Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

Paljon on puhuttu Kiinan kasvun hidastumisesta näissäkin ketjuissa. Nyt lukusuositus: uusimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa on Suomeksi Iikka Korhosen teksti Kiinan talouden haasteista (Iikka oli podivieraananikin jokin aika sitten). Tosi paljon siinä käsitellään samoja teemoja kuin täälläkin nostettu esiin, kuten väestön vanhentuminen, länsimaalaistuminen, kehittyvän talouden kiinniottopotentiaalin pienentyminen. Tähän tekstin loppukaneettiin on mielestäni hyvin kiteytetty Kiinan tilanne:

image

3 tykkäystä

Tässä vielä kolme hyvää havainnollistavaa kuvaa USA:sta. Työttömyysaste on laskenut aika selvästi teoreettisen tason alapuolelle, mitä pitäisi seurata inflaation kiihtyminen.

Amerikkalaisten kuluttajien odotukset inflaatiosta näyttävät olevan taloustieteen näkökulmasta ”terveellä tasolla”. Sukupolvien välinen ero myös kiinnostava yksityiskohta.

1 tykkäys

Kohta kaivetaan Keynesit naftaliinista.

Mielestäni olisi nyt syytä unohtaa helikopterirahat ja tehdä fiskaalielvytystä investoinneilla kestävän kehityksen infraan, esimerkiksi laajamittaisia panostuksia julkiseen liikenteeseen, vaihtoehtoja lentämiselle, puhdasta energiaa, sähköautoinfraa, jne.

En oikein tajua miten pelkän löysän rahapolitiikan ja velkakirjojen oston oletetaan nostavan inflaatiota.

1 tykkäys

Keynes oli valmis muuttamaan kantaansa, jos tosiasiat muuttuvat. Keskuspankit eivät pysty muuttamaan näkemystä siitä, että nykysenkaltasella rahapolitiikalla ei saavuteta inflaatiota. Kun korot on nollassa, niin taloutedessa on paljon tehotonta tuotantoa. Taloutta ei saada kunnolla kasvuun, koska tuottavuus ei lisäänny, koska ei tarvi tehdä tuottavuuden kasvuun investointeja, koska voidaan palkata vain lisää väkeä ja laajentaa tehotonta tuotantoa, kun pääomaa on tarjolla liikaa.

Työttömien määräkin alkaa olemaan ennätysalhaalla ja suomessakin työllisyys ennätyskorkea. Talouskasvu on perustunut pitkään vain tuotannon määrälliseen lisääntymiseen, kun porukka käy töissä. Tuottavuus ei ole lähtenyt kasvuun. Pitkällä aikavälillä kasvun on peruistuttava tuottavuuden kasvuun ja sitä ei nykysellä rahapolitiikalla saavuteta. Rahapoliittinen elvytys on toimivaa vain lyhyellä eikavälillä. Pitkällä aikavälillä se ei toimi.

Pitkällä aikavälillä löysä rahapolitiikka näkyy teoriassa vain hinnoissa, jos muut asiat säilyy ennallaan. Käytännössä tuotantoa voidaan lisätä alhasen koron ympäristössä, niin hinnat eivät pääse nousemaan.

Koska tuottavuus ei kasva, niin yritykset eivät pysty kunnolla kilpailemaan työvoimasta. Tästä syystä palkat eivät lähde nousuun, vaikka työllisyys onkin noussut huippuun. Talouden kehitys on jämähtänyt paikoilleen, koska edes työntekijöiden ei tarvi vaatia suuria palkankorotuksia, kun lainaraha on niin halpaa. Pankit jopa melkein maksaa, jos otat asuntolainan. Siinä on sitten hyvä passivoitua.

2 tykkäystä

Joo tämä on kyllä huolestuttava ajatus, erityisesti Euroopan (ja Japanin?) osalta, koska talouteen ei ole syntynyt uusia kasvusektoreita.

Alkaako seuraavaksi omistajuus karata?

Korkotason muutoksen suunta yllätti myös tänä vuonna useimmat ennustajat, kun edelleenkään suunta ei ollut ylöspäin.

Nordean Jan von Gerich rinnasti vuosi sitten korkoennusteet hauskasti kolikonheittoon Hänen mukaansa 10 vuoden aikana kolikkoa heittämällä olisi saanut aikaan konsensusta “paremman” ennusteen Saksan 10-vuotisen valtionlainan koron suunnasta.

Von Gerichin blogiteksti on taas ajankohtainen: https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/2018-12-31-nousevien-korkojen-harha.html

Yrityssektorilla BB-luottoluokituksen (“roskalaina”) yritykset saavat rahoitusta tänä päivänä yhtä edullisilla ehdoilla kuin AA-luokituksen yritykset vuosi sitten vastaavaan aikaan. Grafiikan perusteella niiden välinen korkoero on silmämääräisesti kaventunut noin 1 %-yksikköön.

3 tykkäystä

Yllätysyllätys. Jos ei oo niukkuuttaa, niin kaikille riittää ja korot lähenee kaikilla nollaa ja korkoerot myös.

@g3235286 “Tilanne, jossa rahapolitiikan vaikutus on neutraali”
Miten rahapoliitiikka voi olla vaikutukseltaan neutraali? Mikä sellaisen politiikan intressi voi olla?

Nykysellään se ei voikkaan olla pitkää aikaa. Neutraali piste saavutetaan yleensä jossain vaiheessa taloussykliä, kun rahapolitiikka muuttuu elvyttävästä kiristäväks.
Neutraalia olisi myös rahapolitiikkaa, jossa korkotaso olisi koko ajan vakio.

Mahdollisimman suuri talouskasvu. Seurauksena siitä on kovat suhdannevaihtelut, mutta kokonaisuutena markkinoiden vapaa toiminta on tehokkain ratkasu. Vai toimiiko markkina tehokkaammin rahapolitiikan ansiosta?

Fedin toinen tehtävä on huolehtia työllisyydestä. Tämä puuttuu ECB:ltä. Minusta tämä on iso ero, mutta puhuit varmaan Suomesta?
Eihän ilman keskuspankkia voi rahapolitiikkaa tehdä. Meinasitko, että pitäisi toimia ilman sitä?

Siis tarkotin ihan yleisellä tasolla. En siis viitannut mihinkään keskuspankkiin tai valtioon. Keskuspankin mandaatilla ei ole tässä yhtiössä merkitystä, koska kyse oli vain siitä, että miten se rahapolitiikka poikkeaa siitä neutraalista tilanteesta.

Ei voikkaan. Markkina toimisi kyllä ilman keskuspankin rahapolitiikkaakin. Jos kuitenkin halutaan turvata tietynlainen vakaus ja lieventää taloussuhdanteiden vaihteluta, rahapolitiikalle on paikkansa. Elvytys toimii hyvin vain tilanteessa, jos se tulee shokkivaikutuksena markkinoille. Eli elvytys on hyväksi lyhyen aikaa ja siitä ei ala muodostumaan normaalia. Pitkään jatkuessaan se aiheuttaa nykysenkaltasia ongelmia. Parhaiten rahapolitiikka toimii, kun se yhtään pidemmällä aikajaksolla on neutraalia.

Nollakorkonen rahapolitiikkakin voi tosin olla neutraalia. Markkinat sitten hinnottelee sen mukaan, että korkoa ei tarvi enää ollenkaa maksaa, jos ei tule kovaa kasvua, jolloin sitten on toki myös varaa maksaa. Nyt ollaan menossa siihen tilanteeseen. Se on kuitenkin täysin absurdi tilanne, jos tilanne menisi siihen, että enää ei tarvi maksaa korkoa, jos ei tule nykystä merkittävämpää talouskasvua.

Myös negatiivinen korkotaso voi olla neutraalia: jos nykynen taloustilanteessa lainanottajalle maksetaan, niin markkina alkaa hinnoittelemaan siten, että nykyisenlainen kasvu- ja työllisyystilanteelle tyypillinen rahapoliitta on sellaista.

Teoriassa rahapolitikka voisi olla neutraalia myös vaikka se heittelisi kuinka paljon, kunhan korkotaso tiedetään pitkälle etukäteen. Mitä pidemmälle nollakorkoaika jätkuu yhdessä keskuspankkien taseen kasvattamisen kanssa, niin sen enemmän markkina alkaa hinnottelemaan kaikkea sen mukaan. Eli kyllä tää nykynenkin rahapolitiikka muuttuu vähitellen neutraaliks, mutta kuten todettu niin nollakorkotilanne ja elvytystilanne on niin poikkeuksellinen, että markkinalla kestää sopeutua siihen pitkään. Mitä normaalimmaksi tilanne käy, niin sen vaikeemmaksi on muuttaa tilannetta ilman kriisiä.

Jos markkina siis jatkossakin hinnottelee tilanteen siten, että lähellä täystyöllisyyttä ja 2-3 prosentin talouskasvun aikana on normaalia, että korot on nollassa ja keskuspankki kasvattaa tasettaan, niin rahapolitiikka on nytkin neutraalia. En kuitenkaan usko, että vieläkään ollaan tossa tilanteessa. Elvytys on jatkunut siis kymmenen vuotta ja sitä vieläkin jatketaan. Jotain on pielessä, jos talous pysyy kasassa vain elvytyksen avulla. Elvytys vielä ruokkii niitä talouden ongelmia, kun taloudella ei ole elvytyksen takia uusiutumiskykyä.

Markkina olisi korjannut ongelmansa jo moneen kertaan ilman nykysenlaista rahapolitiikkaa.

Lisäyksenä edelliseen viestiin vielä sen verran, että nuo pätee vain tietyillä oletuksilla. Se ei kuitenkaan tee mahdottomaksi asian tarkastelua niiden kautta. Periaatteessa olisi myös absurdi tilanne, että yksityiset tahit lainaisivat toisilleen rahaa nollakorolla. Teoriassa se kuitenkin on mahdollista, jos rahaa on menettänyt niukkuutensa. Näin tuskin tulee koskaan käymää ilman keskuspankkin toimia. Voidaankin siis todeta, että nollokorot ja lähellä sitä ovat aina elvyttävää rahapolitiikkaa.

Lisäks oletus siitä, että rahapolitiikan ennustettavuus kertoisi rahapolitiikan neutraliudesta ei kuitenkaan ole sitä, kuten aiemmassa viestissä mainita. Markkina ei voi olla pitkään ohjailtavissa tiettyyn uraan. Ellei sitten eletä kommunistisessa ympäristössä.

Selkeiten elvyttävyys tulee esiin siinä paljonko vapaasti markkinoilla määräytyvä korko eroaa matalan ohjauskoron aiheuttamasta korosta. Tätä ei luonnollisestikkaan pysty tarkkaan numeerisesti määrittelemään.

Keskuspankin tehtävä tulisi pääasiassa olla tehtävänä rahan vaihdannan lisääminen. Tällä en kuitenkaan tarkota, että rahaa pitäisi printata lisää vaan keskuspankki ohjaisi rahaa pankkien välillä kysynnän mukaan. Koska näiden vaikutuksia ei pysty tarkakan määrittelemään, niin niiden tasoakin on vaikea määrittää, kun ei ole absoluuttista mittaria. Sen takia tarkasteluun voidaan helposti ottaa vääriä parametrejä tai antaa niille suhteettoman suuri arvo kokonaisuutta arvioitaessa.

Hei

Voisiko Marianne kommentoida vuoden vaihteen tilannetta Repo markkinoilla. Pari artikkelia asiasta:
https://www.cnbc.com/2019/12/30/the-fed-seems-to-have-halted-a-potential-crisis-in-the-repo-market.html
https://www.nasdaq.com/articles/fed-to-inject-up-to-%24150-bln-in-repo-for-critical-year-end-2019-12-31

1 tykkäys

Moikka! Pahoittelut, että vastaus kesti. Mutta kyllä repo-markkinalla näyttää siltä, että vuodenvaihteen yli päästiin ilman kriisejä eli kysynnän ja tarjonnan tasapainon järkkymistä, mikä olisi nostanut markkinakoron taas pilviin.

Mielestäni huolestuttavaa on kuitenkin se, että markkina ei vaikuta pärjäävän ilman keskuspankin läsnäoloa. Esimerkiksi toissapäiväinen Fedin repo-operaatio ylimerkittiin, mikä kertoo vahvasta tarpeesta rahoitukselle. Tämä tekee keskuspankin poistumisen markkinalta todella vaikeaksi, mikä tarkoittaa sitä, että operaatioiden on pakko jatkua edelleen. Markkina vaikuttaa tarraavan keskuspankkien pelastusrenkaisiin niin kovaa, että uintitaitokin hukkuu siinä lomassa (ao. kuva täältä)

image

Näin maalikkona näyttää maailmantalous ja rahapolitiikka-juna olevan kovaa vauhtia ajamassa päin seinää, mutta kukaan ei huomaa. Kaikki vain iloitsevat ravintolavaunussa tarjolla olevasta keskuspankkien tarjoamasta ilmaisesta viinasta. :face_with_raised_eyebrow:

Eihän tämä enää mitenkään voi päättyä hyvin.

2 tykkäystä

Istukaamme siis ravintolavaunussa ja yritetään ajoittaa ulos hyppääminen juuri ennenkuin juna ja seinä kohtaavat… :cold_sweat:

2 tykkäystä

Hemmetin hyvä kirjoitus joka summaa omiakin ajatuksia hyvin yhteen; https://lt3000.blogspot.com/2020/01/demystifying-post-gfc-economics-problem.html

Toisin sanoen, QE on mielestäni tuomittu epäonnistumaan, ilman (keynesiläistä) kysyntäpuolen stimulointia samalla. Firmat eivät investoi ellei ole kapasiteettivajetta. Valtiot eivät investoi kun pelätään velkaantumista ja austerity on olltu muodissa. Älytöntä että EU:n hallinto on ajanut austerityä samalla kun EKP yrittää saada taloudellisesta aktiivisuutta ylös.

QE vaatii siis sitä että valtiot ja/tai EU investoisivat kovalla kädellä infrastruktuuriin, kestävän kehityksen projekteihin ja vaikkapa hallinnon automatisointiin/digitalisointiin.

Nyt kaikkein typerintä olisi alkaa jakaa helikopterirahaa, koska se sekoittaisi järjestelmää entisestään liian helpolla rahalla. Investointien kautta raha tulisi talouteen kasvaneen työpanoksen kautta.

1 tykkäys

Valtiothan ovat velkaantuneet huomattavasti. Elvytystä on siis siltä puolelta tullut vaikka kuinka paljon. Ei valtioiden oikeesti kuulu pitkällä aikavälillä edes elvyttää vai pitääkö julkisten menojen osuuttaa lisätä jatkossa ja jos pitää niin kuinka kauan? Nyt tätä on jatkunut kymmenne vuotta. Vieläkö pitäs toiset kymmenne vuotta jatkaa elvyttämistä?

Annetaanko vaikka seuraavaaks niille tehyläisille haluamansa palkankorotukset, jotta saataisiin sitä julkisen puolen elvytystä? xD

Tälläsallehan ei vuosikymmeniä taloutta elvytetä. Lyhyen aikavälin elvytys olisikin todelliusuudessa toivottavaa ja juuri tuollaiset investoinnoit olisi parasta mahdollista, kun taloudessa tulee suurempi elvytystarve. Jos menoja nostetaan pitkäksi aikaa, niin kyseessä ei ole mikään elvytys vaan se on poissa nousevina korkoina yksityisestä kulutuksesta. Täähän ei nyt tietenkään toimi, mutta se ei tarkota, että olisi kestävää panostaa nyt tällasena nousukauden aikana julkisiin menoihin entistä enemmän.

Valtiot ovat velkaantuneet vääristä syistä. Velalla ei ole tehty järkeviä investointeja, vaan tilkitty budjettivajeita. Elvytyksenä erittäin tehotonta.

Hyvä elvytys olisi sellainen, joka lyhyellä aikavälillä piristää työllisyyttä ja pidemmällä aikavälillä a) mahdollistaa kasvua (esim infra ja energia), ja/tai b) tehostaa julkista sektoria (esim byrokratian digitalisaatio ja automaatio).

Sekin on parempi kuin helikopteriraha. Kaikkein paras elvytys kuitenkin parantaa työllisyyttä, esim. parempien koulujen rakentaminen, infrastruktuurin päivittäminen, puhtaan energiantuotannon rakentaminen, sähköautoinfra, jne.

Nimenomaan. Sen takia on typerää kattaa juoksevia kuluja velalla ja nostamalla veroja (mitä Suomessa on tehty).

1 tykkäys

Millä tavalla se on elvytyksenä tehotonta? Elvytysmielessä sillä ei oo merkitystä, mutta valtiontalouden pitkäaikasen tasapainon kannalta olisi voinut tehdä järkevämpiäkin toimia.