Osakesijoittaminen

Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

Pitäis aina muistaa hokea KoKaLoLa, kun miettii näitä ilmansuuntia (vika ei tietty ole oikein, mutta on helpompi muistaa). :innocent:
En minäkään näitä velkamääriä muista, enkä usko että sillä oikeasti on enää väliäkään. Vaikka keskusta nyt yrittääkin saada velanoton kuriin.

1 tykkäys

Kyllä kaakkoon on ihan oikea ilmaisu ja tarkoittaa täysille. Sanonta nupit kaakkoon tulee volume-nupista (jonnet ei muka muista? Ei kai siitä niiiin kauan ole…) sorry off-topic

12 tykkäystä

Sijoittajan näkökulmasta kun katsoo niin inflaatio taitaa nyt olla huipussaan, kun katsoo mitä eri valuutoilla saa osakkeita tai varsinkin cryptoja. Toki kun inflaatio menee läpi myös kuluttajatuotteisiin, niin pienenkin ehkäpä pakollisen korkotason nousun seurauksena on, että zombifirmat nurin ja tästä kierteenä massatyöttömyys.

1 tykkäys

Uppia ajankohtaiseen ketjuun.

Sieltä se inflaatio tulee ja helppo veikata sen vielä kiihtyvän merkittävästi.

2 tykkäystä

Olen tässä hetken katsellut sivusta pörssien kehitystä ja maailman menoa. Osakemarkkinoilla tunnelma on euforinen ja eri pörssien yleisindeksit ovat tehneet uusia ath-lukemia toistensa perään, vaikka reaalitaloudessa on ollut vuosikymmeniin pahin shokki. Ymmärrettävästi pörssikurssit eivät korreloi reaalitalouteen lyhyellä aikavälillä. Perinteiset osakkeiden ja talouden tunnusluvut varoittavat vaarasta. Pe-, Shillerin pe-, pb, ps- luvut yms perinteiset tunnusluvut ovat ääriasennossa verrattuna historialliseen dataan, velkavivun käyttö on korkeimmillaan ainakin 30 vuoteen, retail -sijoittajat ovat taas innostuneet spekuloimaan ja ipo/spac -markkina on käynyt kuumana. Erityisesti tappiollisten listautumisten suuri osuus listautumisista ei ole historiallisesti luvannut hyvää. Löysää rahaa siis on ja sijoittajien riskinottohalu on huipussaan. Miksi näin on ja erityisesti jatkuuko se myös tästä eteenpäin?

Koronakriisin vuoksi tehdyt globaalit sulkutoimet ja niiden kerrannaisvaikutukset olivat taloudelle valtava shokki. Talouteen kohdistunut shokki oli suurempi kuin viisi edellistä lamaa/taantumaa yhteensä ja vain neljänneksessä keskimääräisen laman kestosta. Reaalitalouden shokki oli siis todella syvä ja lyhyt. Keskuspankkien ja valtioiden talouspoliittinen vaste oli myös äärimmäinen. Keskuspankit ja valtiot pelastivat kaiken. Konkurssiin ei päästetty juuri ketään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa matalapalkkaaloilta irtisanottujen ihmisten tulot kasvoivat, kun he joutuivat työttömiksi. Tämä oli luultavasti välttämätöntä. Julkista ja yrityssektorin velkaa oli kertynyt finanssikriisin jälkeen niin paljon, että kehittyneissä talouksissa näiden velkojen reaalinen takaisin maksu oli mahdotonta jo ennen kuin koronasta oli tietoakaan. Zombi -yrityksiä ei voitu päästää nurin. Historiallista dataa tarkastellen yksityissektorin hoitamattoman velan ja työttömyysasteen välillä on vahva korrelaatio. Tämän korrelaation ei voitu antaa toimia normaalisti. Oli pakko pelastaa kaikki ja siirtyä markkinataloudesta suunnitelmatalouteen. Tämä keskuspankkien ja valtioiden vaste siis muutti yksityisen sektorin velkataakkaa julkisen sektorin velaksi. Tämän velan keskuspankit sitten ostivat markkinoilta omiin taseisiinsa. Vaikka akuuttikriisi on ohi tämä julkinen velkaantuminen näyttää jatkuvan kiihtyvään tahtiin. Pelastuspakettia tehdään aina edellisen perään ja loppua ei näy. Mihin tämä johtaa?

Osakemarkkina käy siis kuumana, julkinen velka kasvaa ja markkinataloudesta on ainakin osittain siirrytty suunnitelmatalouteen, jossa valtioiden ja julkisen sektorin rooli on korostunut. Keskuspankkien määrällinen elvytys ja velan monetisointi on pitänyt valtioiden korkokulut vielä ainakin toistaiseksi siedettävällä tasolla. Vaikka valtioiden velkakirjojen nimelliset korot ovat jo nousussa, reaalinen korkotaso on vielä voimakkaasti negatiivinen. Jos raaka-aineiden hinnat jatkavat nousuaan, inflaatio-odotukset nousevat entisestään ja ihan kestävää palkkainflaatiotakin saattaa syntyä. Tällöin inflaatiosta voi tulla pysyvä ilmiö. Kasvavan inflaation olosuhteissa velkakirjasijoitukset tuottavat nopeasti sijoittajille tappioita. Näissä olosuhteissa valtioiden velkakirjamarkkinalta loppuu yksityissektorin ostajat ja korkoihin tulee nousupaineita. Demokratioissa poliitikkojen on hyvin vaikea lopettaa velkaantumista ja keskuspankkien on siis nopeasti lisättävä velkakirjojen ostoja paikatakseen valtioiden alijäämät ja yksityissektorin myynnit. Velkaantuneet valtiot ja yksityissektorin zombiyritykset eivät kuitenkaan kestä suurempia korkokustannuksia. Keskuspankit voivat olla nopeasti pakotettuja korkotason kontrollointiin ja entistä negatiivisempiin reaalikorkoihin. Mitä jos kontrolli pettää ja luottamus keskuspankkeihin ja valtioiden velanhoitokykyyn alkaa heiketä? Onko seurauksena hallitsematon inflaatio, jossa keskuspankilla ei ole työkaluja käytettävissä?

Kasvava velkataakka siis haudataan keskuspankkien taseisiin ja juhlat jatkuvat ainakin toistaiseksi. Keskuspankkiirit vakuuttelevat vielä, että heillä on tarvittaessa työkaluja inflaation hillintään. Mitä nämä työkalut ovat, jos reaalikorkoja ei voi nostaa positiivisiksi? Onko keskuspankin mahdollista myydä velkakirjoja takaisin markkinoille tappiolla ja siten poistaa m2 rahaa taloudesta?

Yhtä kaikki makroympäristö on poikkeuksellinen ja haastava. Onko tällä kertaa kaikki toisin ja omaisuuserien korkea arvostustaso perustuu nimittäjän eli valuutan heikkenemiseen? Todennäköisempää lienee kuitenkin se, että tällä kertaa kaikki ei kuitenkaan ole toisin ja kupla puhkeaa.

11 tykkäystä

USA:n kansantalouden tilanne on juuri nyt valtavan mielenkiintoinen. Verrattuna vain 16 kk takaiseen tilanteeseen kaikki on mullistunut.

Tammikuussa 2020 muotitermi oli great moderation. Moni oli sitä mieltä että klassinen boom-bust cycle oli historiaa ja tilalle oli tullut rakenteellisesti hitaamman mutta tasaisemman kasvun kausi. Taloudella ei nähty olevan rahkeita kehittää oikein kunnon buumia jota Fed sitten jarruttelisi ja ajaisi talouden taantumaan.

Tällä hetkellä USA:ssa suurin piirtein kaikilla reaalitalouden ja pääomamarkkinoiden toimijoilla on odotuksissa tosi hurjat talouskasvulukemat tälle vuodelle ja vahva kasvu myös ensi vuodelle.

Entäpä jos suhdannesykli päättää tehdä kiusaa? Uusi suhdannevaihe eli talouskasvun nopeutuminen tai hidastuminen alkaa yleensä yllätyksenä. Se ei ole ennenkään totellut ennustelijoita.

Mahdollisuuksia on että kesälle tai syksylle saadaan tosi kiehtova tilanne.

Fed lopetti viime vuonna kokonaan tulevaisuuden datan ennakointiyritykset. Katsovat rauhassa dataa sitä mukaa kun sitä tulee.

Oletetaan että kesällä tai syksyllä inflaatio-odotusten nousu jatkuu yli Fedin kipurajan ja se joutuu kiristämään rahoitusoloja. Varallisuusarvot laskevat laajalla rintamalla nykyisiltä ennätystasoilta ja tulee ihan merkittävä anti-wealth effect. Leikitelläänpä ajatuksella että tämä tapahtuu tilanteessa jossa talouskasvu on jo valmiiksi selvästi hidastumassa. Sitä ei vaan siinä kohtaa vielä yleisesti ymmärretä. Koska talouden kaikki toimijat ovat asemoituneet vahvaa talouskasvua ennakoiden, moni niistä on tällä kertaa haavoittuvaisempi yllättävälle suhdanteen viilentymiselle kuin 2010-luvun yleisesti vaisun talouskasvun oloissa oli normaalia. Loppukysynnän jääminen odotuksista kertautuu klassisesti sitä mukaa kun toimitusketjuissa mennään kauemmaksi kuluttajien päivittäisistä välttämättömyystarpeista kestokulutustavaroihin ja varsinkin raaka-aineisiin.

Tässä olisi sellainen cocktail että lähtökohtaisesti kohtuullisen harmiton ja lievä suhdanteen viilentyminen voi lipsahtaa taantuman puolelle.

Siinä kohtaa sitten katsotaan taas mitä uusia kaneja Fed vetää hatustaan.

12 tykkäystä

Onko USA:an tulossa noidankehä jossa inflaatio-odotukset ruokkivat inflaatiota ja toteutunut inflaatio inflaatio-odotuksia?

En ole kuullut kenestäkään jolla olisi apinaa parempi track record sen ennustamisessa onko inflaatiossa suunta nopeutumaan vai hidastumaan päin puolen vuoden päästä saati sitten vuoden päästä.

Näin ollen keskustelu siitä onko tulossa inflaatiokierre vai ei täytyy ottaa viihteenä. Kukaan ei voi tietää.

Sen sijaan sellainen asia jossa ei ole kyse mielipiteestä vaan voidaan vain todeta faktat on tämä:

Koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan vuoteen 2007 talousbuumit olivat aina iso testi Fedille siinä miten se osaa sopivasti jäähdyttää kuumenevat suhdanteet ilman että ajaa talouden taantumaan. Joskus Fed onnistui paremmin ja tuloksena oli soft landing. Joskus se onnistui huonommin ja tuloksena oli taantuma.

Fedin onnistuminen riippui kulloinkin siitä miten se osasi arvioida seuraavat:

  • Ensinnäkin lähteekö suhdanne sopivasti viilenemään ihan itsekseen, ilman että Fedin tarvitsee sitä viilentää.

  • Toiseksi jos osattiin arvioida oikein että suhdanne ei tule viilenemään sopivasti itsekseen, piti vielä osata ajoittaa viilentämistoimenpiteet riittävästi ennakoiden niin että ne osuivat talouteen silloin kun suhdanne oli vielä riittävän vahva ja pystyi ottamaan viilentämisen vastaan ilman että seurauksena oli taantuma.

Taantuma oli todennäköisin seuraus silloin kun viilentämistoimenpiteet tulivat myöhässä, eli siinä kohtaa kun suhdanne ei oikeasti enää ollut niin vahvassa vaiheessa että se kesti rahoitusolojen kiristämisen.

Fedille näyttää olevan nyt uskonkappale se että tämänhetkinen buumin alku viilenee sopivassa kohtaa itsekseen. Fedillä on nyt arvovalta pelissä siinä että suhdanne tottelee heidän nuottejansa ilman että heidän tarvitsee reagoida millään tavalla.

Jos joku uskaltaa muistuttaa että buumit ovat aina ennen olleet haastavia paikkoja Fedille, vastaus Fediltä on se että ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Vuosien 2019–20 pohdintojen tuloksena Fed totesi että inflaatio on nykyään strukturaalisesti matalalla tasolla ja ainoa huoli on siitä että inflaatio on kroonisesti liian hidasta.

Fed on henkisesti all-in siinä että millään menneillä ei ole mitään merkitystä.

En kritisoisi Fediä siitä että se ei tiedä miten nykyinen rahapolitiikka suhteutuu inflaatiokierteen todennäköisyyteen puolen vuoden tai vuoden tähtäimellä. Sitä ei oikeasti tiedä kukaan muukaan.

Sen sijaan käsittämättömän typerältä tuntuu se että Fed haluaa kokonaan unohtaa kaiken sen mitä tiedetään korkeasuhdanteista Korean sodan suhdanteesta alkaen ja 2006—07 buumiin saakka.

Niistä tiedetään se että kuuma ja potentiaalisesti ylikuumentuva suhdanne on Fedille aina iso haaste.

Kun nyt Fedin energia kuluu siihen että taukoamatta puhutaan siitä että eletään uutta aikakautta ja mitään haastetta suhdanteen hallitsemisessa ei edes voi tulla eteen, epäilen että tämä lisää makroriskejä. Nöyryyden puute johtaa siihen että on entistä todennäköisempää että Fed toimii myöhässä.

12 tykkäystä

Pääkallopaikan muistelua 1970-luvun inflaatiosta, ja rinnastusta nykyhetken inflaation kehittymiseen.
The Ghost of Arthur Burns by Stephen S. Roach - Project Syndicate?

5 tykkäystä

Pitää täällä “mainostaa” uunituoretta Kansantaloudellista aikakauskirjaa, joka on hyvä suomenkielinen julkaisu taloustieteestä kiinnostuneille.

Nyt aiheena mm. velka ja elvytys. Martti Hetemäki kirjoittaa artikkelissaan velasta ja tiivistää hyvin Euroopan keskuspankkielvytyksen ongelmat: 1) velkakirjojen hinnoittelu vääristyy, 2) valtion velkakestävyydestä muodostuu liian hyvä kuva, 3) vastuullisten hallitusten asema heikkenee, koska epäsuosittuja toimia on vaikeampi perustella, 4) kiistat lisääntyvät, kun finanssipoliittinen vastuu vähenee ja 5) kun keskuspankki on kerran antanut tukensa valtion velalle, on sitä vaikea vetää pois.

14 tykkäystä

Tämä kaikki johtaa politiikan ja julkisen sektorin tekemisen rapautumiseen ja pöhöön. Ei kovin hyvä asia, koska se todennäköisesti aiheuttaa populismia, tehottomuutta ja pahimmillaan verojen nousua. Sitten kun veroissa mennään kipurajan yli, vahvistaa se edelleen veropopulismin nousua — suuntaan tai toiseen, riippuen onko enemmän saantipuolen vai maksajapuolen äänestäjiä. Tämä taas polarisoi alueita koska vauraus hakeutuu sinne missä on kohtuulliset verot.

On kyllä jänniä aikoja, ehkei tässä niin radikaalia tapahtu jota visioin tässä… Mutta joka tapauksessa isoilla asioilla tässä nyt pelataan aika rohkeasti.

Inflaatio odotukset alkaa olla jo kohtuu korkealla ja nousukulma aika jyrkkä.

1 tykkäys

Keskuspankit taklaavat kahdella tavalla;

  • inflaatiotargetteja on justeerattu niin että hetkellinen 2%:in tavoitetaso voidaan ylittää (samalla jätetty aika paljon epätarkkuutta sen suhteen paljonko ylilyöntiä siedetään, kunhan ”pitkän aikavälin” keskiarvo on jossain siellä 2% kieppeillä; laskennallisesti erittäin epämääräinen määritelmä!)
  • puhutaan ”transitory” inflaatiosta, eli että tämä on vain väliaikainen piikki kun palataan covid-vertailukaudesta

Oli miten oli, epätoivoisesti halutaan jättää löysä rahapolitiikka — ja sen optio tulevaisuudessa — käyttöön.

Jatkan itse nykyisellä strategiallani, mutta koko ajan olen kyllä enemmän ja enemmän varuillani ja jossain määrin huolissani core inflaatiosta joka hiipii taustalla.

3 tykkäystä

Elämme kieltämättä mielenkiintoisia aikoja. Inflaatio laukkaa Yhdysvalloissa. Keskuspankit ovat käyttäneet erittäin mielenkiintoisia ja laajoja keinoja luottamuksen ylläpitämiseksi. Nyt pitää muistuttaa, että korkohan on myös mittari riskille. Nyt riskittömistä papereista (eli valtionlainojen koroista) ei saa tuottoa varsinkaan Euro-alueella. CAP-mallin mukaan osakkeen tuotto on riskitön tuotto + riskipreemio, missä riskipreemiossa huomioidaan myös riskitön tuotto, joka on kutamain 0 tällä hetkellä.

Ajan tällä takaa, että riskihän ei katoa mihinkään, vaan sen kantaja muuttuu. Tällä hetkellä riskiä eivät kanna sijoittajat, vaan yhä enemmän keskuspankit sekä pankit. EKP:n kädet ovat jossain määrin sidotut, sillä jotkin maat (Kreikka, Italia yms.) eivät kestä korkojen merkittävää nousua. Aikoinaan Eurokriisin aikana 2010-luvun alussa järjestelmä ei ”puhdistunut”, vaan ongelmaa siirrettiin. Nyt tätä ongelmaa taas siirrettiin elvytyspaketin muodossa, sillä kyseiset maat eivät olisi saaneet rahoitusta markkinaehtoisesti.

Elvytyspaketti tulee olemaan ja sen halutaan olevan uusi pysyvä työkalu Euroopan Unionin työkalupakissa. Tässä viittaan Ranskan sekä Italian valtionjohdon puheisiin.

Tätä kujanjuoksua on mielenkiintoista seurata, että miten se tulee päättymään.

10 tykkäystä

Esimerkkinä USA, oletan että suuri osa maailmaa samassa tilanteessa.

Talous voidaan katsoa aidosti elpyneeksi sitten kun palataan tuolle nuolen osoittamalle trendille.

1 tykkäys

Tällä viikolla äänestetään infra-paketista USA:ssa, vkl aikana saatiin paperit valmiiksi. Jos/kun se menee läpi, uskon sen boostaavan kursseja vaikka tämä osin onkin jo hinnoissa.

Tämä paketti on ensimmäinen askel kohti ihmisten ansioiden pumppaamista tuonne punaista kohti. Jos siinä onnistutaan, talous ja markkinamekanismit voidaan palauttaa “normaaliin” ja mekanismit alkavat taas toivottavasti toimia.

2 tykkäystä

Varmasti potentiaalia tuohon kyllä :slight_smile:

Ei vaan ehdi auttaa ihan kohta ovella olevaan stagflaatioon.

1 tykkäys

Mitä ajatuksia porukassa herättää?

1 tykkäys

Erityisen mielenkiintoista nähdä pysyvätkö vuokrata flättinä vai tuleeko vähän nousupiikkiä viiveellä. Jos tulee niin toivottavasti moni muu tasaantuu/laskee ennen sitä…

1 tykkäys

Taylor rulen kehittäjältä:

3 tykkäystä

Inflaatiokeskustelun mausteeksi (vielä jaksetaan, eikö? :slight_smile: ) tuoretta tutkimustietoa sveitsiläisiltä taloustieteilijöiltä, jotka kirjoittivat inflaation ajureista. Yksinkertaistettuna:
Inflaation ajureita: 1) energian hinta (etenkin öljy), 2) demografia (ikääntyvä väestö), mutta pienemmällä merkityksellä kuin energia, 3) luottojen kasvu (enemmän kuin rahan määrän kasvu, mutta korrelaatio inflaatioon tässäkin heikentynyt). Alla myös paperin tiivistelmä.

Mielenkiintoinen huomio on tämä: Keskuspankin itsenäisyydellä tai rahapolitiikan läpinäkyvyydellä ei juurikaan ole selitysvoimaa inflaatiokehityksessä. Mihin siis inflaatiotavoitetta tarvitaan? Ei mihinkään tämän tutkimuksen mukaan (tätähän pohti myös @DarkRoast muutama päivä sitten foorumin historianurkassa). Lisäksi julkisten menojen ja inflaation välillä yhteys heikko.

Paperin mukaan näyttää siltä, että finanssikriisi aiheutti jonkinlaisen muutoksen inflaatiokuvaan. Paperi lisää myös kysymyksiä siitä, ovatko keskuspankit hävittäneet täysin muskelinsa hintavakaustavoitteensa suhteen.

15 tykkäystä