Työeläkkeen kertymä

On mielenkiintoista seurata myös nyt Viron uutta mallia, vaikka vertailukohta muuten onkin erilainen, niin Virossa osan eläkkeestään voi nostaa ennakkoon. Eläke siellä jakaantuu ns. kolmeen osaan joista ensimmäinen osa on valtion takaama kansaneläke. Toinen osa on työeläkettä joka on 6 % palkkatuloista (2 % työntekijän maksua ja 4 % valtion) Kolmas on vapaaehtoinen lisäeläke mutta tämä ei ole yleisesti siellä ihmisillä käytössä.

Nyt he voivat siis nostaa halutessaan tuon toisen osan työeläkkeen pois ja sijoittaa (tai tuhlata) rahat itse. Tästä nostosta joutuu maksamaan 20 % tuloveroa ja järjestelmään ei voi “liittyä takaisin” 10 vuoteen.

Se tästä tekee mielenkiintoisen, että kuinka laajalti tuota mahdollisuutta käytetään ja kuinka tuota vapautunutta rahaa käytetään. Osa tästä porukasta joka on nostanut ja nostaa tuon rahan ottavat sen varmasti suoraan tarpeeseen ja tuo raha voi myös houkutella tiettyjä ihmisiä ylimääräiseen (turhaan?) kulutukseen. Kaikki eivät ole suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä (Kuten nämä suomalaisetkin joilla on ollut hyvä palkka ja eivät pärjää nyt isolla eläkkkeellään) Voi olla hyvin tyly pamaus vasten kasvoja, jos nämä itsenäiset eläkkeensä sijoittajat eivät onnistu tavoitteessaan tai ylipäänsä rahat on vain tuhlattu. Tuolla kansaneläkeosuudella ei Virossa juhlita, jonka suuruus on ilmeisesti n. 200 euroa kuukaudessa.

Mutta tutkimusta tuosta nostamisen suosiosta ja rahan käyttämisestä olisi kiva saada. Itse siirtyisin ilomielin myös samantyyliseen sovellettavaan malliin.

4 tykkäystä

Tuossa ihan hyvää vertailua eläkkeistä. Tänä päivänä saa tehdä 4 vuotta enemmän töitä, että saat saman eläkkeen kuin mitä nykyinen kuusikymppinen.

Tarkoitus ei ole aloittaa uudelleen vastakkainasettelua aiheesta, vaan herätellä ihmisiä siihen, että mikäli eläkkeelle aikaisin haluaa ei valtio tule sitä polkua tarjoamaan, vaan se pitää luoda itse. Se mikä on aikaisin, on itse kullekin yksilöllistä. Itseäni en näe työskentelemässä 70-vuotiaana, vaikka työstäni pidänkin. Olisi kiva viettää niitä terveitä vuosia vielä eläkkeelläkin.

6 tykkäystä

Tässä näyttää olevan vertailtu vain eläkeiän vaikutusta. Maksettujen eläkemaksujen suuruus jätetty huomioimatta.

1 tykkäys

No nehän elääkin varmaan pitempään kun vanhemmat on niille luoneet ihan erilaiset elinoloshuhteet kuin me vanhukset aikanaan saatiin ja mielelläni olen niitä olosuhteita omille neljälle lapselle ollut myös luomassa ilman katkeruutta vanhoille sukupolville.
“Suurien” eläkkeitte saajat esim. 60 vuotaiaat, eivät ole saaneet vielä yhtään eläkettä, eläke on tällä hetkellä pelkästään laskennallinen. Vaimokin ollut töissä yli 30 vuotta ja maksimi eläke tulee olemaan n. 1600€, mikä rikollinen :smiley:. Yhden kanssa en jaksa kinata :wink:l

Elinikä kasvaa, mutta sen mitä olen itse ymmärtänyt niin laadukkaiden elinvuosien määrä ei välttämättä kasva. En näe itse mitään lisäarvoa niille vuosille, jossa makaat päivät vanhainkodissa vaipoissa

Ennemmin lähtisin itse lähestymään tätä asiaa niin, että varhennettua eläkettä markkinoitsisiin enemmän. Näin saadaan nuorille töitä ja vanhemmat pääsevät nauttimaan eläkepäivistä silloin kun vielä siihen aidosti pystyvät. Toki tämä vaatii juuri sen, että sitä omaisuutta on kerrytetty niin paljon että tämän pystyy tekemään.

7 tykkäystä

Fully Agreed, juuri näin :+1:

1 tykkäys

Laitetaan nyt tämäkin, kun tuli vastaan. Ruotsissa eläkkeelle on kattosumma 4200€. Eläkkeestä saat päättää 2,5% osalta sijoituskohteen itse. Lisäksi eläkkeen indekdointia säädellään sen mukaan, onko eläkejärjestelmä ali tai ylijäämäinen.

Jutussa viitattu tutkimus Suomen eläkejärjestelmästä alla:

6 tykkäystä

Elämme jännittäviä aikoja. Sain pari viikkoa sitten pyytämäni potkut, joita olin olin pyytänyt jo moneen kertaan.

FIREtys alkaa tammikuussa. Tosin FI on ansiosidonnaisen varassa, suunnitellusti… RE:kin on siinä ja siinä kun kohta olen 58 vuotta nuori :grinning:

Olen kuitenkin juuri nyt todella onnellinen ja siirryn tekoihin hiukan suuremmalla intensiteetillä rakastamieni harrastusten parissa. Ehkä niistä löytyy valmennushommia nuorten parissa, jota toki olen tehnyt jo aiemminkin ilman korvausta.

Nyt enemmänkin mietin osakestatustani. Olen pelkästään Fortumin osakkeiden varassa, jotka tällä hetkellä ovat hiukan vajaa 270 k€. Jos myyn niin veroja pukkaa n. 40 k€.

Onko vinkkejä mitä minun kannattaisi tehdä? Fortumin kaksi seuravaa OVK:ta tulee olemaan tajunnan räjäyttävää. Tosin robotti speksit pitävät kurssin alhaisena vaikka tulos olisi mitä tahansa.

En ole lainkaan velkaa ja Forzat nettona 230 k€. Antakaa kommentteja kun itselläni on hiukan fifty-sixty fiilikset. Sell or keep…

22 tykkäystä

Täällä on kummasti valitusta työeläkkeestä, muutama fakta nuorille.

  1. Ikääntyneiden eläke ei kertynyt kuin vasta 23v (nyt 18). Nämä vuodet hävittiin lain muuttuessa. Ihmisille ei siis kerry vanhuuseläkettä näiltä työvuosilta.
  2. Tutkinnosta ja monesta muusta palkattomasta jaksosta ei tullut eläkettä

Nuoret/perheelliset:

  1. Työeläke turvaa lastenne ja aviopuolison elämää jos aika jättää, tuleepa hautajaisavustustakin
  2. Jos nyt työkyky menee nuorena työntekijänä työeläke on tuki ja turva. Kannattaa perehtyä tähänkin puoleen.
    Vanhuuseläke on vain yksi osa eläketurvaa. Työeläkejärjestelmää rasittaa kovasti työikäisten työkyvyttömyyseläkkeet (mielenterveys, tuki- ja liikuntaelinsairaudet). Jos työssäkäyvä jää nuorena työkyvyttömäksi hänen eläkeeseensä lasketaan tulevan ajan oikeus (tietyin säännöin).
5 tykkäystä

Kiva tietää olevansa kolmekymppisenä ikääntynyt.

2 tykkäystä

Ei sillä oikein ole rahastoinnin kannalta merkitystä kertyikö aikanaan alle 23v eläkettä. Miksi? Ihan vain sen takia, että eläkemaksuja alettiin todenteolla keräämään vasta 90-luvun jälkeen, jolloin esimerkiksi suuret ikäluokat alkoivat olemaan jo työuran ehtoopuolella. Muutenkin tuollainen kuulostaa monelle nuoremman polven edustajalle lähinnä kettuilulta, kun tavoiteikä olisi 70v

Kyllä niitä maksuja maksetaan, jotta eläkkeet juoksevat vanhemmalla polvella ja alati kasvava masentuneiden joukko saadaan pidettyä leivässä

4 tykkäystä

Faktoista:

  1. Eläkettä alkoi kertymään alle 23vuotiaille 2005. Siitä voi aika nopeasti päätellä, että kyse ei ole pelkstään mistään “ikääntyneistä”.

Perälautaahan tässä hommassa ei ole, eli eläkkeet eivät jousta alas. Eivät toki mitään isoja korotuksiakaan näe.

Se fakta ei poistu, että omia eläkkeitä ei ole “maksettu” vaan niitä maksaa aina kyseinen työsskäyvä sukupolvi.

7 tykkäystä

On sillä merkitystä, osalta leikkaantuu 5v karttumaa. Vanhemmassa polvessa on niitä, jotka siirtyivät aikaisin työelämään. Vanhuus/työkyvyttömyyseläkkeistä. Nuorille tuli nuo pakattomat jaksot mm. tutkinnoista jne.

Miltä nykyisistä nuorista kuullostaisi malli last in, first out. Suomessa Suomessa on ihan toinen meininki, koska isot työnantajat ottavat työkyvyttömyyksistä isompaa vastuuta → ikääntyneet irtisanotaan herkemmin järjestelmän maksettavaksi työttömyys, eläke). Työkyvyttömyys kun pistää työnantajan rahastoimaan vastuut eläkkeen alkaessa (jos olen ymmärtänyt asian oikein). Nämä tällaiset kiemurat laskevat eläkekertymiä.

Ennen V. 2005 vanhuuseläkeraja oli 65v yksityisellä puolella. V. 1960 syntyneillä alin eläkeikä taitaa olla nyt 64,5 v. Kuitenkin eläkeuudistus nosti keskimääräistä eläkkeelle jäänti ikää.

3 tykkäystä

Eläkkeet on ’joustaneet’ alas:

  1. Karttumamuutokset
  2. Indeksi muutokset (taitettu indeksi)
  3. Muistaakseni indeksiä ei toteutettu, kun eläkeläisten indeksin kulupuoli olisi nostanut eläkkeitä enemmän kuin työikäisten indeksi.
  4. Verotus (unohfamme monesti verottajan vaikutuksen niin työtulojen kuin eläkkeiden osalta)

Kertymissä suurin vaikuttaja on uutena tekijänä ollut elinaikakerroin.

Elinaikakerroin - Eläketurvakeskus (etk.fi)

Toistaiseksi se eläkeikä nousee kaavamaisesti 3kk/vuosi. Jos ottaa eläkettä ennen tätä sitä pienennetään. Tavoite-eläkeikä nousee elinaikakertoimella.

Höpöjä kirjoittelet.

EAK vaikuttaa kaikille ja tavoite-eläkeikä on se jossa kuitataan EAK:n vaikutus pois. Eli n. pari vuotta lisää töitä.

Työeläkkeestä löytyy tietoa esim.
JAANA RISSANEN – HARRI GRÖNLUND – OVE HERRLIN – KEIJO KOUVONEN – MINNA LEVANDER – SONJA LILIUS – HILLEVI MANNONEN – PASI MUSTONEN – ANNE PERÄLEHTO-VIRKKALA – ULLA SUOTUNEN: TYÖELÄKE
FINVA, 2017.
Painetun kirja ISBN 978-952-5684-90-2
E-kirjan ISBN 978-952-5684-93-3 (PDF).

sekä eläketurvakeskuksen sivuilta. Toki yksityinen ja julkinen puoli eroavat

Toki vaikuttaa, mutta ’eläkettä’ ei leikata varhennusketoimella. Alle eläkeiän otettua eläkettä pienennetään jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä on varhennettu.

Lue ketjua alusta, niin valistut.