YEL on ihan OK vakuutusjärjestelmänä, vaikka sen tuottoa sijoituksena voi kyseenalaistaa. Itse olen tietoisesti maksanut reilusti eläkerahaa, kolmanneksen TEL/TyEL:iin ja loput YEL:iin. Tulen lähivuosina saamaan ihan kohtuullisen kuukausieläkkeen. Minulle laskelmat näyttävät, että takaisinmaksuaika on 10,5 vuotta ja indeksoitunakin vain 13,5 vuotta. Elinikäodotteeni ennustaa noin 15 eläkevuotta, joten saan toivottavasti rahat pois kokonaan. Jos elän pidempää, niin saan toki tuottoa. Näihin lukuihin olen päässyt mm hyödyntämällä aloittavan yrittäjän alennukset ja maksujoustot kunnolla. Työeläke olen käyttänyt riskinhallintatyökaluna varmistamaan minulle sopivan minimielintason. Nykyään minulla on myös suuri sijoitussalkku, mutta sitä ei ollut yrittäjäuran alussa. Olen siis aika tyytyväinen, vaikka olen maksanut paljon YELiä. Tiedän toki, että enemmistö yrittäjistä ajattelevat toisin.
Aiemmassa keskustelussa toin esille, miten Juurikin tuntema yrittäjä reagoi varsin voimakkaasti, kun kuuli että alivakuuttavien kilpailijoiden luoma markkinahäiriö on johtanut siihen, että yrittäjien eläkkeitä tuetaan 500 miljoonalla veroeurolla vuodessa.
Eikö hänen käyttämänsä nimitys “sosiaalipummi” ole aika osuva, kun kyse on henkilöistä, jotka saavat enemmän sosiaalietuuksia kuin heille kuuluisi pelkästään sillä, etteivät hoida lakisääteisiä velvoitteitaan?
Alivakuuttavien yrittäjien sosiaalipummaus tapahtuu ensisijaisesti järjestelmätasolla eli yrittäjiltä kollektiivisesti kerätyt varat eivät riitä, kun on niin paljon siivellä kulkevia alivakuuttajia. Sosiaalipummaus voi yksilötasolla tapahtua myös takuueläkkeen kautta. Kolmanneksi edellisten lisäksi sosiaalipummauksen voi kruunata nostamalla vielä lisäksi toimeentulotukea. Tämä jälkimmäisin ryhmä lienee varsin pieni.
Toimeentulotuen saajista sosiaalipummeja ovat vain ne, jotka ovat itse tarkoituksella järjestäneet tilanteensa siten, että ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, vaikka oikein toimien näin ei olisi käynyt. Yrittäjien eläkekeskustelussa tästä on oikeus ja jossain määrin myös velvollisuus puhua, jotta ongelma voidaan korjata.
Juurikki itsekin entisenä yrittäjänä toivoo, ettei yrittäjyydestä annettaisi julkisuudessa kovin kielteistä kuvaa, eikä turhaan leimattaisi kaikkia yrittäjiä näiden alivakuuttajien mukana.
“Eikö hänen käyttämänsä nimitys “sosiaalipummi” ole aika osuva, kun kyse on henkilöistä, jotka saavat enemmän sosiaalietuuksia kuin heille kuuluisi pelkästään sillä, etteivät hoida lakisääteisiä velvoitteitaan?”
Tällä määritelmällä kuka tahansa koulun kesken jättänyt työtön (siis lakisääteistä oppivelvollisuutta välttelevä) on myös sosiaalipummi. Toisaalta lakihan ei ole tässä mitenkään kierrettävissä, vaan kuvauksessani oli “mahdollisimman pieni YEL”. Jos sen tulkitsee lakisääteisen velvollisuuden välttämiseksi, on vika lukijassa.
"Toimeentulotuen saajista sosiaalipummeja ovat vain ne, jotka ovat itse tarkoituksella järjestäneet tilanteensa siten, että ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, vaikka oikein toimien näin ei olisi käynyt. "
En usko, että kukaan tarkoituksella hoitaa itseään toimeentulotukeen, ainakaan yrittäjistä. Eikä kuvauksessani tähän pyritty. Pyydän olemaan vääristelemättä sanomisia.
Mutta isoin asia on, että isojen YEL:n maksaminen ei auta ongelmaa, siirtääpähän vain sitä eteenpäin kuin ketjukirje. Jos niitä maksaa paljon nyt, ei raha jää itselle vaan menee aikaisemmille järjestelmän uhreille ja jäljelle jää toivo, että joku toinen suurempi hölmö jatkaa ketjua. Toki voidaan argumentoida, että sehän on velkaantuvan sosiaalivaltion tarkoituskin, mutta jos tälle tielle lähdetään, voidaan erilliset eläkemaksut ja niihin perustuvat eläkkeet (jotka tulkitaan perustuslaissa omaisuuseriksi) lopettaa kokonaan ja alkaa pyörittää eläkkeitä osana verotuksella maksettua sosiaaliturvaa.
Tästä päästään mielenkiintoiseen filosofiseen kysymykseen: onko ihmisen tehtävä palvella suurta ja mahtavaa eläkejärjestelmää vai toisin päin? Vuosikymmeniä sitten yrittäjille on luotu järjestelmä, jossa on ollut mahdollista määritellä vakuutusmaksu itse. Nyt @Juurikki haukkuu näitä ihmisiä sosiaalipummeiksi, koska he ovat hyödyntäneet tämän lain suoman mahdollisuuden. Kukaan meistä ei halua maksaa veroja enempää kuin on pakko, joten miksi sama ei koskisi huonotuottoista eläkemaksua?
Suosittelen @Juurikki:lle kaunan kohdistamista niihin ihmisiin, jotka ovat järjestelmän luoneet.
Pidän muuten alivakuuttamista yhtenä todisteena yrittäjän älykkyydestä ja laskutaidosta. 
Tältä osin olet väärässä. Vaikka järjestelmän väärinkäyttö olisi maan tapa, ei se silti oikein ole. Ei laissa lue, että kukin yrittäjä saa vapaasti valita, millaista eläkevakuutusta maksaa.
Yrittäjien lisäksi voisi miettiä, miksi eläkevakuuttajat ovat sallineet alivakuuttamisen. Ongelma on, että eläkevakuutukset otetaan yksityisistä vakuutuslaitoksista, jotka kilpailevat keskenään. Jos joku niistä alkaa hankalaksi ja vaatii lain noudattamista, äänestävät asiakkaat eli yrittäjät jaloillaan ja menevät toisen vakuutuslaitoksen asiakkaiksi. Tätä ongelmaa ei ole vielä julkisuudessa käsitelty.
Vaikuttaa hieman siltä, että lakia kyllä muutetaan, mutta mikään ei muutu, jos ei samalla aseteta sanktioita järjestelmän väärinkäyttäjille, olivatpa ne yrittäjiä tai vakuutuslaitoksia.
Jep tämä on ihan validi argumentti. Sen lisäksi, että miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin naiset. Miehet tekevät usein vaarallisempia töitä kuin naiset ja miehiä kuolee huomattavasti useammin työhön liittyvissä onnettomuuksissa kuin naisia. Tämä johtaa siihen, että jos maksaa suuret maksut pakolliseen työeläkekassaan ja tapahtuu jotain kaikki raha minkä on maksanut sinne työeläkekassaan menee jonkun toisen eduksi. Eläkekassan johto ottaa suuremmat edut tai rahat menevät pitempään eläkkeellä oleville tai sinne saakka eläville. Varmaa ainoastaan on se, että perilliset eivät saa senttiäkään yrittäjän tyel kassaan maksamista rahoista jos yrittäjä itse menehtyy työmaalla ennen eläkeikää.
Jos maksaa pienimmän mahdolliset Tyel maksut ja säästää osakkeisiin ylimääräisen ja tapahtuu jotain perilliset saavat rahat mitkä sijoitettiin muualle kuin Tyel tuotteeseen, joka on ehdoiltaan ja tuotoiltaan huono tuote nimenomaan miehille yllämainituin argumentein. Tyel tuotteessa kun ei oteta huomioon mitenkään sitä, että miehet kuolevat useammin ennen aikaisesti eivätkä elä yhtä pitkään kuin muut ryhmät.
Ylen A-talkissa mielenkiintoista keskustelua eläkejärjestelmästä ja sen uudistamisesta.
Saisiko täältä vinkkejä hyviin kirjoituksiin eläkejärjestelmän ongelmista? Googlettamalla toki löytyy, mutta jos on kokemuksia erityisen hyvistä kirjoituksista, niin mieluusti niistä lähtisin liikenteeseen.
Näin yrittäjäksi siirtyneenä tämä asia kiinnostaa entistä enemmän, koska tällä hetkellä omaan eläkkeeseen pystyy vaikuttamaan. Palkansaajana siihen ei mahdollisuutta tietenkään ollut.
Onko jossain hahmotelmia, miten YELin suhteen pystyttäisiin siirtymään rahastoituun malliin? Kallista aluksi ja vaikeaa olisi, mutta mielestäni mielenkiintoinen tulokulma ongelmaan.
Huonoja puolia on:
-
Miehet elävät lyhyemmän elämän jolloin he eivät hyödy pakollisesta tyel kassasta yhtä paljon kuin naiset eikä eläke järjestelmä huomioi tätä mitenkään vaan eläkemaksut lasketaan keskimääräisen elämän mukaan. Miehet muodostavat keskimäärän alapuolen huomattavasti useammin kuin naiset.
-
Jos sattuu kuolemaan ennen eläkeikää kaikki eläkemaksut katovat tyel järjestelmän kitaan eivätkä perilliset saa rahoista senttiäkään. Jos maksaa pienimmät mahdolliset tyel maksut ja sijoittaa loput rahat ja tapahtuu jotain käy yrittäjälle perilliset perivät sijoitetut varat. Tämä kohta koskee erityisesti miehiä, koska miehillä on viisi kertaa suurempi riski kuolla työmaalla kuin naisilla johtuen siitä, että miehet tekevät useammin vaarallisempia töitä kuin naiset. Erityisesti raksa yrittäjät ovat vaarassa kuolla ennenaikaisesti, koska kyseinen ammatti on yksi suomen vaarallisimpia.
-
Jos muuttaa pois Suomesta tyel maksuja ei saa mukaansa, mutta sijoitusvarallisuuden saa. Eli mitä suuremmat tyel maksut maksaa sitä vähemmän rahaa jää sijoitettavaksi ja mukaan otettavaksi muutossa.
-
Yksi epäkohta on se, että ei voi jäädä eläkkeelle silloin kun itse haluaa vaan kun rahat ovat kanissa tyel järjestelmässä valtio päättää aina ne ehdot milloin saat jäädä eläkkeelle. Jos valtio päättää, että saat jäädä eläkkeelle vasta 70 vuotiaana et voi mitään asialle jos kaikki eläke varasi ovat tyel järjestelmän sisällä kiinni. Jos taas kurinalaisesti säästit osakkeisiin ja saat passiivista osinkotuloa niin paljon, että pärjään niillä voit jäädä eläkkeelle ihan koska haluat, etkä tarvitse siihen lupaa viranomaisilta, lääkärin todistuksia tai muutakaan.
Itse omien eläkevarojen hallinnoiminen sopii vain sellaisille ketkä pystyvät kurinalaisesti säästämään ja hallinnoimaan varojaan. Tyel järjestelmän hyviä puolia on se, että se pakottaa nekin varautumaan, jotka elävät kädestä suuhun ja tuhlaavat aina kaiken mikä tulee sitä mukaa kun sitä tulee.
Ei kuitenkaan ihan näin. Miehet tuppaavat kuolemaan ennen puolisoaan ja vielä suuremmalla eläkekertymällä, josta lasketaan tietyllä kaavalla leskeneläkettä. Toki mieskin saa tätä, jos vaimo/lapsien äiti kuolee ensin.
TyEL-maksut hoitaa työnantaja. Nämä ovat lakisääteisiä, eikä maksutasoa voi valita. Tarkoitat varmaan yrittäjän YEL:iä.
En jaksa enempää korjata viestiäsi 
Ei kai se noin ole. Eläke maksetaan myös ulkomailla asuville.
Joo olet oikeassa, että aivan kaikissa tapauksissa aivan kaikki ei mene, mutta suurin osa menee ja useimmiten reilusti suurin osa eläkemaksuista menee järjestelmän kitaan.
Lesken eläkettä saa maksimissaan 50% siitä summasta minkä puoliso on eläkemaksuja tyel / yel järjestelmään maksanut. Jos siis kaikki ehdot sattuvat olemaan leskeneläkkeen laskukaavassa niin, että saa parhaan tuloksen. Useimmissa tapauksissa paljon vähemmän kuin mitä puoliso on maksanut eläkemaksuja. Jos on syntynyt vuoden 75 jälkeen leskeeneläkkeen kesto on rajattu 10 vuoteen, joka sekin rajaa saatuja summia.
Lesken eläkettä ei myöskään saa ollenkaan tai sitä alennettaan jos puolisolla on tarpeeksi suuret tulot. Tällöin kaikki puolison maksamat eläkemaksut katovat järjestelmän kitaan paitsi jos maksoi mahdollisimman pientä eläkemaksua ja laittoi säästyneet rahat osakkeisiin, jotka kuollessa menevät perillisille.
Lesken eläkkeen myös menettää jos menee uudelleen naimisiin. Tätäkään ongelmaa ei synny puolisolle jos hän sai perintönä rahat sen sijaan, että ne rahat menivät kaniin sinne tyel tai yel kassaan. Noissa kassoissa se kassan vartija näet aina päättää ehdot millä sieltä saa rahaa jos saa ollenkaan niitä ehtoja myös muutellaan jälkikäteen kuten on nähty. Kaikkein yleisin muutos on sellainen jolla heikennetään nuorempien eläkeoikeuksia.
Huumoriahan tämä meidän sosiaaliturva on, ainakin historian reliikkien osalta.
1920-luvun ajatteluun kuului, että mies on perheen pää. Jos perheen pää kuoli, otti senaikainen sosiaaliturva kopin ja soi leskelle leskeneläkkeen. Ihan fiksu systeemi niihin aikoihin, kun naisen asema oli hellan ja nyrkin välissä.
2020-luvun ajatteluun ei kuulu, että mies on perheen pää. Hellat on harvassa, eikä kotiväkivallasta enää vaieta. Avio-, avo- tai muu liitto/suhde perustuu kahden täysivaltaisen henkilön tasavertaiseen suhteeseen, jossa kummallakaan ei ole tai ainakaan pitäisi olla omistus- eikä huolenpito-oikeutta eikä -velvollisuutta toisestaan. Lasten osalta asia on ihan eri.
Mihin leskeneläkettä tarvitaan? Siis tänä päivänä? Me tasa-arvon kannattajat vastustamme eläkejärjestelmiä, joissa toinen henkilö, sukupuolesta katsomatta asetetaan elätettävän rooliin. Siitähän tässä on kyse, alistamisesta elätettävän rooliin. Hyi hyi hyvinvointiyhteiskunta, kun meitä näin sorrat, kunnes uusi Eduskunta kaiken korjaa, kai
, tai ei.
Suurin syy lienee juurikin se, että jos jompi kumpi puolisoista kuolee ennen eläkeikää aivan kaikki kuolleen osapuolen maksamat eläke maksut eivät katoa perillisten ja perheen ulottumattomiin ja maksajan perhekin voi ainakin jonkin verran hyötyä kuolleen tuloista maksetuista eläkemaksuista.
Oikeastihan tuo järjestelmä on historian reliikki, jota on täydennetty päällekäisillä järjestelmillä ajan saatossa. Sen takia lesken eläkeessäkin on “alkueläkettä” ja “jäännöseläkättä”, sekä ties mitä eläkettä joilla on eri ehtoja ja sääntöjä. Aika usein viranomaisetkin menevät noiden sääntöjensä kanssa sekaisin vaikka heidän ammattitaitoonsa kuuluisi tuntea sosiaaliturvajärjestelmän koukerot, koska järjestelmä on rakennettu ajan saatossa tuollaiseksi pikkuhiljaa.