Eihän kai tuota voi noin laskea. Maksetulle rahalle pitäisi laskea reaalituotto. 100000 euroa 20 vuotta sitten on eri asia kuin 100000 Euroa nyt tai 20 vuoden päästä.
Yrittäjällä on tosiaan laajemmin instrumentteja ratkoa asiaa kuin YEL. Enkä edes suosittele pistämään YELliin enempää kuin minimit. Kaikki muut eläkkeensäästömuodot ovat kannattavampia kuin YEL (ja YELissä on vakuutuskomponentti eli työkyvyttömyyseläke joten muissa sijoitusmuodoissa voi rauhassa keskittyä tuoton maksimointiin)
Yrittäjällä on lisäksi se mahdollisuus, että yritys on laadultaan sellainen että siinä on jotain myytävää. Toki yrittäjäkin voi siihen vaikuttaa omilla toimillaan millaiseksi yritys kasvaa. Hyvät yrityskaupat terveestä yrityksestä yleensä varmistavat yrittäjän eläkepäivät.
1 tykkäys
On toki ostovoimakorjattuja, kommentoin lähinnä sen maksetun euron reaalituottoa…
Esimerkiksi vuonna 1940 syntyneet saavat eläkettä keskimäärin kaksinkertaisesti verrattuna siihen, että olisivat sijoittaneet kaikki maksamansa eläkemaksut 3,5 prosentin reaalituotolla.
2 tykkäystä
Tuo on totta. Mutta kannattaa huomata, että tuo on valinta.
On valittu sellainen linja, ettei rahastoida kunnolla. Ja jos vähän rahastoidaankin, niin rahat on “sijoitettuna” tuottamattomasti, koska joku muu haluaa lainailla halvalla eläkerahasi.
Valinta voisi olla toisenlainenkin. Siitä ei puhuta juuri laisinkaan. Vaikuttaa, että keskustelu siitä halutaan dempata.
Otan sen vaihtoehdon (yhden monista): eläkesäästetään nuoresta pitäen 100% osakkeisiin. Annetaan oikeus tehdä valintoja osalle pääomasta itse. Systeemin toimesta hallinnoidaan sen verran pääomaa, että kaikki saavat vähintään kohtalaisen “kansaneläkkeen”.
Jos noin olisi toimittu viimeistään 1980 lähtien, ei meillä olisi minkäänlaista valtakunnankriisiä eläkejärjestelmän kanssa. Eläkkeet olisivat 120% rahastoituja ja keskieläkkeen taso olisi 3000 euron luokkaa. Varhaisin eläkeikä olisi 62 vuotta eikä 67…68…69…70 vuotta kuten nyt.
Muistaakseni Rahapodin Martin laski, että si8ttamalla 5000 euroa vastasyntyneen syntymäkuukautena passiiviseen laajaan matalakuluiseen osakeindeksirahastoon, on 65 vuoden päästä kasassa suomalaisen keskieläkkeen verran fyffeä mitä maksaa tämän vastasyntyneen eläkkeen päälle. Siis 5000 euroa. Kertasijoitus. Riittävän ajoissa tehtynä.
Itse maksan tuon 5000 euroa TyELin pohjattomaan kaivoon kolmessa kuukaudessa nykyään. Enkä saa vastineeksi mitään.
13 tykkäystä
Ei kai sentään eksponentiaalioletusta ollut, kun ei ole aritmeettiseen viivotinkasvuunkaan päästy. Tuskin edes on laskelmatkaan siihen perustuneet.
2 tykkäystä
Tälläiset ajatusleikkejä on hauska ja joskus myös hyödyllistä pyöritellä mielessä. Todellisuudessa asia ei ole ollenkaan noin yksinkertaista.
80-luvulla ei ollut edes yksityishenkilöillä pääsyä internetiin. Melkoisen virkamiesverkoston olisi saanut laittamaan ihan vaan pyörittämään tuota jokaisen yksityishenkilön “oman pääoman” sijoituskuviota. Tuskin olisi kovin kustannustehokasta ollut.
Toinen juttu on se, että kuinka hyvä sijoittaja oikeasti on keskiverto suomalainen? Lottokansana meidät taidetaan enimmäkseen tuntea, eikä mene kaikista kokeineimmiltakaan sijoittajilta hommat aina nappiin. Kysykää vaikka inderesin mallisalkulta. Olisi mennyt monet rahat kaikenmaailman nopean nousun Dracula-kolikoihin ja kovan riskin sijoituksiin.
Hyvinvointivaltiossa tosiaan myös niille, jotka olisivat polttaneet kaikki “omat pääomat” olisi pitänyt tarjota toimeentuleva eläke. Olen itse ihan tyytyväinen, ettei kansalaisia laiteta vielä eläkerahojen sijoittamisesta stressaamaan, mikä menee kansalaisten suurimman osan talousosaamisen yli.
6 tykkäystä
Mitä sillä on väliä? Systeemissähän oli kaikille taattu se minimitaso.
Se on sitten itsestä (tai kavereista) kiinni, onnistuuko minimitason ylittämään.
Kun sosialistisessa Ruotsisakin on uskallettu kantaa folkketille pieni tsiipale eläkevaroista heidän itsensä hallinnoitavaksi (PPM järjestelmä) niin kuulostaa aika kommunistiselta kieltämiseltä, ettei sitä muka voida meillä sallia? Näkisin, että on ihan hyvästä pakottaa jengi vähän aktivoitumaan asiassa.
Itkupotkuahuutoa siitä varmasti seuraa iltalehtiin ehkä jonkin aikaa, mutta mitä sitten? Sekin on vain hyvästä. Siperia opettaa. Sen kiukuttelun jälkeen typerinkin loppakorva alkaa vähän kelata hommaa, jottei “jää kavereista jälkeen”.
6 tykkäystä
Kyllä sillä sijoittamisesta ymmärtämisellä on jotain väliä, ellei tarkoitus ole vain polttaa rahaa. Meillä on yli puolimiljoonaa kansalaista ulosotossa. Aivan jokapäiväisissä raha-asioissa on siis valtavalla määrällä ihmisiä ongelmia, mistään mutkikkaamasta puhumattakaan.
Olisi tosiaan hienoa, jos yksilön velvollisuuksia yhteiskuntaa ja omien asioiden hoidossa nostettaisiin monellakin alueella. Katsoisin, ettei tämä eläkerahojen sijoittaminen ole kuitenkaan se, mistä sitä kannattaa lähteä aloittamaan.
1 tykkäys
Minä taas olen aivan eri mieltä asiasta.
Aivan kuten Ruotsissa on kansalaisten tietoisuutta osakesäästämisen eduista nostatettu sillä, että esim. itse vaikutat eläkkeeseesi tekemällä sijoituspäätöksiä, niin ilmanmuuta samaa lääkettä tänne, kiitos!
Se, että joku on niin reppana että lottopelaa oman pottinsa heti alkumetreillä. Antaa pelata. Ei liikuta minua. Siperia kyllä opettaa tehokkaasti ja kavereiden loppelämän kestävä räkätys vierellä opettaa nuo elämämmkoululaiset. Kun kaveri FIREttää eläkkeelle 45 vuotiaana kun ei lottopelannut omaa lottiaan ja sinä pelasit. Se opettaa tehokkaammin kuin mikään YLEn lässytys tai sosialistinen paapominen.
Seuraava sukupolvi ei sitten lottopelaakkaan omaansa. Siitä pitää se turpiinsa saanut faija huolen.
En näe muuta tietä tämän kansan opettamiseksi ja karaisemiseksi.
Australiassa on muutan vieläkin huimempi systeemi, joka nojaa yksilön omaan vastuunottoon. Omaa eläkesäästöään vastaan saa ottaa jopa lainaa. Sitä saa käyttää milloin lystää jne.Ehkein noin radikaaliin suuntaan heti menisi, mutta toisin sieltäkin elementtejä. Esim. osaa säästöistä voisi käytellä aussimalliin.
Kaikille takuueläke - ja loppu on sitten ittestä kiinni!
20 tykkäystä
Itse muuttaisin systeemiä ihan vain siten, että meillä olisi tasan yksi eläkelaitos (olkoon nyt tuollaisella nimityksellä), jonka sijoitusstrategia on matala/keskiriskinen ja todella vahvasti säännelty/strukturoitu. Tällöin eläkkeitämme voi “hoitaa” vain muutama asiantuntija tuossa yhdessä eläkelaitoksessa. Jo tällä voitaisiin säästää melko paljon verrattuna nykyiseen, monimutkaiseen ja usean toimijan malliin.
Sen jälkeen sitten voitaisiin kokeiluluontoisesti vaikka sallia eläkkeenmaksajien sijoittaa vapaavalintaisesti esim 5% eläkemaksusta, ja prosenttien muokkaus sitten kokemusten perusteella.
2 tykkäystä
No meillä on nyt tuollainen eläkejärjestelmä. Kokemukset siitä ovat huonot.
Riskihän ei ole muuta kuin volaa kun puhutaan isoista summista/laajasta hajautuksesta/pitkästä aikaikkunasta. Jotka kaikki väkisinkin täyttyvät eläkejärjestelmästä puhuttaessa.
Joten 100% osakevetoinen eläkejärjestelmä: mikä se riski oikeasti on? Minun mielestäni ei mikään. Kaikki muuta sijoitusmuodot ovat riskisiä osakkeisiin verrattuna. Riski hävitä rahaa ja paljon korkoakorolle laskettuna.
Nyt meillä on eläkejärjestelmä, jossa tuo tuottojen saamatta jäämisen riski on toteutunut, kun on oltu mukamas “keskiriskisiä” ja pelattu “varmanpäälle”.
Kaikki saavat takuueläkkeen (=minimi kansaneläke) tällä nykyjärjestelmällä. Muuhun ei riitä rahat.
3 tykkäystä
En osaa sanoa eläkerahaston riskistä, mihin se jollakin asteikolla asettuisi…matalan riskin kohdalle varmasti, liekö keskiriskin -tuskin. Eli riskiäkin voi mielestäni vähän kasvattaa.Tämä ei ollut kuitenkaan se suurin toivomani muutos vaan se, että keskitetään yhteen eläkeyhtiöön ja säädellään sen verran, että organisaatio on mahdollisimman pieni.
Tuolla ei suurta muutosta tai parannustakaan nykytilanteeseen saada.
1 tykkäys
Tekisi mieli nähdä mikä on kulujen osuus suhteessa sisäänvirtaavaan rahaan.
Tätä suhdetta voisi eri eläkevakuutusyhtiöiden yhdistäminen parantaa.
Lisäksi olisi syytä selvittää, mitä nykyisillä hallintokuluilla oikeasti saa.
Osa sijoituksista on suurikuluisissa hedgerahastoissa näin esimerkiksi.
2 tykkäystä
Käsiteltävät rahasummat ovat eniveis niin suuria, ettei se ole kuin pyöristysvirhe. Varmasti siellä hanhenmaksaa vedetään joka aamu aamupalalla, mutta silti se on vain fraktio.
Keskitytte siten väärään asiaan mielestäni. Se, että tuotoista jää saamatta vaikka 3%yksikköä sen ylivarovaisen sijoitusstrategian johdosta, on fataalia. Ei se, että hallinnossa on läskiä. Se tuotonsaamattajääminen kun kertautuu vuosikymmenten joukossa vielä korkoakorolle, niin menetyksestä tulee aivan massiivinen.
Toki se kuluprosenttifraktiokin kertautuu korkoa korolle mutta lopulta sieltä nyt ei suuria lööppitekstejä saa jos kuluprosentti onkin 0.4% 0.2% sijaan. Vaikka kuluissa on toki 100% ero mutta kun se määrävä asia tässä on itse peruskapitaalin tuotto eikä kulujen optimointi. Ensin tuotot kuntoon. Keskustellaan niistä kuluista sit.
1 tykkäys
Kävin ihan katsomassa mitä se on. Olisikin 0,4%.
Jotta säästytte klikiltä oikea prosentti on 1,8, 613m€.
JÄRKYTTÄVÄÄ
9 tykkäystä
Yksinkertaistetaan järjestelmämme niin simppeliksi yhden toimijan malliksi kuin mahdollista, niin aiemmin mainittu 0,4% voisi olla realistinen (jopa alle?). 1,4%-yks. lisää korkoa korolle, kyllä se jo mukavasti vaikuttaa.
Edit: Nyt kun tuota absoluuttista eläkevarojemme keruuseen ja hoitoon kuluvaa rahamäärää miettii, niin onhan se AIVAN KÄSITTÄMÄTÖN summa. Yli 600milj.€!!! Mihin ihmeeseen tuo raha uppoaa???
10 tykkäystä
Ei se kuitenkaan pelasta mitään.
Kannattaa keskittyä pääongelmaan noiden ilmiselvästi (liian) mieluisten lillukanvarsien sijasta.
1 tykkäys
Liioittelet rahamääriä.
Todennäköisesti ei tarvitsisi tehdä kuin hieman hienosäätöä. Yönyli ja ilman siirtymiä ei ole eläkemuutoksia koskaan tehty. Ei tehtäisi nytkään, joten heität (tahallasi?) epärealistisia ideoita saadaksesi asian näyttämään mahdottomalta.
Voidaan lähteä vaikka siitä liikkeelle, että 1990 tai jälkeen syntyneiden eläkemaksujen rahastoitava osuus osakerahastoidaan 100% eikä kuten nyt, tehottomasti. Mitään ei tarvitsisi edes korottaa. Tuotot kasvaisivat automaattisesti.
Koska eläkkeitä tulee olemaan tarve laskea, niin sen voisi tehdä vaikka ensivuonna ja ottaa sieltä rahaa lisää muutokseen.
1 tykkäys
Niinkuin kirjoitin, riskitadoakin olisi voitu ja voitaisiin hieman nostaa. Sieltä voisi ehkä sen toiset 1,4%-yks. tulla.
Olisiko sinulla arviota/dataa, kuinka paljon riskitason nosto olisi vaikuttanut/voisi vaikuttaa eläkerahastojen tuottoihin?