Uhkaako kassavirtasi kuihtua inflaation myötä - arjen säästövinkit joilla on merkitystä

Siitä ei ole kovin kauan kun kaupan muovikassit olivat ilmaisia. Varsinkin vanhemmalle väelle on voinut jäädä siitä ajasta mieleen, että niitä kannattaa ottaa ja käyttää, ja korkeintaan maristaan kuinka kauppias on ahne kun näistäkin laskuttaa. Nuoremmat, elleivät ole itse asiaa tarkemmin pohtineet, tekevät sitten vanhempien lailla.

Silloin kun itse en jaksanut kantaa kestokasseja mukana, niitä kaupan kasseja kertyi yli kaiken jatkokäyttötarpeen. Senkin takia pyrin nykyään ottamaan vaikka varmuuden vuoksi pari kassia mukaan vaikka en olisikaan (muka) menossa kauppaan reissun aikana.

Itselleni merkittävimmät arjen säästötoimenpiteet olivat valmisaterioista luopuminen ja veden (cola) kaupasta kantamisen lopettaminen. Nämä toki tehty jo melkein kymmenen vuotta sitten.

3 tykkäystä

Olet oikeassa että muovipussit tulevat kalliimmaksi kuin ilmaiset kangaskassit.
Säästö paikkana kuitenkin hyvin rajallinen. 100 muovipussia vuodessa on sen 20 euroa ja niillä jonkinlainen jäännösarvo uusiokäytössä.

Muovipussien hyvinä puolina on hygienia, saatavuus, helppokäyttöisyys ja yllätyksellisesti jopa ekologisuus. Puuvillakassia saisi käyttää satoja kertoja ja pesemiseen ei saisi mennä tippaakaan vettä tai energiaa jotta pääsee edes plussalle.

7 tykkäystä

Samaa mieltä tuosta, että säästö on maksimissaan kymppejä vuodessa, monella ei sitäkään. Jos tuota on pitänyt laskea auki, niin olen arvioinut suomalaisen ostavan viikossa 3-4 muovikassillista tavaraa kaupsta, jolloin vuosikulutus olisi 150-200 muovikassia. Vaikka olisi tuo isompi arvio ja korotetaan muovikassin hintaa inflaation perässä 25 senttiin kappaleelta, niin huimat 50 euroa säästö vuositasolla. Ja kyllä, on jäännösarvoa uusiokäytössä, en sitä kiellä.

Mutta viestin jälkimmäisestä puolesta olen eri mieltä. Helppokäyttöisyyttä en allekirjoita kun on tottunut kangaskasseihin. Omia suosikkeja on ne S-ryhmän myymät isokokoiset hevi-kuvioiset kassit, joissa on kahvat kahta eri kokoa, isommat saa heitettyä olkapäille ja pienemmistä voi ottaa kiinni kuin matkalaukusta. Niissä on lisäksi tasainen pohja, mikä helpottaa pakkaamista. Kestokassit eivät myöskään ihan hevillä hajoa, kun taas vähänkin terävämpi tai huolimattomasti pakattu tuote repii muovikassiin reiän (jolloin se ei kelpaa enää edes roskapussiksi).

En myöskään ihan allekirjoita noita hygieniahommia, riippuu varmaan mitä ostaa, mutta edellä mainittu tasainen pohja vähentää myös erilaisia läikkymisiä tai muita vahinkoja. Myös puheet pisarastakaan vettä ovat yliampuvia. Varmaan joo, jos yhtä kestokassia lähtee pesemään antieco-ohjelmalla pörssisähkön kalleimpina tunteina, niin touhu valahtaa lähemmäs miinusta, mutta jos nyt ihan vakavissaan peset kestokassin osana muuta pyykkiä, niin tuleeko tuosta nyt niin järkyttävä tappio? En tiedä, en muista koskaan pesseeni omia kestokassejani, yleensä ne likaantumisen jälkeen “alenevat” tyhjien pullojen kassiksi ennen hävittämistä.

11 tykkäystä

Jos niitä ei pese koskaan niin on vaarana erillaiset bakteeri tartunnat. Jos niitä pesee säännöllisesti niin ekologisuus on vain myytti samoin jos tarvitsee korvata heti likaantunut kassi.

Tämän muka ekologisuusen takia muovipussit on byrokratialla säädetty kalliiksi. Vapaassa markkinatalousessa ja hyvin toimivalla jätehuollolla muovipussit olisivat kaikkien kannalta parempi vaihtoehto. Koska elämme tässä lillukanvarsien ja viherpesun luvatussa EU:ssa niin yksi kangaskassi maksaa kuluttajalle vähemmän kuin yksi muovipussi. Tässä ei ole mitään mieltä.

Sen enempää en halua ketjua sotkea. Ehkä joku päivä kasvan aikuiseksi ja hankin kangaskassin.

4 tykkäystä

Nykyään jauhetaan ihan liikaa kaikista bakteereista, liasta ym. Ei ihme, että kaikki allergiat ja autoimmuunitaudit ovat niin yleisiä, kun neuvolasta saakka neuvotaan välttämään kaikkea ja elämään kuplassa

Ei noita kaupan muovikasseja turhan takia kannata ostaa. Varsinaiset erikseen ostetut roskapussit maksavat pennosia ja parempi keskittyä niiden käyttöön. Kestokassina suosin itse jotain muovista ikean kassin tyyppistä ratkaisua

13 tykkäystä

Olikohan jossain joku artikkeli, jossa oli kirjoitettu, että kaupassa myytävässä rulla-roskapussissa on neljäsosa siitä muovin määrästä, joka on kaupan kassalla myytävässä kauppakassissa. Noh, kun oli juuri kotoa roskapussit loppuneet niin ostinpa kaupasta rullan roskapusseja ja maksamisen jälkeen otin rullasta yhden pussin, johon pakkasin ostokseni. Eivät ehkä kestä yhtä paljon painoa kuin kaupan kassit, mutta hyvin kesti 2 x 1,5 litran maitopurkkia ja muuta painavampaa ostosta. Ja halvemmaksi tuli.

Sellainen arjen säästövinkin olen itse havainnut, että kun aiemmin ostin kaupasta rasiatavarana xylitol-pastilleja niin perheen kasvaessa ja täten myös pastillikulutuksen kasvaessa olen siirtynyt tilaamaan pastillit netistä. Olemme myös siirtyneet täysksylitolipastilleihin keinotekoisesti makeutettujen sijaan. Suomen suosituimmat ksylitolipastillit vaan ei ole kovin suomalaisia. Ajattelin seuraavaksi tilata Kiteessä valmistettuja ksylitolituotteita; sen suomalaisempia tuskin markkinoilta löytyy. Ja kilohintakaan ei muistaakseni ole muita korkeampi.

12 tykkäystä

Itse en ymmärrä hirveästi ylipäätään mitään kasseja ykkösvaihtoehtona. Reppu on ihan ylivoimainen. Mukavampi kantaa, kädet jäävät vapaaksi. 10kg painoinen muovikassi tuntuu sormissa ikävältä. Harvemmin tarvitsee tilanpuutteenkaan takia kassia ostaa.

15 tykkäystä

Täh? Juurihan tässä pari viestiä sitten laskettiin, että muovipussit maksaa muutaman sentin kappaleelta kun ostaa rullassa. Älä osta niitä kaupan brändäämiä mainoskasseja.

3 tykkäystä

Tässä varmaan jokaisella on omat lähtökohtansa, jonka mukaan tuota kassiasiaa pyörittelee. Kun haet sieltä joko kiireellä viikon ruuat koko perheelle tai mukana reissussa on pari uhmaikäistä, antaa paljon enemmän arvoa käytännöllisyydelle kuin muutaman kympin vuosisäästölle.

Opiskelijana vajaa 20 vuotta sitten reppu oli oikein kätevä kauppaostosten kuljettamiseen.

10 tykkäystä

Oma esimerkkini muovipussigateen:

Käytän yleensä kaupan muovipusseja mutta käytän ne useampaan kertaan ennen roskapussiksi siirtoa: joko heitän tyhjänä repun pohjalle niin ettei tarvitse joka kerta ostaa uutta tai käytän pullojenpalautuskassina. Huuhtelen palautuspullot ja -tölkit joten muovipussit eivät likaannu siinä touhussa eli moninkertainen käyttö. En tykkää käyttää roskapusseina aiemmissa kirjoituksissa mainittuja ohuita pusseja. Pussitasapaino on näillä keinoin aika hyvä; suht harvoin ostan uusia ja vain kerran on syntynyt sellainen muovikassiylijäämä että jouduin lahjoittamaan ne lähisukulaiselleni joka tuskin koskaan hankkii niitä ja jolla oli muovikassialijäämää.

Tietysti olisi tyylikkäintä että julkisella paikalla liikkuessa kassit olisivat aina yhteensopivia asun kanssa mutta se on toistaiseksi ollut pienin turhamaisuusmurheistani. :relieved:

11 tykkäystä

Letkut pitää kannakoida. Usein myös hanan putket roikkuvat ilman kannakkeita. Lvi alan ammattilaisena suosittelen että katsoo kaikki liittimet ja käy teknisessä huoneessa vähän tutkimassa silloin tällöin. Jos kiinyeistössä vanhat valurautaviemärit niin kuvaamisesta ei olisi haittaa. Jos viemärit ovat yli 30v niin vakuutusyhtiö korvaa murto-osan jos jtn sattuu.
Siimä mielessä vähän outoa että vakuutus ei korvaa vaikka teknistä käyttöikää olisi jäljellä

Hellekeleillä riittää, kun syö kerran päivässä lämpimän ruoan. Säästö -50 %. (Hieman kieli poskella tämä.)

1 tykkäys

Koko aikuisikäni olen syönyt vain yhden lämpimän ruoan päivässä, mutta en kyllä huomaa sen kummempaa säästöä tällä saaneeni :smiley: Siihen kyllä yhdistän, että ruumiinrakenne on ns. solakka, ja sellaisena se on pari vuosikymmentä pysynytkin. En siis ymmärrä yhteiskunnassamme vallalla olevaa normia kahdesta lämpimästä ateriasta päivässä jonkinlaisena gold standardina :man_shrugging:

10 tykkäystä

Tosin näin hellekeleillä se säästö tuppaa valumaan tappion puolelle, kun on niin kuuma ettei välttämättä jaksa itse kerrostalokämpässä kokkailla, joten siitä päivällisestä saa sitten sen valmistus ulkoistettuna maksaa +200% :smiley:

E: Mitä tuohon “kaksi lämmintä ateriaa päivässä” -keskusteluun tulee, niin ihan vuoden ympäri se vaihtelee omalla kohdallani. Joskus syön vain yhden mutta tuhdin lämpimän aterian. Joskus menee kaksi. Päivällinen yleensä vähän tuhdimpi ja sitten iltapalaksi saatan valmistaa joskus jonkun lämpimän mössön tms.

En halua stressata syömisistä. Syömisen pitää olla mahdollisimman vaivatonta ja pääpuolin terveellistä. Ajatus että pitäisi syödä monta kertaa päivässä ei kyllä sovi minulle ollenkaan. Otan muutenkin kauppareissuista jo riittävästi stressiä muutenkin.

5 tykkäystä

Joo se kun kämpässä on +27 sisällä, niin kummasti laskee intoa kokkailla itse. Hellekelit taitaa itse asiassa olla ravintoloille oikein hyvää aikaa, vaikka asian voisi kuvitella olevan juuri päinvastoin. Joku Hesburger suorastaan tulvii väkeä helteillä.

1 tykkäys

Säästämisessä tai hoikkana pysymisessähän ruoan lämpimyydellä tai kylmyydellä ei ole mitään merkitystä. :slight_smile: En tiedä onko tuo vain länsimaistunut tapa kertoa “lämpimästä ruoasta”, joka tarkoittaa joko lounasta tai päivällistä. Ainoa joka painonhallinnallisesti tai lompakon puolelta on merkittävää on se, että paljonko syö ja maksaa euroja / kalori (ja makrot sekä mikrot). :sunglasses:

8 tykkäystä

Se on nyt semmoinen yleinen uskomus että pitää syödä aamupuuroa, kunnon lounas, päivällinen ( lämmin ruoka ja iltspalaa. Ehkä 1-2 välipalaa näiden lisäksi. Samalla tavalla ne päivällä syödyt kalorit lihottaa kuin iltapala. Jos lapsia ei olisi niin päivällinen olisi yksinkertaisempi. Itse keskityn siihen että saa tarpeeksi hyviä rasvoja, proteiinia ja muita vitamiineja.

3 tykkäystä

Viime kuussa tuli pyöräiltyä aktiivisemmin ja aloin kulkea työmatkatkin (14 km/suunta) pyörällä.

Joskus aiemmin tuli laskettua autoilun kuluja ja mietittyä, että jos siitä pääsisi kokonaan eroon, niin säästö olisi melkoinen.

Pääomakuluja ei tällä hetkellä ole, mutta vaihtoehtoinen kustannus n. 13-15t€:n arvoiselle autolle on melkoinen. Sijoitettuna raha tekisi helposti 5%:n nettotuoton, kun nyt arvonalenemaa on 5-10% vuodessa.

Kaskovakuutus 400-450€/vuosi.

Uudet renkaat 400-900€/kierros eli molemmat n. neljän vuoden välein → 200-450€/vuosi.

Huollot olleet viimeisen parin vuoden aikana edulliset n. 600€ yht. ja katsastukset n. 50€/2 vuotta eli näistä 300-350€/vuosi.

Maksutta menee tällä hetkellä autopaikka ja renkaiden säilytys (vaihtoehtoiskustannus toki melkoinen, jos tontille autokatosten sijasta rakennettaisiin esim. 2 asuntoa, niin meidän osuus noista olisi n. 40-50t€. Mahdollisuus hyvin teoreettinen.)

Eli ilman pääomakuluja ja bensakuluja rahaa menee n. 200€/kk sekä vaihtoehtoiskustannus, mikäli auton arvon verran sijoittaisi esim. korkopapereihin.

Ja sitten se bensa. 6 l/100 km eli jos ajaisin
400 km/kk menisi bensaan n. 40-45€/kk
1 000 km/kk menisi bensaan n. 110-120€/kk jne.

Toki joillekin reissuille pitäisi ostaa julkisten lippuja, vaikka aiemmin on voinut kulkea autolla “pelkän bensan hinnalla.” Ei noissa kuitenkaan isoa hintaeroa ole, mutta jonkun verran joutuu aikatauluttamaan ja joskus julkisilla on huomattavasti halvempaa kulkea, varsinkin yksin ja jopa vielä kaksin.

Lopputulemana 15 000€:n auton arvolla, auton myynti ja rahat korkopapereihin:
→ 5% nettotuotto +750€/vuosi

Ja kuluja pois (12 tkm/vuosi)
→ 3 500-4 000€/vuosi

Eli vuositasolla 4 250-4 750€ säästöä / lisääntynyttä tuloa.

Tätä voi peilata siihen, paljonko maksaisi asuntolainaa enemmän, jos asuisi paikassa, jossa ei tarvisi autoa tai voisi vain laittaa ylläolevan summan indeksiin joka vuosi.

Toki tilalle tarvitsee sen joukkoliikennelipun, polkupyörän tai jotain vastaavaa.

Omat pyöräilyn kustannukset viimeiseen kuuteen vuoteen ovat alle 1 000€ yhteensä, joten melko edullisesti sellaisen ainakin saa.

Ja totta kai, osa tarvitsee autoa siihen, tähän tai tuohon. Tilanteet ovat yksilöllisiä, mutta jos auto on jäänyt muutenkin vähälle käytölle, niin vähintään kannattaa kokeilla pari kuukautta kokonaan ilman ja miettiä, että voisiko siitä vähitellen luopua.

17 tykkäystä

Jos enemmän pyöräilee, kuten tuo 14km suunta työmatkaa niin se vaatii jo kovaa kuntoa sekä jatkuvaa kunnossa pitämistä pyörältä. Tuohon tarvii laadukkaan pyörän ja kun kesät ja talvet pyöräilee, niin rattaat sekä ketjut kuluu uusittavaksi muutaman tuhannen jälkeen (mulla meni edelliset 6000km eli n. 1,5v). Huoltoihin menee vuodessa n. 300€ ja tarvittaessa osat lisäksi. Väittäisin että useampi kymppi menee kuukaudessa pitkässä juoksussa polkupyöräilyn kuluihin. Ei se ihan halpaa ole mutta lisäksi kunto nousee ja sydän sekä verisuonisto voi paremmin. Pyöräillessä myös näkee ympäristöä paremmin, aistit eri tavalla maailmaa ja näet enemmän ja laadukkaammin paikkoja sekä olet säännöllisesti ulkona.

9 tykkäystä

Kannattaa kyllä opetella tekemään pyörän perushuolto ihan itse. Ei ole todellakaan mitään rakettitiedettä ja pääsee ihan tuntipalkoille. Toki jonkin verran joutuu investoimaan työkaluihin mutta niille on usein muutakin käyttöä.

7 tykkäystä