Väkiluku ja osakemarkkinat

Maailman väkiluku on karkeasti ottaen kasvanut aikojen alusta asti. Poikkeuksia toki on, mutta pitkällä aikavälillä trendi on selvä. Maailman väkilukua voi kätevästi seurata mm. alla olevalta sivustolta:

https://worldpopulationreview.com/

Väkiluvun kasvu on eittämättä ollut iso tekijä osakemarkkinoiden kasvussa ja tuotoissa 1800-luvulta lähtien (pörssejä toki oli jo aiemminkin). Väkiluku saattaa kuitenkin saavuttaa huippunsa jo usean meistä elinaikana (Population | United Nations), muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Miten tämä vaikuttaa osakesijoittajaan ja tuottoihin?

Asiaa voi pohtia tarjonta- ja kysyntämielessä. Tuotantofunktion yksi inputti vähenee, mutta muut inputit (pääoma, tehokkuus, teknologia) voiva kompensoida. Entä kysyntä? Hidastuuko se pikkuhiljaa, vai mahdollistaako uudet innovaatiot jatkuvaa kysynnän lisääntymistä?

Vai, onko osakemarkkinat Ponzi, joka vaatii aina enemmän ihmisiä mahdollistaakseen tulosten jatkuvan kasvun?

19 tykkäystä

Hyvä avaus! Olin jo aikeissa aloittaa ketjua hieman laajemmin otsikoimalla jotenkin “kapitalismin tulevaisuus” tms., mutta ehkä tässä on pienempi riski luisua politiikkaan. Olisi todella mielenkiintoista lukea asiaan enemmän perehtyneiden näkemyksiä hyvin pitkän tähtäimen kehityksestä.

Useimmat meistä sijoittavat melko sokeasti siinä uskossa, että talouskasvu ja osakemarkkinoiden historiallinen tuotto ovat lähestulkoon itsestäänselviä myös tulevaisuudessa, vähintäänkin kunkin elinajan. Väestönkasvun taittuminen, teknologian kehitys ja maapallon fyysiset rajoitteet voivat kuitenkin aiheuttaa mielenkiintoisia ilmiöitä pitkässä juoksussa. Läpi historian yhteiskunnat ovat toimineet hyvin erilaisilla malleilla, joten en pitäisi nykymuotoista kapitalismia täysin itsestäänselvänä vaikkapa 150 vuoden päästä.

Näillä hyvin pitkillä linjoilla ei välttämättä ole suurta merkitystä juuri nyt, mutta tänään passiivisen indeksisijoittamisen aloittava 15-vuotias voi hyvin saada osansa mikäli loputon kasvu ei ollutkaan loputonta.

6 tykkäystä

Väestönkasvun sijaan pitäisi puhua kuluttajien/tuottavien, eli työtä tekevien määrän kasvusta/vähenemisestä. Eli karkeasti ikäluokasta 20-65vuotta. Esim. EU alueella tämä ikäluokka on supistunut jo vuosia vaikka väkiluku vielä kasvaakin.

4 tykkäystä

Markkinathan hinnoittelee eri asioiden tulevaisuudennäkymiä joka hetki: Jos vaikkapa muuttotappiokunnan väestökehityksen odotetaan jatkuvan huonona tulevaisuudessakin niin asunnot halpenee. Jos jonkun teknologiafirman kilpailuetu haihtuu ja teknologia bulkkiutuu niin se näkyy kyseisen firman arvostuksessa.

Talouskasvu on myös eri asia kuin materiaalinen kasvu: nykyaikaisella älypuhelimella voi tehdä enemmän juttuja kuin rekkalastillisella elektroniikkaa pari vuosikymmentä sitten (vaikka datakeskuksissa pyörivät pilvipalvelut jätettäisiin pois vertailusta).

Taloudessa on aina kyse kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutuksesta ja vaikka koko maailman väestö vähenisi niin varmaankin niin kauan kuin ihmisiä on, on aina kysyntää ja tarjontaa jostain ja joku tekee tulosta, ja sijoittajana pääsee joka päivä miettimään mitä se jokin tulevaisuudessa on.

Ihmisten haluilla ja tarpeilla on joissain asioissa selvät rajansa (vaikka ruokaa voi syödä liikaa niin tuskin esim. 3x liikaa) mutta toisissa asioissa nuo rajat eivät ole näköpiirissä (tiedonjano, kokemukset, vauraus, aika ym.)

2 tykkäystä

Vaikka yrityksien liikevaihdot ja tulokset laskee asiakkaiden ja työntekijöiden vähenemisen seurauksena niin se ei haittaa koska tuloksista hyötyvien määräkin vähenee(?)

1 tykkäys

Ainakin jos pelaa korttinsa oikein. Yhtenä esimerkkinä Japanin bkt per capita on polkenut paikallaan 30 vuotta ja työikäinen väestö ollut laskussa yhtä kauan (koko väkiluku kääntyi myös laskuun ~2010) mutta samaan aikaan siellä on syntynyt runsaastikin uusia innovaatioita ja menestystarinoita eikä vain vientiin perustuvia vaan myös kotimarkkinoilla toimivia. (Myös koko Tokion pörssi teki vihdoin uudet ath-lukemat äskettäin mutta siinä on iso osuus viennin vetämisellä).

1 tykkäys

Kulutusyhteiskunnassa lienee syytä laskea mukaan myös lasten ja eläkeläisten kulutus, sillä luohan se pörssiyhtiöille kysyntää. Kulutuskertoimet 0,5 ja 0,75? Huoltosuhdetarkastelu sitten ihan erikseen.

Ps. Tuottavien ihmisten määrän laskeminen voi olla nykyisin hieman poliittisesti epäkorrektia, sillä sehän vihjaa, että vauraus syntyisi työstä. :wink:

3 tykkäystä

Tuon huoltosuhteen vuoksi ei voi laskea noin. Mitä lapsi kuluttaa on pois hänen vanhempiensa kulutuksesta ja eläkeläisen kuluttaminen maksetaan kollektiivisesti työssäkäyvien palkasta ja on siis myös pois heidän kulutusmahdollisuuksistaan.

1 tykkäys

Työstähän se tulee, enemmän tai vähemmän suorasti. Taitaa kryptovaluutat olla ainoa keino vaurastua ilman omaa tai jonkun toisen työpanosta?

2 tykkäystä

Ja jos oikein haluaa reduktionismin äärimmilleen, voi väittää, että vain vientiteollisuudessa tehty työ on oikeaa työtä ja kaikki muu työ ja kulutus vain kustannus ja joutavaa toinen toisensa paidanpesua. :laughing:

Pointti on, että lienee syytä valottaa asiaa sekä kulutuksen että tuottavan työn näkökulmasta.

Ei nyt ihan noinkaan. Esim. opettajan työ jonka palkka maksetaan vientiteollisuuden työntekijän maksamista veroista vapauttaa vientiteollisuuden tekijän lapsensa opettamisesta ja antaa enemmän aikaa tehdä sitä vientiteollisuuden työtä.

Ei niin. Siksi aloitus “Ja jos oikein haluaa”. On vain tuo reduktionismin viheliäisyys taas leviämässä, vaikkakin enemmän muualla, kuin Inderesin foorumilla. Kun äärivasemmisto siitä lopulta vaikeni, on nyt uudet porukat ottaneet siihen viittaavaa retoriikakseen.

Tässäpä laajemminkin tiedoksi Juurikin vuosikymmeniä sitten ns. vaihtoehtopiireissä kuulema mainio vasta-argumentti reduktionismia vastaan. Jos kaikki arvo väitetään luotavan myymällä tavaraa ja palveluja ulkomaille ja siitä saatava raha pyörittää sitten sitä joutavaa maan sisäistä julkista sektoria ja yksityissektorin toinen toisensa paidan pesemistä, niin entä jos laajennettaisiin tarkastelua.

Entä jos ens’alkuun EU päättäisi liittyä maailman onnellisimpaan valtioon, Suomeen. Suomi EU:n laajuisena sitten repisi rahansa muiden mantereiden kanssa käymästä ulkomaankaupasta.

Pian sen jälkeen kaikki maailman demokratiat liittyisivät Suomeen. Vastavetona sama yhtyminen tapahtuisi myös diktatuureissa. Maailma jakaantuisi kahteen blokkiin: Suomi = demokratia ja diktatuuri = pahan akseli.

Demokratia voisi rikastua vain myymällä diktatuuriin, sillä sieltähän se raha tulee, nimittäin väitetysti vientituloista. Entä kun diktatuuri huomaisi, että eihän tämä wörki ja päättäisi liittyä suureen demokratiajengiin, siis osaksi Suomea.

Mistäs sen jälkeen rikkauksia saataisiin, kun ulkomaankauppaa voisi käydä vain kuun ja Marsin kanssa? Muualle olisi liian pitkä matka, eikä lähiplanetaarinen kauppakaan kovin vilkaista taitaisi olla logistiikkakustannuksista ja tietyistä toimitusviiveistä johtuen.

Joku taloushistorioitsi, kuten @Verneri_Pulkkinen voi kertoa, miksi reduktionistisen ja ulkomaankauppaorientoituneen talousajattelun aika päättyi jo 1600/1700-luvulla.

2 tykkäystä

8 vuotta vanha video World Bankilta. Työikäisten suhteellinen osuus kaikista ihmisistä saavutti huippunsa 2012 ollen tuolloin 66% ja siitä on lähdetty hitaaseen laskuun.

Chart: The Threat of Declining Working Age Populations | Statista

Ja tuossa käyriä eniten työikäistä väestöään menettävistä suurista OECD maista.

4 tykkäystä

Yhdysvaltain TFR eli kokonaishedelmällisyysluku romahti uusiin pohjalukemiin 1,62 per nainen (milloinkohan tämä termi muuttuu sukupuolineutraaliksi, syntyvyys per lapsentuottaja tjsp).

Joka tapauksessa, pitkän aikavälin talousennusteissa väkiluvun kasvu on Yhdysvaltain vahvuuksia vs. Kiina, Euroopa ja iso osa muutakin maailmaa. Mikäli oma syntyvyys romahtaa, tai kuten on romahtanut, täytyy väkiluvun kasvun tulla nettomaahanmuutosta.

Jos miettii pidemmälle, onnistuuko USA houkuttelemaan kasvavaa määrää käsipareja muualta maailmasta? Kauanko E-Amerikka, jonka syntyvyys laskee myös, voi tuottaa näitä ihmisiä? Tuleeko kaikki lopulta Afrikan väkirikkaista maista? Aika näyttää. Ja miten maan politiikka kehittyy? Nythän maahanmuutto on todella kuuma aihe Yhdysvalloissakin.

https://www.wsj.com/us-news/america-birth-rate-decline-a111d21b?mod=hp_lead_pos8

8 tykkäystä

Mitä jos ei tule? Tai miksi pitäisi tulla? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi väkiluvun mahdollisten muutosten vaikutuksesta osakemarkkinoihin.

2 tykkäystä

Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen aihe. Muutamia ajatuksia lyhyesti (tuloskausikiireet… mutta ei anneta työn tulla harrastuksen tielle liikaa. :smiley: ).

“Miksi pitäisi tulla?” Heti paljastin asenteeni talouskasvuun: lähtökohtaisesti on hyvä, että sitä on! Se helpottaa kummasti kasvavien sosiaalimenojen rahoittamista. Talous, mikä ei kasva, menee herkästi nollasummapeliksi: yhden voitto on aina toisen voitto. Kun talous kasvaa, suuremmalla joukolla on mahdollisuus hyötyä kasvusta.

Kuten usein todettua, talous kasvaa kun enemmän käsipareja tekee tehokkaammin töitä. Mikäli otamme tästä kasvureseptistä toisen elementin, eli käsiparien kasvun pois, jää kasvu pelkästään tuottavuuden harteille. Kuten monissa yhteyksissä on tuotu esiin, tuottavuudenkin kasvu on ollut syystä tai toisesta vaimeaa viime vuosikymmenet maailmalla ja erityisesti Suomessa.

Vaikutukset osakemarkkinaan? Moninaiset varmasti. Jos talouskasvu loppuu (ei tulekaan “historian loppua” kuten Fukuyama vitsaili 90-luvulla, vaan talouskasvun loppu 2000-luvulla :smiley: ), firmojen tuloskasvu oletettavasti loppuu. Näin siis ei käy kaikkialla samaan aikaan, vaan maapallon markkinoiden kasvuerot näkyvät vuosikymmeniä: keskimäärin markkina kasvaa esimerkiksi Intiassa, Nigeriassa ja Yhdysvalloissa, toisaalta surkastuu Euroopassa, Kiinassa… melkein kaikkialla lopulta.

Kasvu on arvon komponentti. Firmojen arvon voisi olettaa siis laskevan siten, että kasvun osuus nykyarvosta hiipuu. Teoriassa firma, joka ei kasva, ansaitsee ns. “bulkkikertoimen” mikä on yksinkertaisesti 1 / sijoittajan tuottovaade. Jos se on 10 %, on P/E 10x uusi normaali.

Mutta mikä on tuottovaade? Nollakasvussa sen voisi ajatella olevan vähäinen. Toisaalta, mikäli surkastuva työvoima ajaa palkkoja ja inflaatiota ylös, se voi olla korkeakin. Tosin korot eivät voi olla talouskasvua korkeampia pidemmän päälle ainakaan reaalisesti… Reaalikoron sopisi siis odottaa olevan negatiivinen, oli inflaatiokuva minkälainen vain.

En osaa ennustaa. Mutta voin varautua. Eli en suostuisi maksamaan firmoista liikaa sillä oletuksella, että tuottovaade romahtaa kuten se teki eri syistä johtuen 2010-luvun lopulla 2020-luvun alussa. Työvoimaintensiiviset alat, joissa on jo nyt osaajapulaa? Yök. :nauseated_face:

Emme osaa ennustaa teknologista kehitystä, ja myös siksi kaikki ennustaminen menee lopulta melko harakoille. Olisi turvallista extrapoloida nykykehitystä, eli tuottavuuden kasvu jatkaa mateluaan. Mitä jos maailmantalous kiihtyykin kun kadut vilisevät Teslan Optimus-robotteja, Amazonin ilmalaiva droonien lentotukialuksia ja ihmiskunta lisääntyy keinotekoisesti Marsissa? Mitä pidemmälle katsoo, sitä useampi skenaario (kuviteltavissa oleva) on mahdollista.

9 tykkäystä

Lisäksi siellä pitäisi miettiä miten jo maassa olevat käsiparit saataisiin työelämään. Koskee erityisesti miehiä. Kasvavissa määrin eivät pääse työelämään tai tipahtavat sieltä pois ennen eläkeikää eivätkä pääse takaisin.

Why Are Some Prime-Age Men are Out of Work? | Bipartisan Policy Center

“For men aged 25-54 in particular, BLS data shows that the participation rate has declined from a high of 98% in September 1954 to 89% in January 2024.”

Sama toki koskee myös Suomea. Miehiä on enemmän työttömänä kuin naisia.
Työllisyyskatsaus Maaliskuu 2024 (temtyollisyyskatsaus.fi)
“Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 175 200 (61 %) ja naisia 110 900 (39 %).”

4 tykkäystä

Ei varmaan tule enää yhtään “dokumenttia” Etelä-koreasta jossa ei mainittaisi matalaa syntyvyyttä ja demograafista kehitystä milloin minkäkin ongelman yhdeksi syyksi. Tässä yksi tuore esimerkki.