Lähteet: THL ja Tilastokeskuksen elinajanodote eri vuosilta
Työeläkeyhtiön arviot näyttävät aika optimisilta tämän rinnalla.
Tilastokeskusken sivuilla olevassa kuvaajassa myöskin jäädään kauaksi 88 vuoden arvoista.
4 tykkäystä
Mielenkiintoinen poikkea!
Mutta, jotain mätää tuossa Ilta-Sanomien laskurissa on. Ehkä se toimi oikein vain julkaisuvuonna, jos silloinkaan. Ei voi tietää.
Nykyään eläkeikä on noin 65v, ja tilastokeskus mainitsee että 2021 65v täyttäneillä miehillä on elinkaarta vielä 18,5v, eli 83,5 vuotiaaksi asti.
65-vuotiaiden miesten odotettavissa oleva elinikä oli viime vuonna 18,5 vuotta ja naisten 21,9 vuotta.
Ohessa 2022 kuolleet ikäryhmittäin.
Tosiaan ennen eläkeikää (65v) kuolema korjaa monet meistä täält pois.
Vuonna 2022 miehistä alle 65-vuotiaina kuoli n 5100 miestä, ja yhteensä miehiä kuoli 31700.
Ts 16% kuolleista miehistä ei ollut saavuttanut 65-vuoden ikää.
Prosenttiluku olisi suurempi jos sen suhteuttaisi kuhunkin ikäluokkaan, kappalemääräisesti nuoremmat ikäluokathan ovat pienempiä.
Vauvan eliniänodotteessa on vielä mukana nuo nuorempana kuolevat ovat vielä mukana, mutta ikääntyessään selvinneiden odotteessa nuorempana kuolleet ovat jo poistuneet keskuudestamme.
1 tykkäys
Hyvä laskuri. Jos on syntynyt tammikuussa 1946, niin odotettu kuolinhetki oli viime vuoden toukokuu 
En taitaisi kuitenkaan tehdä omia eläkelaskelmiani tuon perusteella.
Lisätään vielä, että jos on syntynyt tammikuussa 1947, niin on jo kiire laatia oma muistokirjoitus, koska lähdön hetki on koittanut (syyskuu 2023)
On hyvä tutustua tilastotieteen perusteisiin. Keskiarvot ja mediaanit ovat juuri sitä, mitä niiden nimi sanoo. Keskiarvoja ja mediaaneja.
Jos tammikuussa 1946 syntyneen odotettu kuolinhetki oli viime vuoden toukokuussa, se ei tarkoita että koko kohortti yht’äkkiä kuoli tuolloin.
15 tykkäystä
Tiedän. Tarkoitus oli osoittaa, että elinajan odote syntymähetkellä ei ole relevantti mittari jäljellä olevia eläkevuosia arvioidessa.
Juttu maksumuurin takana, mutta pari sanaa sisällöstä.
Kauppalehtikin on nyt lähtenyt hyökkäykseen YEL-maksuja vältteleviä yrittäjiä vastaan. Paheksutaan julkkisyrittäjiä, joiden eläkemaksut ja todelliset tulot ovat kaukana toisistaan. KL:n sossutoimittajan kommentissa väitetään, että yel:n alimitoittaminen “on ongelma ensinnäkin yrittäjien itsensä kannalta”. Joopa joo, eiköhän jokainen yrittäjä tajua mikä tässä järjestelmässä on se todellinen ongelma.
15 tykkäystä
Veronmaksajat maksaa monien yrittäjien eläkkeitä tälläkin hetkellä, että saavat minimin ja tämäkin on kasvava ongelma.
Eikö se ole ihan kohtuullista, että myös yrittäjät maksaisivat eläkemaksunsa niin kuin työntekijät.
22 tykkäystä
En voi tätä millään tilastolla todistaa, mutta epäilen että yrittäjissä on prosentuaalisesti enemmän nettoveronmaksajia kuin palkansaajissa. Yrittäjät siis itse osallistuvat osaltaan yel-järjestelmästä puuttuvien eurojen maksamiseen verojen kautta.
Vastauksessasi kaikuu myös se sävy, että on väärin joutua kompensoimaan muiden puuttuvia eläkemaksuja. Minustakin olisi oikeudenmukaista, jos jokainen itse huolehtisi eläketurvastaan. Jos vanhana rahat eivät riitä, sitten vaan sossun luukulle anomaan tukea.
Yel-järjestelmä täyttää useimmat pyramidipelin tunnusmerkit ja on pelkästään järkevää pysyä sen ulkopuolella niin kauan kuin mahdollista.
12 tykkäystä
Minusta tässä on aika paha kannustinloukku, sillä kuukausittainen eläke määräytyy Kevan mukaan vuosipalkka x 1,5%/12kk. Takuueläke taas on 922,42e/kk. Tästä kun pyöritellään yhtälöä, niin saadaan työuran tarvittavaksi palkkasummaksi pyöreästi 738 000€. Vasta tämän jälkeen siis työntekijä alkaa oikeasti ansitsemaan itselleen eläkettä. 42 vuoden työuralla tämä tarkottaisi pyöreästi 1460€/kk palkkaa. Alla taas arvioitu kuinka kauan eri summilla menisi tuon rajan saavuttamiseen:
2000€: 30v 9kk
2500€: 24v 7kk
3000€: 20v 6kk
3500€: 17v 7kk
Eikö yrittäjien syyllistämisen sijaan olisi järkevämpää rakentaa järjestelmä, joka olisi osallistujille kannattava ja ennen kaikkea kannustava? Nythän eläkejärjestelmä on sitä kannattavampi, mitä vähemmän sen rahoittamiseen osallistuu.
21 tykkäystä
Tämä on juuri näin ja koko tilanteen ydin tiivistettynä.
Jos järjestelmä on järjetön, on turha syyttää hallintoalamaisia, jotka vain toimivat rationaalisesti järjestelmän asettamissa puitteissa. Parempi muuttaa järjestelmää kuin valittaa ihmisten reaktioista siihen.
11 tykkäystä
Vuosi on taas vierähtänyt nopeasti. Pappa-Tunturin eläköityminen lähenee lähenemistään.
Vielä kuitenkin eläkekertymää pukkaa. Pohjalla on sen verran liki 40 vuoden työskentelystä kertymää, että indeksit nostavat mukavasti tulevaa eläkettä myös euroissa. Prosentit ovat mukavia mutta eurot paljon mukavampia 
Mutta asiaan. Tänään stat.fi ilmoitti ansiotasoindeksin muutoksen viime vuoteen verrattuna. Syyskuun lukua käytetään indeksoinnissa. Jo aiemmin on ollut saatavilla Suomen inflaatiotaso euronormeerattuna 0b9816d1-8250-6b6b-6269-7658e3191c6b (europa.eu)
Juuri äsken Tilastokeskus julkisti ansiotasoindeksin, jota tarvitaan palkkakertoimen ja työeläkeindeksin laskemiseen Palkansaajien nimellinen ansiotaso nousi 4,9 % heinä-syyskuussa 2023 vuoden takaisesta - Tilastokeskus (stat.fi)
Ylläolevilla luvuilla saadaan palkkakertoimeksi:
Eli työeläkekertymän indeksiä tarkistetaan n. 4,5 %.
Uusi indeksi (palkkakerroin) on siis n. 1,628.
Vastaavasti jo eläkettä nauttivien indeksiä tarkistellaan n. 3,4 %. Uusi indeksiluku on 2971.
Indeksien laskentakaavat it23loes.pdf (etk.fi)
Jos et ole tietoinen omasta kertymästäsi niin lukaise aloitusviestini tässä ketjussa.
10 tykkäystä
ETK julkaisi perjantaina omia ennusteitaan. Olivat luvuista päätellen käyttäneet Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiä, joka syyskuussa oli 5,5 % viime vuoteen verrattuna.
Missään julkaisuissa ei ole kerrottu, mitä inflaatiolukua käytetään eläkeindeksien laskemiseen. Aiemmin vain olen saanut nuo melko hyvin kohdilleen euro-normeeratuilla luvuilla.
Jos käytössä on kuluttajaindeksi, niin palkkakerroin on n. +5% ja eläkkeitä korotetaan 5,4 %.
EDIT: Vuokra-asujalla inflaatio on asuntovelallista pienempi - Talous | HS.fi
1 tykkäys
Tuossa mainitaan 5,7%…
3 tykkäystä
2024 palkkakerroin on 1637 (+5,07 %), eli työntekijöiden eläkekertymään vaikuttava lukuarvo. Jo eläkkeellä olevien työeläkeindeksin lukuarvo vuodelle 2024 on 3037 (+5,7 %).
Käytössä sis Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi.
Ei tästä pidä näitä eläkeläisiä syyttää vaan huonosti toteutettua rahastointia. Jos eläkemaksut on reilu 50 vuotta kiinni sijoitettuna niin kyllä siitä pitää tuntuva korvauskin saada.
Se että miksi tämä korvaus on nykyään käytännössä nolla on se ongelma ja todella iso vääryys.
13 tykkäystä
Ei se ihan noin mene. Jutun mukaan vuonna 1940 syntyneellä 100 k€ → 522 k€, ei 622 k€.
Vuonna 1960 syntyneellä 100 k€ → 220 k€.
Vuonna 2000 syntyneellä 100 k€ → 180 k€.
Kannattaa kertoa laajemmin, ettei synny vääriä mielikuvia. Kaaviosta käy ilmi, että esimerkit koskevat yksittäisiä vuosia. Toimittaja sitten puhuu suuripiirteisemmin lukulaisista.
5 tykkäystä
Graafi olettaa, että eläkemaksut eivät enää nousisi. Tämä olettama on todennäköisesti täysin väärä, joten graafi pitää paikkaansa ainoastaan jo eläköityneiden ikäluokkien osalta.
Todellisuudessa eläkemaksut jatkavat nousemista ja nuoremmat ikäluokat saavat jatkuvasti vähemmän vastinetta rahoilleen. Tähän johtopäätökseen on helppo päätyä, kun tarkastelee miten työ- ja eläkeikäisen väestön määräät muuttuvat seuraavan 50 vuoden aikana.
12 tykkäystä
Tai sitten ei kun katsoo tuota kuvaajaa ja korkeaa tuottoa joka on aika sama kuin eläkeyhtiöiden tuotto niin maksut ovat vähenemään päin. Vuoteen 31 reaalituotto olisi 3.7% ja siitä eteenpäin 4.7% niin käyrä menisi alas niinkuin kuvaajassa…
Perusskenaariossa jossa reaalituotto oli 2.5-3.5% välillä nousu olisi silläkin pieni. Kuka noin huonoon tuottoon uskoo… Se on sitten aihe erikseen.
Suomessa tavan kansa ei edes hahmota tyel-maksun suuruutta kun palkkakuitissa näkyy vain työntekijän osuus. Se työnantajan maksama osuus pitäisi saada näkyviin niin asia valkenisi.
Tai vielä parempi olisi eläkemaksu otettaisiin pelkästään bruttopalkasta eli bruttopalkkoja korotettaisiin sen verran mikä oli työnantajan eläkemaksun määrä. Kyllä jengi havahtuisi kun ensin uudesta bruttopalkasta lähtis 25% eläkemaksuihin ja lopusta sit verottaja ottaisi omansa. Ei tää vaan onnistu kun kaikki menisi liian sekaisin mikä on kenenkin palkkataso.
29 tykkäystä