Kannattaa seurata ravisemissuosituksia. Tässäkin tieto on parempi kuin mutu.
Maito ei ole välttämätön mutta helppo tapa varmistaa kalsiumin saanti. D-vitamiini on Suomessa olennainen (vähän auringonvaloa). Maitoon on lisätty D-vitamiinia, mutta niin on kauramaitoonkin ja voihan nämä syödä tabletteinakin.
Yllä olevista suosituksista:
Aikuisille
" Ruokajuomaksi suositellaan enintään 1 % rasvaa sisältävää maitoa tai piimää, vettä tai kivennäisvettä. Nestemäiset maitovalmisteet voi tarvittaessa korvata kasviperäisillä kalsiumilla, D-vitamiinilla ja jodilla täydennetyillä elintarvikkeilla kuten soija- tai kaurajuomilla."
Raskaana oleville
Rasvattomia, nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan raskauden aikana 5-6 desilitraa vuorokaudessa. Lisäksi suositellaan 2-3 viipaletta vähärasvaista juustoa turvaamaan riittävä kalsiumin saanti. Vaihtoehtoisesti voi käyttää kasvijuomia (kuten soija- ja kaurajuoma), jotka on täydennetty kalsiumilla, B12- ja D-vitamiinilla sekä jodilla.
Lapsille
Maitovalmisteiden merkitys lapsen ruokavaliossa
Kouluiästä lähtien koko perheelle suositellaan 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin. Leikki-iässä riittää 4 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 1 viipale juustoa. Tämä määrä maitovalmisteita (maito, piimä ja muut hapanmaitovalmisteet) tarvitaan, jotta kalsiumia ja jodia saadaan riittävästi. D-vitamiinilla täydennetyt maidot ja piimät ovat myös tärkeitä D-vitamiinin lähteitä. Maitovalmisteet sisältävät luontaisesti runsaasti hyvälaatuista proteiinia sekä kalsiumin ja jodin lisäksi runsaasti myös riboflaviinia (B2-vitamiinia), B12-vitamiinia ja sinkkiä. Kasvisruokavaliossa proteiinin saanti voidaan turvata helposti syömällä maitovalmisteita.
Tässä olen samaa mieltä. Vitamiineja ei tarvita jos ravinto on riittävän monipuolinen.
Maitotuotteet ovatkin osa tätä monipuolista ruokavaliota. Jos ei käytä maitotuotteita, pitää varmistaa että saa muusta ravinnosta riittävästi kalsiumia. D-vitamiini on Suomessa usein kuitenkin tarpeen, esim 50 ug kerran viikossa riittää.
Kurkkasin huvikseni noita kännykkäliittymien hintoja. Meillä on taloudessa 3 kännykkäliittymää, joista maksetaan nyt tuo 18,90€ / kk (680€ / vuosi) kunnes määräaikasuus loppuu. Sen jälkeen tuleekin mielenkiintoista.
4G-liittymistä nykyinen operaattori tarjoaa 10M liittymää kohtuulliseen 24,99€ kuukausi hintaan, pitäkööt tunkkinsa. Nykyistä vastaavaa 200M 5G-liittymää saisi alehintaan 29,90€ /kk (1076€ / vuosi). Käytännössä siis tulisi 400€ preemio siitä, että laskussa lukee 5G eikä 4G. Muuta eroa noilla ei hinnan lisäksi ole, eli #tunkki tällekin vaihtoehdolle.
Sama linja näkyy olevan kaikilla operaattoreilla, Moilta sentään saa vielä 200M 4G-liittymän hintaan 18€ /kk, mutta saa nähdä kuinka pitkään. Jollainhan ne kalliit 5G-investoinnit pitää maksaa, mutta tämä on kyllä aika nihkeää touhua.
Usein toimiva kikka on käynnistää liittymistä siirrot toiselle operaattorille. Aika nopeasti alkaa nykyinen operaattori tekemään winback-yrityksiä kokoajan paranevilla tarjouksilla. Minä siirsin juuri pari kuukautta sitten Elisalta DNA:lle yhden liittymän ja siirtoikkunan aikana taisi yhteensä kolme tarjousta tulla Elisalta, että pysyisin asiakkaana. Jokainen tarjous edellistä parempi. Viimeinen oli jo niin hyvä, että olisin jäänyt, mutta piti DNA:lle siirtyä siihen linkitetyn toisen palvelun vuoksi.
Juu, tämä kikka oli itelläkin viimeksi käytössä Vähän kyllä periaatteesta kehtuuttaa kiristää joka vuosi uusi alehinta liittymille, mutta toisaalta tuossa pääsee aika hyville tuntipalkoille.
-Tavaroiden hankinta, hanki käytettynä esim. Tori.fi mikäli mahdollista
-Tavaran paljoudessa, myy aina jotain pois mikäli hankit uutta
Tällä käytännössä harrastusvälineistön kulut on mennyt nollaan kun myydessä jopa hyvällä lykyllä tekee voittoa, on sitten kyse prätkäkamoista tai fillarijutuista, vanhan maastopyörän myin 2 vuoden käytön jälkeen 300€ kalliimmalla millä ostin ja uuden pyörän ostin talvella alihintaan käytettynä, josta taas saisin heti myymällä 200-500€ enemmän kuin itse maksoin.
Harrastan aktiivisesti rullaluistelua sauvojen kanssa. Rullaluistimia ei kannata ostaa kaupasta, vaan juuri tori.fi:stä. Hyvin tavallinen tapaus on, että joku alkaa harrastaa rullaluistelua, käy pari kertaa ja se on siinä. Parin vuoden päästä huomaa tyhjän panttina olevat laadukkaat K2 luistimet ja laittaa ne toriin neljällä kympillä. Ja minä ostan. Sainpa kerran yhdet luistimet 8 €:lla ja niillä painelin 500 km.
Luulen, että tämä voi aika monen keskiluokkaisen elämää kuvata tällä hetkellä. Itse olen ollut erittäin huono kuluttaja aina, ja mietin lukiessani, että en ole muuten eläissäni ostanut yhtäkään puhelimen laturia, sateenvarjoa enkä yhdeksän euron pienpanimo-olutta.
Olisi ehkä kuitenkin kannattanut, koska nyt kaikki näistä säästyneet rahat on heitetty Helsingin pörssi -nimiseen kaivoon.
Itse olen hihitellyt paria tieteellistä tutkimusta, joiden johtopäätöksiä on köyhyyden/rahattomuuden tyhmentävän ihmistä. Toisessa, muistaakseni USAssa, tehdyssä tutkimuksessa asetelma oli autoon tullut ei-pikaista korjausta vaativa vika, jossa valmistaja osallistui kustannuksiin niin että omistajalle jäi maksettavaksi pari tonnia, lopuista vastasi valmistaja. Yllättävästi halukkuus tarttua tarjoukseen oli suuremmissa tuloluokissa erittäin suuri, pienemmissä varsin vähäinen. Toinen tutkimus tehtiin muistaakseni Intiassa pienituloisille maanviljelijöille. Kun sadonkorjuun jälkeen tarjottiin seuraavan kauden siemenviljaa edullisesti, ehdolla välitön maksu suuri osa viljelijöistä piti tarjousta hyvänä. Kun taas sama tarjous esitettiin juuri ennen istutuskautta, kun aiemman vuoden tienestit oli jo käytetty, niin kiinnostus oli laskenut huomattavasti. Tutkimusten tekijöiden päätelmä oli vähävaraisuuden aiheuttama kyky tehdä rationaalisia päätöksiä. Tutkijoille ei näemmä tullut mieleenkään, että hyvä tarjous ymmärrettiin muttei kykyä sen hyödyntämiseen ole.
Jos tämän palstan jäsenille esitettäisiin tarjous ostaa täysin varmennetusti ja laillisesti miljoona Berkshire Hathawayn A-osaketta 1,5 miljoonan euron hinnalla seuraavan 10 minuutin kuluessa käteismaksulla, niin uskoisin valtaosan jäsenistä skippaavan tarjouksen, ei tyhmyyden-vaan rahan puutteen vuoksi.
Vaihtakaa puhelinliittymää/operaattoria! Ainakin Elisalla tulee mahdoton pommitus viestein, jossa annetaan suoraan parempaa tarjousta mikäli liittymä on siirtymässä toiselle operaattorille
Olisiko mahdollista saada linkkiä tähän tutkimukseen? Kuulostaa melko epätodennäköiseltä ettei tälläistä yksityiskohtaa olisi otettu huomioon. Etsiessäni viittaamaasi tutkimusta löysin tutkimuksen Poverty Impedes Cognitive Function, jonka kokeiden yksityiskohdat ovat melko lähellä.
Eräässä kokeessa New Jerseyssä testattiin kauppakeskuksen kävijöiden älykkyytä kahdella erilaisella testillä. Ensin haastateltavilta kysyttiin hypoteettisiä kysymyksiä kuten “Jos autosi hajoisi ja sen korjaaminen maksaisi $X, miten hoitaisit asian?”. Samaan aikaan kun he pohtivat vastauksia näihin hypoteettisiin kysymyksiin, vastaajien piti suorittaa kaksi erilaista älykyyttä mittaavaa testiä. Vastaajat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen eri ryhmään, toiselle auton korjaaminen hypoteettisessa tilanteessa olisi maksanut $1500 ja toiselle $150. Kokeesta oli neljä eri variaatiota, mutta tulokset olivat kaikista pitkälti samat.
Rikkaat ja köyhät suoriutuivat “helpossa” skenaariossa (auton korjaaminen maksaa $150) älykkyystesteissä hyvin samankaltaisesti, mutta “vaikeassa” skenaariossa (auton korjaaminen maksaa $1500) köyhät suoriutuivat merkittävästi huonommin. Skenaariolla ei taas ollut vaikutusta rikkaiden suoriutumiseen älykkyystesteissä. Tulokset siis viittaavat siihen, että omat taloudelliset huolet ja niistä muistuttaminen vaikuttavat yksilön kognitiivisiin kykyihin.
Vastaavanlaisiin johtopäätöksiin viittaava koe tehtiin Intiassa maanviljelijöillä, joille tehtiin samat älykkyystestit sadonkorjuun jälkeen sekä sitä ennen. Maanviljelijät suoriutuivat testeistä merkittävästi paremmin sadonkorjuun jälkeen kuin sitä ennen. Kyseinen tutkimus on maksumuurin takana, mutta tässä linkki uutiseen, joka käsittelee sitä Poor people aren’t stupid; bad decisions are from being overwhelmed, study finds
Yksi mielenkiintoinen ajatusleikki olisi nostaa Nordnetista lainaa 3,49% korolla ja lyhentää sillä asuntolainaa, jossa Euribor 12 kk 4,2%, tai vaihtoehtoisesti autolainaa, missä korko X%. Sijoituslainan korot olisivat myös vähennettävissä verotuksessa. Riskinä tietysti koron nouseminen Nordnetissa ja toisaalta Euribor korkojen lasku.
Otin itse autolainan reilu vuosi sitten 0,99% todellisella vuosikorolla. Kysäisin piruuttain asuntolainan koronmääräytymisaikana Santanderista, josko voisin pienentää autolainan kk-maksua. Se onnistui, joten nyt lyhennän 4,5% asuntolainaa nopeammin ja tuota halvempaa autolainaa hitaammin.
Laittaisitko linkin näihin tutkimuksiin, sitä pyydettiin tuossa yllä jo. Kuulostaa kyllä todella oudolta, että tyhmyydeksi laskettaisiin tutkimuksessa tilanne, jossa sitä tarjojousta ei voisi hyödyntää.
Lyhennän superluottoa kk-säästöllä + autolainaan aiemmin kuluva summa.
Myös osingot lyhentävät lainaa
Laskin, että tämä laskee lainanhoitokuluja koko laina-ajalla noin 50%. Käytännössä ne voivat laskea vielä enemmän, jos teen lainaa edes väliaikaisesti laskevia osakemyyntejä. Lisäksi lainakulut ovat vähennettävissä verotuksessa, sillä tili on mennyt kirjaimellisesti miinukselle osakeostoista.
Omalla kohdallani tämä ei varsinaisesti kasvata kassavirtaa tässä hetkessä, mutta Nordnetin lainaa voi tosiaan maksaa omaan tahtiin pois, joten kassavirtaa voi vapauttaa oman maun mukaan.
Vähän kyllä periaatteesta kehtuuttaa kiristää joka vuosi uusi alehinta liittymille, mutta toisaalta tuossa pääsee aika hyville tuntipalkoille.