Hmm… Onko jotain tunnuslukuyhdistelmää, jolla voisi seuloa zombifirmoja isommalla skaalalla helposti?
Gearing + ROE + PEG/kasvu% -yhdistelmä voisi ehkä paljastaa jotain?
Inderesiltä joku osaava voisi kommentoida?
Tässä ainakin yksi määritelmä
Saiskohan noi suoraan johonkin screeneriin ja time series kehiin määristä… Täytyy ehkä läppärillä tutkia tarkemmin. Olisipa on demand analyytikko jolta tilata näitä täsmä-analyysejä
1 tykkäys
Joissakin tutkimuksissa on vedetty aika suora yhteys matalien korkojen ja zombiefirmojen välille, kuten tässä BIS:n paperissa:
Täälläkin käydystä keskustelusta näkee, miten eri ihmiset painottavat erilaisia riskejä. Kuten eri ketjussa toin ilmi, edellisessä podissa tai zombiefirmoista kirjoittaessa en halua kallistua “maailmanlopun odottajien” puolelle, vaan tuoda esiin eri näkemyksiä, joita voi käyttää omien sijoituspäätösten tukena. Me ekonomistit tarkkailemme taloutta välillä karkeastikin yksinkertaistaen ja tuoden riskejä esiin, jotta ymmärtäisimme kokonaisuutta. Näitä teorioita saa (ja pitääkin) kyseenalaistaa, ja olen todella kiitollinen tälle foorumille erilaisista julki tuoduista mielipiteistä. Ne ovat minullekin tuoneet rikkautta ajatteluun. Seuraava makropodikin on lyöty muuten lukkoon; silloin luvassa enemmän päivänpaistetta marraskuuhun, kun kerran Halloweenkin on ohi 
3 tykkäystä
Ihan ohimennen täytyy nostaa vanhoja kirjoituksia esille, kun tuli tätä cnn:n artikkeliä lukiessa mieleen jokunen aika sitten käyty keskustelu. Totuus näyttää olevan tarua ihmeellisempää. Tuo uutinen Siemensin miinusmerkkisestä velkakirjasta on nyt pari kuukautta vanha enkä tiedä onko joku ehtinyt rikkoa jo yritysvelkakirjojen negatiivisten korkojen ennätyksen. Käsittämättömintähän tässä on, että joku tekee noilla miinus merkkisillä bondeilla rahaa markkinoilla. Ei muuten ole ainut laatuaan Siemens. CNBC uutisoi elokuussa, että negatiivisen koron yrityslainat maailman laajuisesti ylitti kokonaismäärältään jo yhden biljoonan.
Muutenkin tämä rahoitusmarkkinoiden touhu on maallikon silmiin ihan käsittämätöntä. Hiljattain esimerkiksi Apple raapaisi bondimarkkinoilta itselleen muistaakseni 7 miljardia lisää velkaa vain, koska se on niin halpaa. Valmiiksi jo Apple istui hervottoman käteiskassan päällä, mutta velkaa oli otettava kerran sitä halvalla sai.
1 tykkäys
En ole Inderesillä, mutta kommentoin, että Altman Z-score voi olla jotain sellaista, mitä haet: Altman Z-Score: What It Is, Formula, How to Interpret Results
2 tykkäystä
Zombeista Saksaan. Istun Turun-junassa palaamassa sijoitusmessuilta, ja aloin pohtia aamun makrokommentin myötä Saksan taloutta. Takavuosina Saksaahan on pidetty euroalueen kituliaan kasvun syntipukkina massiivisen vaihtotaseen ylijäämän vuoksi, ja ylijäämä on edelleen kasvanut suhteessa BKT:hen:
Luin aiheesta pari vuotta vanhan, mutta mielestäni hyvän artikkelin, joka tuo esille Saksan ongelmia. Tiivistettynä, muut suurtaloudet syyttävät Saksaa valuuttamanipulaatiosta, maasta joka imee kysyntää muista talouksista ja samalla kitsastelee itse. Saksa taas pitää ylijäämää todisteena maan onnistuneista talousuudistuksista ja erinomaisesta kilpailukyvystä.
Yhtäkaikki, vaihtotaseen ylijäämään ovat vaikuttaneet palkkamaltti, korkea säästämisaste ja tätä kautta heikko kotimainen kulutus. Ja onhan sekin totta, että euro on ollut liian heikko Saksalle viime vuosina. Tosin saksalaisia keskuspankkiireja ei ainakaan voi syyttää siitä, että olisivat peitelleet vastustustaan rahapoliittisesta elvytyksestä.
Mahtaakohan nyt kriitikoidenkin äänet hiljetä, mikäli palkkojen nousu kiihtyy pysyvämmin ja se alkaa siirtyä myös yksityiseen kulutukseen. Toisaalta Saksassa perustellaan ylijäämää myös väestön ikääntymisellä ja sitä kautta lisääntyvällä säästämisellä. Sen perusteella taitaa koko Eurooppa olla pian ylijäämäinen
2 tykkäystä
Palkankorotusten vaikutus hintatasoon ei tule vaikuttamaan kulutuksen kasvun kautta vaan se vain nostaa hintoja. Yritykset korottaa hintojaan, joita ei ole pitkään aikaan voitu kunnolla tehdä. Rahaa on ollut tarjolla ylinkyllin, joten vaikutus kysynnän määrään tulee olemaan marginaalista. Inflaatiota saadaan palkankorotukisilla nyt toki aikaan.
Löysä rahapolitiikka ja palkankorotukset valuvat väistämättä vain hintoihin yhtään pidemmällä aikavälillä. Jos halutaan oikeesti kestävämpää kasvua, niin tarvitaan tuottavuuskasvua ja sitä ei synny niin kauan kun taloudellinen uudustumiskyky on jäissä löysän rahapolitiikan vuoksi.
Jos palkankototukset menee hintoihin niin sehän on hyvä, silloin inflaatio nousee yli kahden prosentin ja voidaan lopultakin alkaa nostaa korkoja
Niin. Inflaatiota saadaan myös, jos lisätään nolla kaikkiin hintoihin. Onko siitä mitään todellista hyötyä? Ei ole, mutta inflaatiota pitää vain olla 
Sijoittajat epäilevät yhä vahvemmin EKP:n kykyä palauttaa inflaatio tavoitteensa mukaiseen hieman alle 2 % vuosikasvuun. Aiheesta päivän FT:ssä.
“Despite rock-bottom interest rates and a renewed programme of asset purchases, inflation expectations in eurozone financial markets are hovering close to all-time lows. Investors are pricing in annual inflation of little more than 1.2 per cent in the second half of the next decade, according to so-called five-year five-year inflation swaps — an indicator of long-term inflation expectations closely watched by the ECB.”
Vuonna 2003 laadittu EKP:n strategia on menossa uusiksi, ja se voi pitää sisällään uuden inflaatiotavoitteen. Ilmeisesti keskuspankkiirien pöydällä on myös ilmasto. EKP:n uusi pääjohtaja Christine Lagarde on puhunut aiheesta aika lailla viime aikoina.
“Perhaps this is why she’s talking about climate change so much,” said one fund manager. “Saving the world probably seems like an easier task than meeting the inflation target.”
7 tykkäystä
Tsekkasin myös USA:n odotukset, sielläkin laskeneet viime vuosina mutta ovat sentään nipin napin yli kahden prosentin.
Luulenpa, että on aikamoinen kivireki lähteä uudistamaan keskuspankin tavoitteita. Toivotaan, että Lagarden aikakaudella jotain tehtäisiin, koska inflaatiotavoite ei enää ole kovin uskottava.
2 tykkäystä
Pystytkö avaamaan, mitäs se oikeastaan käytännössä tarkoittaisi ja asioita muuttaisi, jos EKP suostuisi alentamaan inflaatiotavoitteen yhteen prosenttiin?
1 tykkäys
Pohjimmiltaan kyse taitaa olla siitä, että rahapolitiikan epäsuora vaikutus hinnanmuodostukseen on heikentynyt, mikä kävi ilmi täällä Olli Rehninkin keväisessä haastattelussa. Keskuspankin on siis haastavaa pitää tavoitteita, joihin se nykyisessä talousympäristössä ei enää voi vaikuttaa samalla teholla kuin aikaisemmin. Mahdollista voisi olla, että inflaatiotavoitteesta ei välttämättä suoraan luovuttaisi vaan sen rinnalle voitaisiin tuoda vaikkapa Japanin keskuspankin kaltaisia toimia, kuten korkokäyräkontrolli ja rahaperustan laajentaminen. On kyllä tosi mielenkiintoista nähdä, minkälaisia avauksia EKP:n johto tähän esittää.
3 tykkäystä
FED:in ja EKP:n tehtäväsisällöissäkin taitaa olla eroja? Powellin viime aikaisissa puheissa hän on painottanut FED:in ensisijaisena tehtävänä olevan työllisyyden mahdollisimman hyvä hoitaminen. Sen turvaamiseksi sitten tehdään tarvittavia rahapoliittisia toimenpiteitä. EKP tuntuu keskittyvän johonkin muuhun vai olenko hakoteillä? Tuo inflaation hallinta on jäänyt itselle päällimmäiseksi EKP:n puheista.
3 tykkäystä
Juuri näin, Fedillä on kaksoismandaatti eli työllisyystavoite ja inflaatiotavoite, EKP:lla vain inflaatiotavoite
2 tykkäystä
Eikö EKP:llä ole siis samoja työkaluja eli työllisyys on jätetty kunkin EU-valtion harteille?
Sikäli tuntuu maallikkona uskomattomalta, että vuosikaudet hakataan päätä seinään ilman, että mietittäisiin jotain uutta. Tässä taitaa näkyä yksi EU:n ongelma.
1 tykkäys
EKP:lla ei ole tavoitteisiinsa kirjattu työllisyystavoitetta, kuten Fedillä. Täältä muuten löytyy oiva mittari siitä, missä Fedin tavoitteen osalta nyt mennään: työttömyys on jo alle tavoitteen, mutta samoin inflaatio.
EKP:lla tosiaan hintavakaus ensisijaisena tavoitteena. Työllisyystavoitetta olisikin vähän vaikea määrittää, koska talouspolitiikka on kunkin jäsenmaan harteilla ja työmarkkinoiden rakenteissa suuria eroja.
1 tykkäys
Itselleni tulee vaan mieleen, että rahaa viisaasti jakamalla voisi EKP edes yrittää keksiä, miten tuohon työllisyyteen voisi vaikuttaa, mutta ehkä se ei onnistu poliittisesti niin sekavassa Euroopassa. Kertoo vain, miten paljon heikommassa asemassa EU:ssa ollaan vrt. USA. En häiritse enempää - tämä hallitussotku Suomessa saa vain ajatukset sijoittamisesta vähän muuhunkin 
2 tykkäystä
Joo kyllä se vaatisi todella laajoja uudistuksia, joihin ei tässä poliittisessa tilanteessa ihan helposti kyetä. Mutta aihe on tosiaan ajankohtainen, hyvä että otit sen esiin.
1 tykkäys