Yksi mielenkiintoinen ajatusleikki olisi nostaa Nordnetista lainaa 3,49% korolla ja lyhentää sillä asuntolainaa, jossa Euribor 12 kk 4,2%, tai vaihtoehtoisesti autolainaa, missä korko X%. Sijoituslainan korot olisivat myös vähennettävissä verotuksessa. Riskinä tietysti koron nouseminen Nordnetissa ja toisaalta Euribor korkojen lasku.
Otin itse autolainan reilu vuosi sitten 0,99% todellisella vuosikorolla. Kysäisin piruuttain asuntolainan koronmääräytymisaikana Santanderista, josko voisin pienentää autolainan kk-maksua. Se onnistui, joten nyt lyhennän 4,5% asuntolainaa nopeammin ja tuota halvempaa autolainaa hitaammin.
Käyttötarkoitus määrää onko laina sijoituslainaa ei nostopaikka tai vakuuden laatu.
Eikös tuon voi kiertää helposti:
- Myy osakkeita ja nosta rahat tilille
- Osta samat osakkeet takaisin sijoituslainalla
- Rahat taskussa ja laina on sijoituslainaa
Laittaisitko linkin näihin tutkimuksiin, sitä pyydettiin tuossa yllä jo. Kuulostaa kyllä todella oudolta, että tyhmyydeksi laskettaisiin tutkimuksessa tilanne, jossa sitä tarjojousta ei voisi hyödyntää.
@KalleH Itse toteutin tämän seuraavasti:
- Myin osakkeita ja realisoin tappioita
- Nostin rahat ja maksoin autolainaa pois (kiinteä 4,9% korko + 10€/kk thm)
- Käytän superluottoa nostaakseni sijoitukset euromääräisesti aiemmalle tasolle.
- Lyhennän superluottoa kk-säästöllä + autolainaan aiemmin kuluva summa.
- Myös osingot lyhentävät lainaa
Laskin, että tämä laskee lainanhoitokuluja koko laina-ajalla noin 50%. Käytännössä ne voivat laskea vielä enemmän, jos teen lainaa edes väliaikaisesti laskevia osakemyyntejä. Lisäksi lainakulut ovat vähennettävissä verotuksessa, sillä tili on mennyt kirjaimellisesti miinukselle osakeostoista.
Omalla kohdallani tämä ei varsinaisesti kasvata kassavirtaa tässä hetkessä, mutta Nordnetin lainaa voi tosiaan maksaa omaan tahtiin pois, joten kassavirtaa voi vapauttaa oman maun mukaan.
Voikohan lainan kulut vähentää alijäämähyvityksenä ansiotuloista, vai ainoastaan pääomatuloista?
Voi ja tällöin se on tietysti sijoituslainaa. Erona toki se että verot tulee maksuun tässä tapauksessa.
Toki voi tehdä esim Nordnetista nostoja ja vetää salkun miissaldolle… Näin itse toiminut… Rahat muihin hankkeisiin.
Voi tehdä mutta silloin et voi vähentää korkoja verotuksessa koska laina ei ole käytetty pääomatulojen hankkimiseen. Tästä oli kyse.
Tuleva veroehdotus ja -päätös sen tulee näyttämään sitten.
Ei tule. Verottajalle voit esittää ihan mitä tahansa skeidaa ja ne saattavat mennä läpikin koska verottaja ei pysty kaikkea tarkastamaan. Jos joudut kuitenkin verotarkastukseen niin ei tuollainen mene läpi ja kyseessä on veropetos. Tarkastus voi tulla myös myöhemminkin ja sinulla on velvollisuus säilyttää dokumentaatio ja tositteet.
Entä jos nostan luoton AOT:lta ja siirrän rahat OST:n puolelle. Eihän tätäkään pysty todentamaan, onko juuri ne lainatut rahat osakkeissa vai ei… Tai miten tällaisen pystyisi myöhemmin todistamaan
Kyse ei ole todentamisesta, vaan verottajan hyvin yksiselitteisestä ohjeistuksesta, että lainan todellinen käyttötarkoitus määrittää lainan laadun. Ja esimerkkisi tapauksessa on helppo todentaa onko laina käytetty ostoihin. Nappaa vaan “treideristä” otteen toimeksiannoista.
Tästä laina-asiasta on väännetty sivukaupalla sijoituslainakeskustelussa.
Edit: muistutan vielä, että todistustaakka on henkilöllä ei verottajalla. Verottaja tekee pistotarkistuksia ja vaatii välillä pienistäkin asioista “kuitit”. Jos haluaa lähteä kikkailemaan, niin kannattaa muistaa, että se on laitonta. Asian voi tehdä laillisesti kuten edellä kuvattiin myymällä stonkseja ja ostamalla niitä takaisin sijoituslainalla.
Valtio joutuu maksamaan lainoistaan korkoa, ja maksamaan jopa lainojaan takaisin.
Korko onkin 3% luokkaa.
Myös me bullerot, joille syntyy mätkyjä maksettavaksi pääsemme osalliseksi valtion korkokulujen nousuun.
Jos nyt tulkitsen oikein niin;
Valtion “markkinahinta” mätkyrahoille nousee 2% → 6%.
Joten kannattaa miettiä onko myyntivoittoja tms kertynyt sen verran että ottaa yhteyttä verottajaa ja anoo.
Vaikkapa itsellä viime vuoden 30keur x 8/12kk x 2% on noin 400eur, ja ensi vuonna olisi 1200eur.
Veronpalautukselle korko on maltillisempi, mutta nousee sekin 0,5%->2,0%
Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2023 alkaen eräpäivään saakka. Korko on mukana summassa, joka näkyy OmaVerossa ja verotuspäätöksessä. Huojennettu viivästyskorko on 2 % vuonna 2023. Vuonna 2024 se nousee 6 prosenttiin.
Edelliseen liittyen verottajan ohje lisäennakon hakemiseen
Toiminimiyrittäjät ja muut yksityishenkilöt voivat hakea verovuodelle 2023 lisäennakkoa 7.12. alkaen. Yhteisöt voivat hakea lisäennakkoa vasta, kun verovuosi on päättynyt.
Hankintojen tekeminen käytettynä on erinomainen keino säästää. Samalla se edistää ekologista kiertotaloutta. Olen tehnyt useita hienoja löytöjä esimerkiksi seuraavista nettihuutokaupoista.
Huutokauppa | Paikkakunta |
---|---|
Nostalgiamarket | Pori |
Helander | Helsinki |
Huutokaupat.com | Useita |
Mitä kautta sinä olet ostanut tai kierrättänyt käytettyjä tavaroita?
Säästökuuri aloitettu. Tänä vuonna lounas on koostunut pussipuurosta. Eli lounaan hinta on noin 1e. Joskus rahkaa niin nousee noin 2-2,50 euroon. Pari suoratoistopalvelua lopetettu. En ole vielä kilpailuttanut vakuutuksia, nykyinen firma on kyllä hoitanut asiat niin hyvin joten en tee sitä.
Luottokorttiveloista päästävä eroon. 5-6000e pakkasen puolella tällä hetkellä.
Sanoisin että ei kannata kiusata itseään hyvästä ruoasta tinkimällä; ei sellainen muutos kestä kuitenkaan. Turhia kuluja kyllä kannattaa karsia mutta ruoka on ihmisen tarpeista tärkeimpiä ja lisäksi se voi olla hyvää.
Aina voi tietenkin syödä vähemmän. Kannattaa laittaa harkintaan mikäli päässyt elintasoa kertymään