Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

Heippa! Tuon taas esiin eurotalouden rakenteellista muutosta johti palvelutaloutta. Eurostat päivitti taas lukuja talouden arvonlisästä, ja palveluthan ne siellä loistavat selvänä ykkösenä. Sama juttu työllisyydessä. Suomen talouden rakenne on näiden lukujen valossa samankaltainen kuin Saksan.

9 tykkäystä

Mielenkiintoiset taulukot. Siitähän käy ilmi myös Suomen menestys maatalouden alalla. Maatalouden sitoma osuus työvoimasta on Suomessa huomattavasti alle Euroopan keskiarvon, mutta maatalouden tuottama arvonlisä on huomattavasti yli Euroopan keskiarvon.

Taulukko ei varmaankaan erittele arvonlisästä maatalouspolitiikan eli tukiaisten osuutta. Parhaiten maatalous näyttää tuottavan arvonlisää suhteessa käytettyyn työvoimaan Islannissa. Eivät pärjää vertailussa lämpimät mustan mullan maat alkuunkaan.

PS. Ennen kuin liputatte, miettikäähän haluatteko liputtaa myös Mariannen viestin, joka välttelee otsikon aihetta lähes yhtä paljon. :wink:

1 tykkäys

Kerro minulle Marianne hyvä, miksi New York Times juttelee 6,2% kuluttajahintainflaatiosta, kun Suomen median esittämät tilastot puhuvat paljon maltillisemmasta. Vai mitataanko tässä nyt eri asiaa?

3 tykkäystä

Huomenta, aamuvirkku @Juurikki :slight_smile: Kyllä nuo 6,2 %:n lukemat ihan paikkansa pitävät. Lieköhän Suomen medioiden lukuihin eksynyt tuo pohjahintojen (eli inflaatio pl. energia ja ruoka) nousu, joka oli “vain” 4,6 % (alla Reutersin luvut). Kovia lukuja kaikkinensa, aamun mittaan luvassa makrokommenttia aiheesta.

image

11 tykkäystä

Tätä inflaation väliaikaisuutta pohtiessa olen miettinyt seuraavaa. Minun mielestä miettiessä inflaation väliaikaisuutta / pysyvyyttä, on syytä katsoa lähihistoriaan. 2010-luvulla elvytys on myös ollut hyvinkin vuolasta mutta inflaatio on tunnetusti ollut onnetonta. Mahdollisia syitä tämän taustalla ovat esim. @Verneri_Pulkkinen ja @Marianne_Palmu ansiokkaasti tuoneet lukuisissa videoissa esille. Absoluuttista totuuttahan ei tiedä kukaan, ainakaan vielä. Kuinka paljon esim. tällä teknologisen kehityksen deflatorisella luonteella on merkitystä ja mikä on demografisten tekijöiden osuus?

Fakta on kuitenkin se, että inflaatiota ei ole näkynyt, vaikka elvytystä on ollut. Mikä nyt on muuttunut niin radikaalisti, että näkisimme pitkäaikaista kestävää inflaatiota? Elvytyksen luonne on kuitenkin pääsääntöisesti sama (pl. jenkeissä jaettiin ne shekit kansalaisille). Minä en ole todellakaan mikään makrotieteilijä, mutta minun nähdäkseni taustalla on yhä ne samat deflatoriset tekijät, jotka ovat polkeneet inflaatiota jo vuosikymmeniä. Väliaikaisen inflaation taustalla näen nyt olevan:

  1. koronan, joka aiheutti lock downeilla merkittäviä globaaleja pullonkauloja kuljetuksiin. Lisäksi puoljohdeteollisuus on nykyään merkittävä teollisessa mittakaavassa ja myös tuon alan dynamiikka murtui lock downien takia. Tämä aiheuttaa tutun lyhyen inflatorisen (väliaikaisen) kierteen, jossa yritykset valmistautuvat näihin ongelmiin lastaamalla varastot täyteen tavaraa.
  2. Ilmastonmuutoksen aiheuttama poliittinen paine. Useat poliittiset ratkaisut ovat aiheuttaneet sen, että energian hinta on saatu pomppaamaan rajusti.

Näistä etenkin kohta 1 kyllä väistyy ja uskon että sen osuus väistyy esimerkiksi tulevan 1-2v aikana. Sen sijaan kohta 2 voi olla pysyvämpikin tekijä, mutta tietysti energian osuus on vain yksi osa kun mitataan “kokonaisinflaatiota”.

Kyllä minä ainakin pystyn ostamaan näkemyksen siitä, että inflaatio on ihan oikeasti vain väliaikainen ilmiö koronan jälkimainingeissa tässä seuraavan 0-2v aikana. Hyperinflaatioon on äärimmäisen vaikea uskoa (Malisen haastattelut on kyllä kuunneltu) ja stagflaatioon on vaikea uskoa sen takia että uskon inflaatiopaineiden kyllä hellittävän, talouskasvuun en ota kantaa :slight_smile:

17 tykkäystä

ihmismielelle on luonteenomaista ajatella, että tilanne palaa vanhaan järjestykseen tai ns normaaliin aikaan. kukaan ei oikeasti tiedä miten inflaatio kehittyy 2-3 seuraavan vuoden aikana. on selvää, että siellä on väliaikaisia tekijöitä, mutta myös itse aiheutettuja ongelmia (energia). minusta yksi asia on selvä. FED ole hyvä ja poistu häiritsemästä hinnanmuodostusta. vihdoin löytyi asia mitä ei voi hoitaa QE:llä.

4 tykkäystä

Yksi inflaatiota aiheuttavista tekijöistä taitaa olla “usko inflaatioon”. Vaikka numeerisesti tilanne olisi yhä samankaltainen, niin pelkkä laaja-alainen usko inflaation tulemisesta voi puskea junan liikkeelle. Kun sitten inflaatiota saadaan, niin usko inflaatioonkin lisääntyy ja itseään ruokkiva kierre on valmis.

Eli vastauksena kysymykseen “mikä on muuttunut niin radikaalisti”: Meillä on inflaatiota ja meillä on uskoa inflaatioon. Se että mihin asti tämä riittää jää nähtäväksi.

5 tykkäystä

Jeremy Granthmin mietteitä tänään. ei voi olla kuin samaa mieltä:
Jeremy Grantham Says Fed Is Erring on Highest Inflation Since 1990 (yahoo.com)

2 tykkäystä

Joo hyvä pointti, yritin tuossa tekstissäni tästä mainita tuolla “yritykset valmistautuvat näihin ongelmiin lastaamalla varastot täyteen tavaraa”. Mutta jos inflaation “juurisyy” poistuu, niin ei taida usko enää riittää? Tai paljonhan on merkitystä tietysti sillä, että onko kysyntä yhä vahvaa pidemmän aikaa. Jos kysyntä hiipuu tai tasaantuu, niin ei usko inflaatioon ole enää merkityksellinen.

2 tykkäystä

Täällähän on virinnyt hienoa keskustelua inflaatiosta. Mielestäni tässä on syytä erottaa lyhyt ja pitkä aikaväli: kuten Vernerikin on varteissaan todennut, niin pitkissä koroissa ei ole merkkejä talouden ylikuumenemisesta saatu inflaation ylilyönnistä, vaan ne ilmentävät pikemminkin paluuta 2010-luvun kaltaiseen keskimääräiseen kasvuun. En myöskään usko, että tulemme näkemään 4-5 prosentin korkotasoa edes USA:ssa saati euroalueella. Eli talouden rakenteelliset tekijät ovat ennallaan.

Lyhyt aikaväli onki sitten eri juttu. Mitä jos inflaatio pysyy yli 5 prosentissa parikin vuotta? Se lisää USA:ssa valtavasti sekä rahapoliittista että poliittista painetta tehdä jotakin, tai luottamus sekä Fediin että Valkoiseen taloon alkaa rakoilla. Samalla lisääntyy riski politiikkavirheille: joko ali- tai ylireagointiin rahapolitiikalla. Yhtälö ei ole helppo, sillä rahapolitiikan välittyminen talouteen ei tapahdu hetkessä vaan vie kuukausia, ja ennusteet joiden perusteella päätöksiä tehdään nyt ovat…ennusteita. Mikäli Fed ylireagoi, se voi toimillaan näivettää talouskasvun pitkäksikin aikaa, varsinkin kun työllisyys on vielä talouden kysymysmerkki eikä siinä ole nähty tarpeeksi edistystä. Liian myöhään toimiminen taas kuumentaisi inflaatio-odotuksia entisestään. Ja sitten on vielä pohdittavana se, kuinka tehokkaasti kp voi ylipäänsä taistella osin globaalia ilmiötä vastaan.

Tässä nyt nopeasti pohdintoja Pikku kakkosen ääreltä :blush:

32 tykkäystä

Inflaatioon liittyen tylsänä tilastollisena huomiona, helmikuusta 2022 lähtien inflaatiovertailuluvut vuodentakaiseen alkavat olla niin korkeita että inflaatio saa kyllä ensi talvena ja keväällä kiihtyä rajusti että korkeat vertailuluvut pystytään ylittämään.

8 tykkäystä

Hyvä huomio! Tänä vuonna inflaatio kiihtyi yli kahden prosentin maaliskuussa (ja keväästä lähtien oli vastassa taas heikko vertailukausi), joten sen jälkeen tilastollista tasaantumista luulisi näkyvän. Toisaalta lokakuussa tuo kuukausimuutoskin oli suuri (+0,9 %), joten hidastumisen merkkejä ei sen perusteella ole ilmoilla. Katsotaan mitä lukuja lähikuukaudet tuovat tullessaan.

5 tykkäystä

Yksi tärkeä inflaatiota kasvattava tekijä noiden lisäksi on kulutuksen siirtyminen tuotteisiin palvelujen sijaan. Tästä kuvaajasta näkee selkeästi kuinka vahvasti tuotteita kulutetaan suhteessa palveluihin.

On aika ymmärrettävää, että jos kysyntä tuotteita kohtaan pomppaa yhtäkkiä paljon korkeammaksi, ei pystytä luomaan tarjontaa kovin äkkiä vastamaan siihen, varsinkin kun soppaan lisätään vielä nuo lockdownit/karanteenit siellä täällä jotka aiheuttavat tuotantoketjuun katkoksia heikentäen tarjonnan rakentamista vastaamaan kysynnän tasoa. Samaan aikaan korona muutti esimerkiksi puolijohteiden kysyntää niin että jos se oli ennen jo kovaa niin nyt se suorastaan räjähti.

Onhan meillä edelleen ne samat deflationariset trendit voimissaan kuten hidastuva väestönkasvu, teknologian & automaation kehitys sekä hidastuva rahankiertonopeus ym. Mutta tästä huolimatta nyt näemme suhteellisen kovaa inflaatiota joka osuu varsinkin amerikkalaiskuluttajaan. Mitä pidempään tilanne jatkuu eikä siihen pystytä näkemään selkeää taitekohtaa, alkaa kuluttajia todella ärsyttämään tilanne ja poliittinen paine suitsia ongelmaa kasvaa. Joe Bidenin kannatuskin on alkanut kärsimään tilanteen takia ja nyt Biden onkin viestinyt inflaation laannuttamisen olevan hänelle “top priority”.

Biden on inflation report: 'Reversing this trend is a top priority for me' - CNNPolitics

Vaikea on myös mielestäni sanoa, mikä kaikki on ihmisten väliaikaista kulutuskäytöksen muutosta ja mikä on muuttunut pysyvästi.

10 tykkäystä

Biden:

eli ei hän käytännössä voi tehdä inflaatiolle juuri mitään. voisi tietysti soittaa Powelille ja kysyä auttaakohan ultrakevyt rahapolitiikka ajamaan inflaatiota alas.

1 tykkäys
2 tykkäystä

Jännä homma että Japanissa inflaatio ei ongelma. Siellä on myös kauppatase kivasti ylijäämäinen

image

Tätä pitää vähän tutkia. Onko ideoita miten tämä mahtaisi vaikuttaa sijoitusnäkymiin – pitäisikö alkaa tiirailla japanilaisia stokeja?

2 tykkäystä

Japani on ollut huono sijoituskohde 90-luvun alusta lähtien. Nimim. joskus spekuloin suunnilleen samaa kuin sinä (ehkä 15 vuotta sitten tai jotain). Siellä on ollut ongelmana talouskasvun puute (ja hintavakaus), ja se ei tee maasta kovin hyvää sijoituskohdetta. Pörssikurssit ovat olleet aika zombeja jo 30v, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Velkarahalla (tosin pääosin maan sisäisellä) on yritetty saada kasvua ja inflaatiota kehiin, huonolla menestyksellä.

Sijoitukseni Japaniin kuuluisivat varmaan sijoitusvirheet-ketjuun (aika nollatuottoa muutaman vuoden sijoitukselle jossain vaiheessa).

6 tykkäystä

Joo kyllä Japanin tie on kaikkea muuta kuin kadehdittava ollut sijoittajan näkökulmasta: nollakasvua nollakoroilla ja vaimeaa pörssikehitystä. Olen aikaisemmin avannut Japanin tilanteen taustoja mm. täällä Q&A-vastauksessa.

4 tykkäystä

Kiitos vastauksista @Marianne_Palmu ja @Damezumari – Tiesinkin että kokonaisuutena kehitys ollut heikkoa. Tuntuu myös että japanilainen innovatiivisuus on kadonnut, ehkäpä tuon tukipolitiikan takia?

Mutta ainahan joku hyötyy erikoisista tilanteista. Voisiko siis Japanista löytyä jotain sektoreita, jotka ovat pärjänneet erikoisen hyvin (suhteessa riskiin), josta voisi jotain oppia ja soveltaa esim Euroopassa jossa on varmaan samankaltainen kausi edessä?

Euroalueen alustavat inflaatioluvut +4.9%

6 tykkäystä