Huomasit varmaan, että linkitetty Finanssialan uutinen oli tältä aamulta. Varmaan ymmärsit myös sen, että webinaari oli juuri alkamassa ja ainakaan Juurikki ei päässyt sitä seuraamaan aamun viestistä, vaan tuli herja, että ilmoittautuminen on jo kiinni. Sen sijaan aiemman uutisen yhteydessä oli mahdollisuus ilmoittautumisen alta katsoa suoraa lähetystä. Eikö muita saa neuvoa?
Mielenkiintoinen heitto. Finanssiala edustaa suomalaisia pankkeja ja vakuutuslaitoksia ja lobbaa niiden asiaa. Voi miten vasemmistolaista se onkaan!
Entä asiassa aktiivinen yrittäjäjärjestö Mikro- ja yksinyrittäjät ry? Vasemmiston lobbausjärjestö sekin? Hoh-hoijaa.
Juurikin kunniaksi on sanottava, että linkattu Finanssialan järjestämä keskustelu oli yllättävän laadukas ja kaikki tahot pääsivät kertomaan näkemyksensä. Kannattaa siis katsoa, oli yel-uudistuksesta mitä mieltä tahansa.
Mielenkiintoista, että Suomen Yrittäjät on kääntänyt kelkkansa ja ryhtynyt kannattamaan esitystä samalla kun Kokoomus vastustaa. Olisin ennustanut, että kävisi toisinpäin.
Sote-valiokunnan tekemät muutokset lieventävät toki alkuperäistä mielipuolista lakiesitystä, mutta vieläkään ei päästy siihen, että yrittäjä saisi itse päättää miten hoitaa eläkevakuuttamisen.
Elinaikaodotuksia on hiukan säädetty takaperoisesti.
Esitystapani on hiukan outo, mutta tällainen se nyt kuitenkin on. ETK ilmoittaa yleensä loppuvuonna 61 vuotta täyttäneiden elinaikakertoimen (EAK), joka on kerroin eläkekertymän säätämiseen, jotta huomioidaan pidentyvät eläkkeellä oloaika.
Olen taulukkooni kerännyt vuosien varrella kyseiset asiat. Keskirivillä on syntymäaika ja ylhäällä on keräämäni data. Eli 61 vuotta täyttäneen odotettavissa oleva elinaika.
Eilisessä datassa ETK on näppärästi säätänyt jälkikäteen ikäluokkien 1956-1960 odotettavissa olevaa elinaikaa. 1961 näyttää olevan aika pielessä tämän sarjan kanssa.
Tämä valitettavasti näyttää vähän samalta datan säätämiseltä kuin ilmaston kanssa toimitaan. Lopputulos “tiedetään”, joten säädetään dataa.
EAK linkistäni näkyy myös dramaattinen pudotus 1960 ikäluokalle. Onkohan tuossa ikäluokassa paljon ryyppiveikkoja.
Eniten ihmetyttää se että EAK lukitaan 61 vuoden iässä ja kuitenkin jo 1962 syntyneillä on eläkeikä 65 v. Jotain tarttis tehdä.
EDIT: 1956-1960 syntyneillä siis liian pieni EAK. Niitä ei ole korjattu vaikka odotettavissa olevaa elinaikaa on. Saa nähdä tekeekö joku tästä tutkimuksen. Summat toki vain muutamia kymppejä per kuukausi.
Ongelmaan on siinä, että valtaosa yrittäjistä tienaa paperilla niin vähän, että valtio joutuu tukemaan yrittäjien eläkkeitä n. 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Eiköhän tuo alijäämä jouduta paikkaamaan ennen kuin järjestelmää voi täysin vapaaehtoiseksi muuttaa. Sellaisten yrittäjien, jotka eivät halukkuudesta huolimatta saa säästettyä omia eläkerahojaan, eläkkeet kun kaatuvat valtion maksettaviksi, oli yel-järjestelmä pakollinen eli ei.
Valtio tukee aika monenlaisia eläkkeitä. Ne YEL-tuet johtuu vain ja ainoastaan siitä, että tämän päivän eläkeläisille on annettu liian suuri eläkelupaus aikoinaan kerättyjä eläkemaksuja vastaan. Eikä YEL-järjestelmä edes rahastoi ensimmäistäkään kerättyä eläke-euroa.
Jos yrittäjät alkavat maksamaan suurempia eläkemaksuja, ei se poista valtion maksutaakkaa mihinkään. Sen sijaan se kyllä siirtää sitä eteenpäin. Mutta maksettavana se lasku kuitenkin on, ellei tämän päivän yrittäjille annettua kehnoa eläkelupausta sitäkin aiota sitten pettää.
Noin ylipäätään, Suomen Yrittäjät eivät ole tässä väännössä näyttäytynyt kovinkaan kummoiselta edunvalvojalta. Paljon enemmän se yksi nainen on saanut asian tiimoilta aikaa, joka avasi YEL-uudistusta vastustavan adressin ja masinoi miekkarin eduskuntatalon eteen asian tiimoilta.
Mitä lakiin muuten tulee, niin ei kai tässä kukaan ole enää osannut odottaakaan, että sitä saataisiin tässä muokattua yrittäjän näkökulmasta vanhaa lainsäädäntöä paremmaksi. Huomio on kiinnittynyt siihen, että kuinka älyttömimmät muutosesitykset saadaan kumottua.
Itse muutin tarkistin jokunen viikko sitten YEL-työtuloani muutamalla eurolla. Ja eläkeyhtiöltä tuli siihen liittyen vahvistuskin jo hyvän aikaa sitten. Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin tuolla työtulon tarkistuksella saa säkällä kolmen vuoden rauhan YEL-maksujen suhteen. Ja kolmen vuoden päästä sitten pahimmillaan YEL-työtulo nousee 4000 eurolla ja siitä kolmen vuoden päästä toisella mokomalla? Se on taas ihan hyvä lisäaika rakentaa sitä tulevaisuuden eläketurvaansa omaehtoisesti ja niin, että siitä ihan aidosti on itselle hyötyä.
Muutto ulkomaille lienee ainoa keino päästä näistä. Olisi hyvä nähdä jossain lista EU-maiden eläkejärjestelmistä riippumattomille yrittäjille / sijoittajille. Eläkkeen voi hyvin suunnitella perusturvan, omien sijoitusten ja yksityisten vakuutusten varaan kunhan pääsee irti tästä YEL-pakkoverosta.
Hallituksen alkuperäisessä lakiesityksessä lukee näin:
“Eläkelaitos tarkistaa vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on
alle 15 000 euroa, jollei yrittäjän työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen
kalenterivuoden aikana”
Epäilen vahvasti, että tuota kohtaa ei ole valiokunnassa muutettu joten muutaman euron työtulokikkailu ei auta. Työtulosi nousee joka tapauksessa 4000e mikäli maksat pientä yelliä.
Sen mainitsemasi “yhden naisen” eli Liisa Hanenin mielestä eläkemaksut pitäisi yrittäjillä sitoa verotettavaan tuloon. Se olisi varmasti mukava laskutapa hänen edustamilleen köyhyysrajan alapuolella toimiville yksinyrittäjille, mutta kauhistus kaikille menestyville yrittäjille, jotka tekevät paljon rahaa. Yrittäjät eivät tässä yel-asiassa ole todellakaan mikään yksituumainen joukko.
Taidat olla oikeassa. No, eipä tuosta eläketason minimaalisesta tarkistamisesta mitään haittaakaan ole, vaikka lakiesitys ei tuolta osin muuttuisikaan.
Nyt kun työpanoksen arvo kaiketi tulee lakiin vahvemmin mukaan, kuin mitä se alkuperäisessä lakiesityksessä oli, niin mielenkiinnolla odotan keskusteluja eläkeyhtiön kanssa. YEL-työtuloni on toki pieni esim. toimialan mediaanipalkkaan nähden ja vain murto-osan verotettavista tuloistani. Mutta toisaalta, ansiotasoni syntyy käytännössä yksinomaan aikaisempina vuosina luodusta työstä, eikä tarvitse edes valehdella väittäessä, että nykyisen työpanokseni suuruus on olematon. Tarkastellaan asiaa sitten tuntien tai lisäarvon kautta. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Toki intressit ovat erilaisia, mutta hyvin Liisa on ongelmia nostanut esille. Ja itse en toki kannata YEL-työtulon sitomista verotettaviin tuloihin. Yrittäjän ansiot eivät ole vain korvausta tehdystä työstä, vaan myös korvausta taloudellisesta riskinotosta sekä pääoman sitomisesta yritystoimintaan.
Puhdasta propagandaa taas. Nainen saa eläkettä noin kaksi kertaa pidemmän ajan kuin mies, eli nainen saa eläkettä noin 30% enemmän kuin mies keskimäärin.
