Olikohan jossain joku artikkeli, jossa oli kirjoitettu, että kaupassa myytävässä rulla-roskapussissa on neljäsosa siitä muovin määrästä, joka on kaupan kassalla myytävässä kauppakassissa. Noh, kun oli juuri kotoa roskapussit loppuneet niin ostinpa kaupasta rullan roskapusseja ja maksamisen jälkeen otin rullasta yhden pussin, johon pakkasin ostokseni. Eivät ehkä kestä yhtä paljon painoa kuin kaupan kassit, mutta hyvin kesti 2 x 1,5 litran maitopurkkia ja muuta painavampaa ostosta. Ja halvemmaksi tuli.
Sellainen arjen säästövinkin olen itse havainnut, että kun aiemmin ostin kaupasta rasiatavarana xylitol-pastilleja niin perheen kasvaessa ja täten myös pastillikulutuksen kasvaessa olen siirtynyt tilaamaan pastillit netistä. Olemme myös siirtyneet täysksylitolipastilleihin keinotekoisesti makeutettujen sijaan. Suomen suosituimmat ksylitolipastillit vaan ei ole kovin suomalaisia. Ajattelin seuraavaksi tilata Kiteessä valmistettuja ksylitolituotteita; sen suomalaisempia tuskin markkinoilta löytyy. Ja kilohintakaan ei muistaakseni ole muita korkeampi.
Siihen kyllä yhdistän, että ruumiinrakenne on ns. solakka, ja sellaisena se on pari vuosikymmentä pysynytkin. En siis ymmärrä yhteiskunnassamme vallalla olevaa normia kahdesta lämpimästä ateriasta päivässä jonkinlaisena gold standardina 
En tiedä onko tuo vain länsimaistunut tapa kertoa “lämpimästä ruoasta”, joka tarkoittaa joko lounasta tai päivällistä. Ainoa joka painonhallinnallisesti tai lompakon puolelta on merkittävää on se, että paljonko syö ja maksaa euroja / kalori (ja makrot sekä mikrot). 
