Kaupungistumisen myötä monella on sosiaalinen tukiverkko kymmenien tai satojen kilometrien päässä, joten esimerkiksi isovanhemmat eivät voi auttaa lastenhoidossa. Lisäksi kaupungissa asuminen on erittäin kallista, joten ei ole varaa useaan lapseen ja isoihin asuntoihin. Koko maailma kaupungistuu.
4 tykkäystä
Vaikka maailma on globaali, niin se ei silti ole homogeeninen. Eikö tässä kannattaisi tutkia ja hyödyntää maiden eroja? Esim. Japanissa tai Etelä-Koreassa väestön vanhenemisen vaikutukset käytännössä näkyvät varmasti ennen kuin vastaava tapahtuu Suomessa. Ja vaikka trendi on maailmalla sama, niin osassa maista tuo on tapahtunut vielä jyrkemmin tai vielä aikaisemmin.
Äkkiseltään kuvittelisin, että lelu- ja lastentarvikevalmistajat eivät kuulu tulevaisuuden voittajiin. Lisäksi, myös Suomen ulkopuolella, pienten kaupunkien asuntomarkkinat lienevät melko synkkiä. Voisin kuvitella, että myös erilainen kodin varustelu tulee laskemaan, koska iäkkäämpi väestö lienee jo hankkineet sohvat, sängyt ja televisiot niin, että vaikka niitä välillä joutuu uusimaan, niin sykli lienee hitaampi, kuin 3-kymppisillä töissä käyvillä.
Mitkä sitten voisivat olla nousussa? Varmaan lääkkeet ja terveydenhuolto ainakin, sekä hoivasektori. Mitä muuta tulevaisuuden vanhukset sitten tekevät? Kotona telkkaria, vai istuvatko kuppiloissa? En tiedä. Luulisi, että luottokorttidatan avulla tällaista voisi seurata ja ennustaa.
4 tykkäystä
Riippuu varmaan siitä mihin on vara. Vanhusväestön tulo-/elintaso kun on kiinni työtätekevien tulotasosta. Niistä maksetaan eläkkeet ja verot. Jos on omia sijoituksia niin ne ei paljon lämmitä jos yritykset kärsii tekijäpulasta ja asiakasmäärät vähenee vähenemistään. Sama koskee tietenkin eläkeyhtiöiden sijoituksia.
Tarkoitin kirjoituksessani talous lähtee kasvuun matalalta tasoltaan ottamatta kantaa mistä työntekijät sinne tulevat. Siellä on kuitenkin hyviä luonnonvaroja ja viljavat maat.
Ongelma on, että markkina todennäköisesti jo osaa hinnoitella noita eroja.
No olen nähnyt kirjoituksen, jossa pidettiin ongelmana, että varallisuus on keskittynyt eläkeläisille ja eläkeyhtiöille ja ei kierrä. No nyt edellä mainitulla logiikalla, että väestö alkaa pienetä edellyttää kuolemista jolloin varallisuus siirtyy jonkun muun hallintaan. Kondratieffin syklissä ei suoraan sanota “tuhlaajasukupolvi”, mutta kierto on sellainen, että ensin rakennettaan kasvu kylvöllä keväällä, sitten kesällä tulee kasvu ja sato poimitaan syksyllä. Tuo kevät ja kesä on tavallaan kahden sukupolven rakennus ja sitten tulee kolmas, joka laittaa rahat sileäksi. No sijoituspuolesta näimme nyt esimerkkinä Mungerin poistumisen. Joku saa hänen omaisuutensa saa ja miten se hoidetaan? Kun suuria rahoja joutuu “sopiviin käsiin” ne saattavat mennä yllättävänkin nopeasti ja rahan kiertonopeus muuttuu hetkellisesti kummasti.
Suomessa eliniän odotuksen nousu oli suuri ongelma eläke järjestelmälle kunnes tuli korona ja eliniän odotus romahti. Nyt asiasta ollaan oltu hiljaa.
Tässä nyt vain sitten totean, että ennustuksia menee melkoisesti pieleen ja vaikka väkimäärä pienenee niin raha määrä ei välttämättä. Smaaa raha vain kertyy harvemmille. Mitä sille sitten tapahtuu on tässä vaiheessa turhan aikaista ennustella. Itse kuitenkin arvelen, että isoin raha edelleen kertyy sinne parahaiten tuottaviin kohteisiin kuten ennen.
Juu, vaikea ottaa kantaa siihen, että kenellä riittää rahat ja kenelle rahat päätyvät. Mietin vain ihan puhtaasti pelkkää kysyntää. Näkisin, että riippumatta rahan kiertonopeudesta ja jakautumisesta, leluille ei ole kysyntää, jos ei ole lapsia. Vastaavasti vanhuuden vaivoihin auttaviin lääkkeisiin ja hoitoihin on väistämättä kysyntää. Ja jos väkiluku tippuu merkittävästi, niin paljon asuntoja jää tyhjäksi ja uskon, että nämä tulevat sijoittumaan pääasiassa harvaan asutuille alueille. jne.
Näkisin, että muutokset rahan kiertonopeudessa tai varallisuuden keskittymisessä tai hajautumisessa vaikuttavat enemmän inflaatioon, kuin siihen, mille sektoreille kysyntä kohdistuu. Tällä on tietty valtava vaikutus siihen, että millaista tuottoa sijoituksille on odotettavissa, mutta en usko, että sillä on kovin suurta vaikutusta siihen, miten nuo mainitsemani sektorit pärjäävät suhteessa muuhun markkinaan.
Seuraavan sukupolven eläkeläisille. Elinajanodote länsimaissa jossakin 80v paikkeilla eli näiden jälkeläiset on n.50-60vuotiaita perinönnön saadessaan. Tai sitten perintö päätyy valtiolle jos jälkeläisiä ei ole. Suurin osa perintöä on wanha asunto joita tulee markkinoille koko ajan enemmän kuin nuoria asunnon tarvitsijoita. Usein myös eri paikkaan kuin missä tarve olisi.
Eläkeyhtiöiden varallisuus ei taas siirry mihinkään vaikka eläkeläinen kuolee.
1 tykkäys
Näissä pitkälle tulevaisuuteen menevissä ennusteissa pitää muistaa että ne ovat vain ennusteita. Tällä hetkellä lapsimäärät ovat pudonneet hälyttävän alhaalle mutta jatkuuko meno samana 50 vuoden päästä?
Lapsia varmasti edelleen halutaan mutta mukana tulevia vastuita ja kustannuksia ei niinkään. Entä jos humanoidi roboteista saadaan halpoja ja väsymättömiä lastenvahteja tai jos valtiolta saa huomattavan veroporkkanan lapsiluvun lisääntyessä. Lääketiede jo nyt mahdollistaa perheenlisäyksen sen ikäisenä milloin vielä sata vuotta sitten katseltiin korkeintaan arkkuja. Tämä kehitys tuskin tulee pysähtymään.
Minusta päättäjillä olisi tässä tärkeä paikka purkaa esteitä lastenhankkimiselle jo nuorella iällä. Yhteiskunta voisi olla huomattavasti lapsiystävällisempi ja työelämässä lapsista ei saisi tulla mitään kustannuksia työnantajalle.
15 tykkäystä
Itsekin olin aiheen suhteen melko pessimisti, mutta jostain bongasin tämän saman havainnon. Teknologia voi tehdä yllättäviä käänteitä yhteiskuntaan, kuten tähänkin asti on havaittu. Mutta odotellessa lapsenvahtiteknologiaa voi tulla haastava aukko väestöpyramidiin, ainakin joissain maissa, kun lapsiluku kerkeää sukeltaa. Jos se ei suoraan osakekursseihin vaikuta, niin ainakin inflaatiota se nostaa kun työn hinta raketoi ylös työvoiman vähentyessä.
3 tykkäystä
Jos ajatellaan että käänne tapahtuu tuolloin 50v kuluttua niin tässä ehtii syntyä noin kaksi aiempaa puolta pienempää ikäluokkaa. Hedelmällisyysluku pyöristettynä n.1.0:aan. Ensin lapsimäärä puolittuu ja sitten se puolikas puolittuu. Tarkoittaa sitä että tuolloin synnytysikäisiä naisia on vain neljäsosa siitä määrästä mitä nyt on. Nyt synnytysikäiset olisivat 50v kuluttua eläkeläisiä ja määrältään siis nelinkertainen joukko synnytysikäisiin nähden.
Yhtälö ei mahdollista mitenkään sitä että naiset pystyisivät jäämään pois työelämästä lapsia tekemään/hoitamaan edes siinä määrin kuin nyt on mahdollista.
Jos lapset sysättäisiin synnytyslaitokselta hoitoon roboteille äitien ja isien pyörittäessä yhteiskuntia ja teollisuutta niin minkälaisia nämä lapset olisivat aikuisena?
5 tykkäystä
Juuri näin. Esimerkiksi Etelä-Korea ei enää millään voi välttää karmeaa katastrofia.
2 tykkäystä
Kirjassaan Empty Planet (joka on jo viitisen vuotta vanha) Bricker ja Ibbitson käyvät läpi väestötilastoja ja haastattelevat asiantuntijoita ympäri maailmaa päätyen johtopäätökseen että YK:n väestöennusteiden matalan kasvun skenaariokin on liian optimistinen ja tosiasiassa väestö kutistuu pian nopeasti lähes kaikkialla pl. muutama Afrikan maa kuten Benin. Muistini mukaan he ennustavat ainakin seuraavaa:
-
Laskutrendi on niin voimakas ja maailmanlaajuinen että sitä ei voida realistisesti enää kääntää.
-
Elämme nyt “toista Amerikan vuosisataa”, ja demografiset trendit hyödyttävät Yhdysvaltoja. Päinvastainen kehitys Kiinassa johtaa siihen, että vuonna 2100 USA:n väkiluku on 450 miljoonaa ja Kiinan 560 miljoonaa.
-
Muuttoliike Afrikasta (ja Lähi-Idästä) Eurooppaan jatkuu merkitykseltään huomattavana, mutta se hiipuu kun maanosien välinen talouskuilu kutistuu (Afrikan noustessa ja Euroopan samalla taantuessa) ja nuoren väestön osuus lähtömaissa laskee.
-
Länsimaat joutuvat valitsemaan “kanadalaistumisen” (korkea maahanmuutto, kansallisen identiteetin häviäminen) ja hiipumisen välillä. Useimmat valitsevat jälkimmäisen.
Kirjoittajat pitävät kiinteistöjä Lagosin ympäristössä houkuttelevana sijoituskohteena, mutta muuten sijoitusnäkökulmaa kirjassa ei näy.
Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa mutta tässä on ainakin yritetty mallintaa tulevaisuutta datapohjaisesti.
13 tykkäystä
Cnbc:n uutinen timanttiteollisuuden ongelmista tältä aamulta. Lainaan tähän ketjuun sopivan pätkän:
"The demand for diamonds has declined as its allure fades in a key consumer market: China.
Declining marriage rates as well as growing popularity for gold and lab-grown gems all drove down Chinese demand for diamonds"
Timanttikorut liitetään avioitumisaikeisiin ja kun aikeita ei ole niin timanttikorut jäävät kultakauppaan ja ostetaan itselle harjanvarren paksuinen kultaketju.
Avioliitto taas on tuolla päin maailmaa merkki lapsen hankkimisaikeista.
3 tykkäystä
Ruotsin väkiluku kasvaa 15%. Rahat siis sinne. Lainaus:
“Ruotsia on tukenut yksi rakenteellinen etu. Vuodesta 2007 viime vuoden loppuun Ruotsin väkiluku kasvoi 15 prosenttia. Suomen vastaava luku on kuusi prosenttia. Nyrkkisääntö: väestönkasvu tyypillisesti tukee bkt:n kasvua.”
5 tykkäystä
Jobs report May 2024: U.S. job gains totaled 272,000 in May (cnbc.com)
Sieltä pätkähti taas vaffaa työmarkkinadataa. Avoimia työpaikkoja syntynyt ennakoitua enemmän.
Tässä vastaavasti käyrää jenkkien työikäisen väestö määrästä:
Ei kasva ei vaikka haalivat nuorta ja vetreää kaveria kaikista maailman kolkista. Itseasiassa työikäisen väestön määrä vähentynyt hieman syksystä, eli noin puolella miljoonalla henkilöllä.
Kun avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja työikäisen väestön määrä vähenee niin väittäisin että se rajoittaa kansantalouden kasvua. Miten siirretään mikropiiri tuotantoa Taivanista tai autotutantoa Kiinasta amerikkaan jos tekijöitä ei ole?
2 tykkäystä
Nyt vaan tekoäly tekemään äkkiä nuokin työt. Ainakin hypeä riittää?
Törmäsin X:ssä muutamaan mielenkiintoiseen kommenttiin.
Berezin huomauttaa, että JOLTS ei korvaa täyttyviä työpaikkoja ja jossain vaiheessa se alkaa näkyä ja tuntua.
x.com
Mutta tviitin alla on huomautus, että työttömyysaste nousi koska osa noista työpaikoista täyttyi maahanmuuttajilla. Maahanmuutto laskee ja voi romahtaa Trumpin kaudella. Siinä onkin Fedille vaikea pala, kun palkkainflaatio laukkaa.
Tai eri ketjussa pohdittiin, miksi kaksi eri tutkimusta antavat eri kuvan työmarkkinasta. BLS raportoi 270K uudesta työpaikasta, kotitalouskysely 400K työpaikan menetyksestä.
https://x.com/schuldensuehner/status/1799061760718332006s=46&t=2ioRmPR9E06CY7pIWMMRqA
Laiton maahanmuutto, piikittelee joku alla. Nämä ovat kyllä aina heittäneet vähän.
7 tykkäystä
Pitkästi diipadaapaa asiasta joka varmasti tuttua huttua tätä ketjua näin pitkälle lukeneille, mutta yksi kohta jota ei ehkä tule ajateltua:
"Berg sanoo, että mitä vähemmän lapsia on, sitä vähemmän poliitikoilla on myös motivaatiota investoida syntyvyyteen. "
Vois laajentaa myös niin, että mitä vähemmän äänestäjissä on lapsiperheitä sitä vähemmän heidän ääniään kannattaa kalastella. Turha luvata lapsiperheiden tukeen rahaa kun saman rahan lupaaminen vanhuspalveluihin tuo enemmän ääniä.
13 tykkäystä
Tämän mukaan ero erilaisten syntyvyysennusteiden välillä tarkoittaa noin 0,3%-yksikön vuosittaista eroa BKT:n kasvussa:
1 tykkäys