Näinhän se ideaali-maailmassa on. Suomen eläke-järjestelmä on kuitenkin arvostettu kohtuu korkealle.
Olen jo tämän seuraavan kommentin laittanut tähän ketjuun: Keskimäärin suomalainen ämpärikansa on sijoitus- ja raha-asioiden kanssa tuhnu. Ylimääräinen raha menisi kalliimpaan autoon ja kaljaan . Tämä siis Papan mietelause 
Kysymys kuuluu, milloin ja miksi ihmeessä meille on näitä eläkeyhtiöitä edes annettu perustaa? Kansalaisten eläkerahat ovat valtion(=kansalaisten) rahoja, ja niihin ei yksittäisten yhtiöiden tärkeilijöiden pitäisi päästä käsiksi. Olkoonkin, että sijoittamisvaihtoehdot niille on rajalliset (tai ehkä juuri siksi).
Vapaus tuo myös vastuun itsestä. Viimeistään kantapään kautta oppii ja jäähän jäljelle se takuueläke aivan viimeisenä oljenkortena.
Korjaan vastaustani.
Olen tämän ketjun perustanut tuon eläkekertymästä keskusteluun. Omasta mielestäni voit perustaa uuden, joka paremmin vastaa omaa maailmankatsomustasi.
Pohjoismaiset yhteiskunnat pyrkivät pitämään kansalaisistaan huolen. Siinä on paljon hyvää, kuten myös huonoa. Kun itsellä on kaikki hyvin, niin mieluummin sitä hyvää kannattaa levittää, kuin se että ottaa kovan asenteen itseään heikommassa asemassa olevaan.
Tuo, että työeläkemaksu on ennemminkin lasku- kuinmnoususuunnassa, ei pitäisi yllättää ketään.
Sijoitusten kasvu on tullut likes ainoastaan osakkeista…
Päätelmä: eläkeyhtiöiden sijoitus vaatimuksia olisi vapautettava.
Ollaanko me 25% maksettu nuortenkin eläkkeet 
Eikä ne tuotot vaikka tänä vuonna varmasti laskee, katoa mihinkään. Vuodesta 1997 lähtien on kohottu 4% nousua
Mielestäni olen keskustellut koko ajan ihan aiheesta. Näkemyserot eivät muuta tätä.
Juuri sen takia että Pohjoismaiset yhteiskunnat pyrkivät pitämään kansalaisista huolen pyrin omalta osaltani puolustamaan kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, joka ei nykyisessä eläkejärjestelmässä toteudu. Me nykyiset maksajathan olemme se heikommassa asemassa olevat.
Tämä kyllä yllättää ainakin minut, sillä mikään ei viittaa että työeläkemaksu olisi laskusuunnassa, tai että tulisi tulevaisuudeessakaan olemaan.
Et ehkä katsonut tarkkaan tuota sijoitustuottojen: matala, perus, korkea tuotto kuvaa.
Siinä korkea tuotto johtaisi 16% työeläkemaksun.
Peruslaskelman oletukset:
"Sijoitustuotoille tehdään lyhyen aikavälin oletus vuosille 2022–2031 sekä pitkän aikavälin oletus vuosille 2032–2090. Syy tähän on se, että tavanomaisen pitkän aikavälin tuottotason saavuttaminen on haasteellista lähivuosien alhaisen korkotason vuoksi.
Saadaan ensimmäisen 10 vuoden jakson reaaliseksi tuotto-odotukseksi 2,9 prosenttia
vuodessa ja sen jälkeisen 20 vuoden tuotto-oletukseksi 3,4 prosenttia vuodessa."
Kuitenkin sijoitustuotot on 1997-2021 4.5%, reaalisesti!
Korkeille maksuilla haetaan yhä perustetta kun laitetaan 2022-2031 reaalituotoksi 1.7%. Entäs jos onkin 4.5% kuten on ollut aikaisemminkin?
Joo, mutta 90-luvulla korkotaso olikin jotain ihan muuta kuin nykyään ja 2021 nolla. Laskeva korkotaso nostaa omaisuusarvoja, eli buustaa sijoitusten tuottoja. Nyt kun se tie on, ainakin väliaikaisesti, kuljettu loppuun, niin sijoitusten hinnat laskevat vastaamaan uutta korkotasoa. Se riippuu sitten siitä kuinka kauan ja korkealle korot nousevat, miten pitkään hintasopeutuminen vie. Nykyinen inflaatio sitten vielä syö sitä reaali-osuutta tuotoista.
Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,8 % heinä-syyskuussa - Tilastokeskus (stat.fi)
Ansiotasoindeksi on syyskuun tilastossa 2,7 % nousussa viime vuoteen verrattuna. Aiemmin on jo selvinnyt Suomen syyskuun euroinflaatio viime vuoteen verrattuna.
Palkkakerroin nousee → (0,2 * 8,4 %) + (0,8 * 2,7 %) = 3,84 %. Viime vuoden palkkakerroin oli 1501 ja uusi n. 1501 * 1,0384 = 1559
Työeläkeindeksi nousee → (0,8 * 8,4 %) + (0,2 * 2,7 %) = 7,26 %. Viime vuoden indeksi oli 2691 ja uusi n. 2691 * 1,0726 = 2886
Pieniä heittoja voi tulla, koska lukuja raportoidaan melko epätarkoilla luvuilla. Suuruusluokka on kuitenkin riittävästi kohdillaan. Kertyneet eläksemaksut korottuvat siis n. 3,8 % ja maksettavat eläkkeet n. 7,3 %.
Otetaan vielä uudestaan…
2012-2021 korot ovat olleet jopa miinuksella, mutta sijoitustuotot ovat olleet reaalisesti 5.9%.
Selitys on osakesijoitusten kasvu.
Ja uudestaan myös päätelmäni aikaisemmasta julkaisustani:
“Päätelmä: eläkeyhtiöiden sijoitus vaatimuksia olisi vapautettava.”
Kateeksi käy yrittäjiä, jotka välttyvät eläkkeiden maksulta (eli yksinyrittäjiä, jotka nostavat pientä verotehokasta palkkaa ja maksavat minimi YEL). Aion siis myös itse lopetella hyvissä ajoin palkkatyön tekemisen, ja kerrytellä omat eläkevarat yhtiöön laskuttamalla sinne omaa työtäni. Olisi jo nykyisellään mahdollisuus siihen, mutta haluan ensin kokeilla kuinka pitkälle siivet kantaa palkkatöissä.
Ikää siis alle 30v, enkä laske omaa eläkkeellä pärjäämistäni lainkaan eläkejärjestelmän varaan. Jotain tulee jos on tullakseen.
Minun ei käy kateeksi silloin kun he joutuvat eimerkiksi sairauspäivärahalle. Saattaa silloin tulla, ongelman vakavuudesta riippuen, mieleen että olisi kiva saada vähän enemmän.
Tiedoksi.
Olisiko pienyrittäjien edunvalvoja hoksannut, että yrittäjien välinen kilpailu johtaa alivakuuttamiseen. Jos kaikkien olisi pakko vakuuttaa täysimääräisesti, siirtyisi se tasaisesti hintoihin eli asiakkaiden maksettavaksi?
Oletko sinä “hoksannut” että yrittäjät eivät ole kiinnostuneet YEL:stä siksi kun se on epätehokas ja maksajien kannalta huono järjestelmä? Fiksummat yrittäjät sitten mielellään hankkivat tarpeelliset vakuutukset muualta.
Itse olen sivutoiminen yrittäjä ja olen visusti vahtinut etten joudu maksamaan YEL:iä, eläke kertyy jo päivätyöstä samoin kuin mahdollinen sairaspäiväraha yms.
Käytännössä tällä hetkellä katson että työtulo pysyy alle yel-rajan, ainakin omien laskelmien mukaan, mikä alkaa käytännössä toimia rajoittimena yrityksen koolle. Jos rajasta menisi yli pitäisi mennä kerralla reippaasti yli koska minimi YEL kustantaa sen pari tonnia vuodessa. Hyöty YEL:istä olisi myös kyseenalainen kun laskurit kertovat eläkettä kertyvän minimillä pari sataa kuussa eläkeikään mennessä ja kaikki muut YEL:in hyödyt on jo päivätyön puitteissa hoidettu.
Vähän huolestuneena seurannut mitä YEL uudistuksesta tulee, lähinnä huolestuttaa että ruvetaan väkisin lähettelemään laskuja YEL:istä, mikä johtaa paperisotaan ja polttaa aikaa ja hermoja. Mutta matkustajan paikalla tässä istutaan eli odotellaan ja katsotaan kuin käy.
Juuri tuo rajojen pohdinta suhteessa hyötyyn on oleellista. Alarajan ylittäminen tuo pari tonnia ja jos haluaa laajempaa turvaa eli sen n. 14500 ylittävän työtulon mukaan maksella niin mennään jo muistaakseni yli viiteen tonniin.
Uudistuksen suurin uhka onkin se, että pyritään nostamaan suurin osa vähintään tuohon 14500 luokkaan, jolloin maksut yli tuplaantuu.
Yel-maksun alarajalla 8262€/vuosi on 166€/kk (1992€/vuosi)
Jos yrittäjä haluaa liittyä myös työttömyyskassaan, alaraja on 13573€/vuosi, jolloin maksu kuukaudessa on 273€/kk (3272€/vuosi).
Huomioitavaa on, että maksut on vähennyskelpoisia yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa.
Alarajat on luotu helpottamaan aloittelevan yrittäjän liikkeelle pääsyä. ALV-alaraja 15000€/vuosi) on YEL-maksun jälkeen seuraava rajoittava “yrityksen koolle”…
Eläkekokonaisuudessa promilleluokkaa…
Itse näkisin, että jos yrittäjille suodaan yhä jatkossakin tälläinen vapaaehtoisuuteen perustuva pieni eläkemaksu, työeläkemaksuun tulisi luoda esim Ruotsia vastaava, jossa olisi eläkemaksulle ansaintakatto (Ruotsissa 1.25 kertaa keskieläke, eli nyt noin 4300€/kk).
Lisäksi eläkkeensaajan oma valinta vaikkapa Ruotsin mallin mukaan viidestä rahastoyhtiöstä.
Mielelläni sijoittaisin itse yrittäjien mallin mukaan ansaintakatto ylittävän osuuden…
Otsikko kertoo kaiken.
Juurikki ihmettelee, miten Inderesin foorumin keskustelua seuraamalla kyselyn tulos on yllätys. Ehkä joillakin on kovempi into kertoa mielipiteensä kuin toisilla?
Tuosta linkistä ei päässyt juuri alkavaan webinaariin, mutta täältä löytyy linkki, joka toimii.
Älä jää linkkiin, vaan rullaa ihan alas.
Juurikki on ihmetellyt samaa asiaa ja linkannut samojen tahojen ja henkilöden kantoja täänne useampaan kertaan. Miksi? Herää kysymys mikä oma lehmä sinulla on ojassa? Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää mitä mieltä Eläketurvakeskus, Finanssialan ry ja muut vastaavat lobbausjärjestöt ovat asiasta. Ja sama koskee myös etenkin vasemmiston politrukkeja.
