi ja postata jokapäiväisiä mietelauseita linkkkariin, sen sijaan että keskittyisi aidosti firman työhyvinvointiin.
Jos omaa maalaisjärjen eikä välitä turhasta hypetyksestä, niin en ihmettele miksi keskimääräinen vanhempi mies haluaa mieluummin eläkkeelle, kuin yrittää sopeutua.
Nyt tuli kyllä niin “minun kynästäni” tuo, että mietin että oletko minun alter egoni?
Minusta tuntuu, että meillä olisi paljon keskusteltavaa kaljatuopin ääressä.
Tämäpä juuri. Arvioin itse, että populismi ajamana eläkekatto tulee, ehkä 5000€/kk, toivottavasti ei alemmaksi.
Jos olen viimeiseen eläkeikään töissä, oma eläke nykyarvion mukaan menee jo nyt satasia yli, ei ole mitään järkeä olla töissä noin pitkään. No, en aio olla kyllä muutenkaan.
Veit jalat suustani lainatulla osiolla ja koko viestilläsi. Olen tekniikan alalla tehnyt töitä koko työurani ja nyt meidän firma on täynnä kaikennäköistä jaskanjauhajaa, jotka eivät edes tunnista meidän ydinliiketoimintaa. Sellaisia “henkilöitä”, jotka voisivat jauhaa tuota skeidaa ihan missä firmassa tahansa.
Olen itse henkisesti aika finaalissa, vaikka töissä pitäisi olla vielä 7 vuotta ennen eläköitymistä. En kyllä tosin ole, kun olen viime viikolla pyytänyt esihenkilöltäni potkut.
En ollut päässyt vielä viestiisi ennen edellistä vastaustani.
En ole siis yksin tässä h-moisessa p*skassa.
Väittäisin että tekninen liiketoiminta on muuttanut aikalailla nykyisen “henkilöistyminen” aikana. Ilman avaruudellista ja matemaattista ymmärrystä tehdään “tärkeää” duunia Itse en kaipaa työssäni kaikenmaailman bingo-jargonia ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä lainkaan mitä oma yritys tekee ja myy ja henkilöitä jotka hoitavat oman postinsa täyttä ymmärrystä vailla.
Sehän näissä hauskaa on, että esimerkiksi Suomen puolustusvoimissa on osattu aina se tilan hyötykäyttö ilman, että siihen tarvitsee hakea uusia metodeja ulkomaisilla sanoilla höystettynä.
Tarinoita olisi myös kerrottavana siitä, kuinka eräskin asiakas valitti kun et saa hommattua edes porakoneen terää keskellä huoltoa, ilman että siihen menee neljä päivää. Paperilla hyvä järjestelmä mikä vaatii kolme eri tason hyväksyjää ei ole välttämättä käytännössä niin kätevä jokaisen pikkuosan kanssa.
Mulla olisi työelämää jäljellä 30 vuotta Onneksi nykyinen pomo ei myöskään piittaa asioista, mitkä eivät tuo aitoa hyötyä yritykselle.
Minä hommasin itselleni potkut toukokuun lopussa. Tätä päätöstä edelsi vakava burn out, sairasloma ja melko pitkä osasairauspäiväraha. Noidenkaan jälkeen en kokenut uupumisesta toipuneeni. Ikää on nyt 57 v ja tuntuu täysin mahdolliselta ettei enää palaa työelämään, ainakaan täysipäiväiseen työhön. Ja mitä enemmän asiaa mielessä pyörittelee, sitä paremmalta ajatus tuntuu. Nyt menee oikein hyvin
Sain 6 kk irtisanomisajan korvauksen, mutta en mitään extraa. En tosin odottanutkaan.
Enhän minäkään uupumuksen vakavuutta myöntänyt, ajattelin aina, että kunhan tuo ja tämä projekti/hanke on hoidettu, niin helpottaa. No, ei helpottanut. Koitin myös saada vuorotteluvapaata mutta jostain syystä minun kohdalla se ei onnistunut. Lopulta sitten tipahdin kesken palaverin. Työterveyshoitaja ei antanut ajaa, joten taksilla kotiin ja seuraavana päivänä lääkäriin.
Kun pitkä sairasloma oli tosiasia ja tilanteesta käytiin kolmikantaneuvottelua, niin siinä vaiheessa työnantaja tarjosi vuorotteluvapaata. Onneksi oli valveutunut lääkäri, joka ilmoitti, että se kortti ei nyt enää ole käytettävissä. Itse en olisi jaksanut puoliani pitää.
Tykkäys on hiukan väärä tällaisissa asioissa. Tykkäys enemmänkin
Toivottavasti ehdit täyttää 58 v. ennen ansiosidonnaisen alkamisesta. Tuosta on paljon hyötyä, kun työura ei sinulla ihan heti jatku jos sitten koskaan.
Voimia, ja kiitos jakamisesta. Voi helpottaa sinua itseäsikin vaikka olemme vain virtuaali-ystäviä
Olen avoimesti jakanut kokemuksiani burn out:ista, josko se auttaisi muita välttämään samat karikot, joihin itse purjehdin. Nyt olen jo prosessoinut asian valmiiksi ja olo on seesteinen. Asiasta puhuminen ei tunnu pahalta, päin vastoin
Valitettavasti 58 v ei ehdi tulla täyteen. Mutta ei sen niin väliä. Jos löytyy mielekäs työ, niin voisin vielä työllistyäkin. Jos ei, niin onneksi on sijoitusvarallisuuden myötä taloudellista liikkumavaraa.
Tämä meni nyt vähän OT:ksi, mutta tavallaan liittyy työeläkeasioihin. Jos minun työura oli tässä, niin eläke on luokkaa 2400 €/kk.
Eläkkeelle siirtyminen, tai ainakin työelämästä poistuminen, alkaa siintää mielessä. Ensi vuonna tulee 60 mittariin ja työuraa alimpaan eläkeikään (65) olisi silloin 5 vuotta jäljellä. Ensi vuonna tulee myös 40 vuotta yhtäjaksoista työuraa täyteen samassa työpaikassa. Työnantajan nimi on tosi vaihtunut muutaman kerran.
Viimeisen vuoden aikana on alkanut tuntua siltä, ettei enää jaksa 2027:ään asti. Firma laajentuu ja työ tulee asteittain muuttumaan yhä vaativammaksi. Tämä on hyvä, etenkin nuoremmalle porukalle, koska tulevat investoinnit tuovat turvaa jatkuvuuden kannalta. Juhlapuheissa puhutaan työkuorman keventämisestä työuran loppuvaiheilla. Meillä se ei vaan onnistu.
Kuulun viimeiseen ikäluokkaan, jota nykymuotoinen eläkeputki vielä koskee. Ansiosidonnainen (500 päivää) ei saa loppua ennen kuin 62 vuotta tulee täyteen. Eli voisin jäädä noin vuoden kuluttua pois töistä. Nyt on kuitenkin väläytelty, että ansiosidonnaisen kesto tulisi määräytymään “vallitsevan taloustilanteen” mukaan. “Normaalissa” taloustilanteessa kesto olisi 350 päivää ja “hyvässä” taloustilanteessa 250 päivää. Poikkeuksellisen huonossa taloustilanteessa päivärahakauden kesto voisi olla nykyistä pidempi, esimerkiksi 500 päivää. Lainaus työllisyyden tutkijaryhmän raportista: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163207/TEM_2021_40.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työllisyyskysymyksiä ilmeisesti piti käsitellä syksyn riihessä, mutta se meni ilmastopainotteiseksi ja ne asiat siirtynevät ensi kevääksi. Tätä pitää seurata. Jos tulee muutos 500>250, pitää roikkua vielä pari vuotta.
Talvella viimeksi taisin kirjoitella tähän ketjuun ja @Pappa_Tunturi ehdotti tutustumista varhennettuun eläkkeeseen, johon pääsisi 61-vuotiaana, mutta tämä söisi sitten tulevaa eläkettä riippuen siitä nostaako 25 % vai 50 %. En halua nakertaa eläkkeen pääomaa, koska ainakin äidin (nyt 97 v.) puolelta on pitkän iän geenit, hänen sisaruksensa myös kaikki yli 90-kymppisiä.
Tutustu vielä verovaikutuksiin, OVE vs ilman sitä. Veikkaan että tuleva eläkkeesi ylittää raippaverorajan ja muutenkin vero on progressiivinen. Vähän pyörittelemällä pääset ehkä 83 vuotiaana break eveniin, josta asti häviää, jos on valinnut OVEn.
OVE ja ansiosidonnainen eivät sulje toisiaan pois. OVEa ei kannata valita jos tienaa yli keskituloisen ja jatkaa töitä. Tuolloin OVE menee pääosin vero-karhun kitaan.
. Rumasti ehkä sanottu, mutta muutaman vuoden kun on joutunut sivusta katsomaan niin ei ole herkkua.
vaan on päästävä äkkiä pois työelämästä 
, samat tavoitteet Pappa_Tunturin kanssa. Ei niitä vanuksia kukaan muutenkaan oikeasti halua töihin kuin joihinkin poikkeuksellisiin hommiin.
.
tehdään “tärkeää” duunia Itse en kaipaa työssäni kaikenmaailman bingo-jargonia ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä lainkaan mitä oma yritys tekee ja myy ja henkilöitä jotka hoitavat oman postinsa täyttä ymmärrystä vailla.
Onneksi nykyinen pomo ei myöskään piittaa asioista, mitkä eivät tuo aitoa hyötyä yritykselle.
