On se parempi jollekulle, tai niin joku uskoo. Melkeinpä asiasta riippumatta mikä hyvänsä muutos on aina parempi jollekulle.
Kenties palkat kääntyvät laskuun, mutta se ei ole näytelmän loppu. Kurjuus lisää vastarintaa, ja lyödyksi tuleva usein lyö takaisin. Vastakkainasettelu todennäköisesti on AY-liikkeen elinvoiman kannalta lähinnä hyvä asia.
Joku on unohtanut, että toista lyömällä kerjää verta nenästään.
Men should either be treated generously or destroyed, because they take revenge for slight injuries - for heavy ones they cannot.
Yleisesti on hyvä, jos palkat seuraavat työn tuottavuutta, eikä politiikkaa. Eihän kukaan jatkossakaan kiellä keskussopimista, mutta ainoastaan taattaisiin vapaus sopia sen sijaan itse. Kun ei sovita paikallisesti, niin käytännössä suurin ongelma (minusta) on se, että se tappaa kilpailun ja alkaa hitaasti, mutta varmasti lisäämään turhaa byrokratiaa.
Vähän sama, että jos nyt vaikka Fortumille myönnettäisiin huomenna monopoliasema ja kiellettäisiin muut toimijat, niin en usko, että sähköntuotanto ajaisi betoniporsaaseen vielä ensi viikolla, mutta 10 vuoden, tai saati 50 vuoden päästä tilanne olisi sanalla sanoen paska. Näin tuppaa käymään luonnollisesti, jos poistetaan insentiivi tehdä asiotia paremmin, joka kilpailusta yleensä syntyy.
Jos palkat on firmoissa samalla tasolla, niin silloinhan se kilpailu syntyy sen myydyn tuotteen hyvyydestä, ei siitä, että kuka riistää työntekijöitään enemmän. Kumpi on sun mielestä kestävämpää?
Omasta mielestäni tämä on kyllä hyvä asia, toivottavasti muut seuraa perässä. Paremmalle työmiehelle voidaan maksaa vähän enemmän, ja vähemmän tuottavalle sitten vähä vähemmän . Ei tämä sitä tarkoita, että palkkoja aletaan polkemaan kilpaa alaspäin. Ainahan voi vaihtaa työpaikkaa, jos tuntuu ettei työnantaja arvostakkaan omaa tekemistä? Tai vaihtaa vaikka alaa Kyllä työnantaja haluaa, että ammattitaitoiset työntekijät pysyvät omassa yhtiössä, eikä mene esim. kilpailijalle.
Sitten taas, esim jos paperikone uhkaa mennä kiinni, varmaan on matalampi kynnys k.a korkeampia palkkoja laskea muutamalla donalla alaspäin - jos tämä vielä säilyttäisi oman työpaikan?
Toki on myös niitä muitakin kustannustekijöitä (krhm, hallitus ) - että ei tätäkään voisi loputtomiin harrastaa. Anyways, toivottavasti hieman lisäisi mielenkiintoa investoida metsäteollisuuden suomeen ja tuoda sitäkautta uusia työpaikkoja!
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa työllisiä oli 65 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Nyt viimeaikoina on kyllä varmaan jo yt:neuvotteluineen vähennetty se " Hallituksen " lupaaama 30K työpaikkaa ( Läheskään kaikkien yhtiöiden yt-neuvotteluita ei tule koko kansan tietoon )
Tähän sitten vielä kaikki Matkustusalat/ravintolat yms. Kyllähän osa työpaikoista tulee ‘takaisin’ - muttei kaikki. Kyllä se suunta on Suomessa tällä hetkellä valitettavasti. Muutoksia tarvitaan, ripeästi.
Tähän kylkiäisenä ikääntyvä väestö, syntyvyys laskee, tuottavuus pysyy samana, verot nousee, velka kasvaa… ( Tämä siis on nuoren näkökulma asiaan, tuntuu että pelätään muutoksia )
Tiedän kyllä, mutta valitettavasti se ei aina mene niin.
Meinaat siis, ettei se mene lähes koskaan niin, koska ei työnantajat yleensä lähde työntekijälle suoraan sanomaan, että voisit muuten saada lisää palkkaa jos vaan pyytäisit. En edelleenkään ymmärrä, mitä paikallisella sopimisella saadaan aikaan.
No, kerta tunnut niin kovasti olevan tätä vastaan, niin mitä huonoja asijoita tämä sitten tuo? Pelottaako julkinen palkkakeskustelu omalla työpaikalla vai mikä se oikein niin raastaa? Jos työntekijä ei itse kehtaa kysyä palkkaa lisää - ei se sitä sitten varmaan tarvitsekkaan… Tai jos tarvitsee jonkun liiton ajamaan työntekijän x etuja, etkä sinä itse niitä pystyisi ajamaan Oma työnantajani kyllä on nostanut palkkaani 3krt ilman, että olen edes kysynyt ( tämä oli siis 2v aikana taloon tulemisesta - eivät mitään indeksi korotuksia )
Oma asenteeni työnteossa on se, että kilpailen vain muiden ihmisten kanssa siitä samasta työpaikasta, harmittavan moni, kun saa sen työpaikan rupee vaan noijailemaan seinille - koska mitempä sinut irtisanotaan.
Lisäksi, kyllä itselleni ainakin työpaikalla/työnantajalla on muitakin kriteereitä, kuin vain se “näkyvä palkka”. Mm, se tehtävä työ,työkaverit, työnantajan tarjoamat etuudet jne. En minä 1€/h vuoksi vaihtaisi työpaikkaa, jos tietäisin että huonot työkaverit ja paskemmat työt.
Kyllä tänne Suomeen vaaditaan muutosta vääjäämättä. Tänne tarvitaan lisää investointeja ja työpaikkoja. Matalapalkka alat voivat alkaa kyllä huutelemaan, mutta sen vuoksi pitäisikin esim verokevennyksiä tulla ( varsinkin sinne matala palkkasille ), ja pienempiä tukia työttömille.
Jos hallituksemme ei saa niitä ratkaisuja tehtyä, niin ratkaisun tekijät täytyy löytyä jostain muualta.
Listasin tuossa ylempänä keskusliittojen välisen sopimisen edut molemmille osapuolille. Voin lisätä myös sen, ettei Suomeen voida tuoda ulkomailta halpatyövoimaa yhtä helposti, sillä ulkomaisen vuokratyövoiman on myös saatava palkkaa työehtosopimusten mukaan. Tämä vähentää ihmiskauppaa eikä vierastyöläisiä ahdeta likaisiin työmaaparakkeihin asumaan vitosen tuntipalkalla (näin teoriassa, käytännössä tietysti eri).
Ei tällä koko keskustelulla ole mitään tekemistä minun tilanteeni kanssa, koska en edes asu Suomessa. Tässä nyt on se tilanne, että yritetään työnantajaliittojen puolesta jyrätä palkkoja alemmas ja/tai saada Suomen valtiolta lisää niitä kuuluisia yritystukia (jotka on muuten todettu lähes hyödyttömiksi työllisyyden lisäämiseen). Ei palkkoja alentamalla saada mitään muuta aikaan, kuin deflaatiota ja varallisuuserojen kasvua.
Et vissiin ajatellut asiaa loppuun asti niin en jaksa edes tähän tuhlata aikaa puhumalla ihmisten tilanteista. Kannatta yrittää kehittää empatiaa kanssaihmisiä kohtaan.
Kiva juttu. Mitä tämä anekdootti lisää tähän?
Muut eivät vain yksinkertaisesti jaa sinun maailmankuvaasi työsi tärkeydestä.
Toki. Tosin jos on jo paskat työkaverit ja paska työ eikä ole näkyvyyttä paremmasta, niin onko siihen kiva lisätä palkanvähennys, mikä paikallisesta sopimisesta mitä luultavimmin syntyy?
Kyllä kaikki ymmärtää, että olisi hyvä saada investointeja. Mutta firmoja ei voi pakottaa investoimaan Suomeen. En myöskään näe, että paikallinen sopiminen toisi mitään investointeja.
Yhdenvertaisuuslaki on aika tiukka. Samassa työstä on laillisesti hyvin vaikea maksaa erilaista palkkaa pois lukien, jos on sovitut kriteerit. Esimerkiksi palvelusaika yms. Niissä on usein myös heko jonka jakamisessa on sovitut pelisäännöt.
Uusi työaikalaki on myös varsin tiukka. Meidänkin firma järjestyi tämän vuoden alussa koska ei uudessa laissa ei voi sopia edes liukuvasta työajasta ellei ole valtakunnallisen työehtosopimukseen sidottu.
Yksittäisellä / paikallisella duunarilla on heikompi asema neuvotteluissa. Siksi. Rahantekeminen kun on ainoa olemassaolon tarkoitus, niin aina sitä pitää jyystää jostakin. Ihan sama mistä. Sitten jaksetaan närkästyä kun pääministeri kyseenalaistaa yritysten yhteiskuntavastuun. Kunnon narsismia tää “Katsokaa kun olen uhri, mutta älkää vaan vilkaiskokaan tänne päin kun teen kaikkea pahaa” -mentaliteetti. Sit jos jostain paskasta jäädään kiinni nii laitetaan lehteen julkinen anteeksipyyntö ja jatketaan samaan malliin.
Yksi etu on siinä, että työpaikat eivät ole kaikkialla Suomessa samanlaisia. Kärjistettynä esimerkkinä voi miettiä onko järkeä, että kaupan työntekijä Helsingissä, jolla asiakkaita riittää, saa samaa palkkaa kuin kaupan työntekijä Ilomantsissa, jolla ei suurimman osan päivästä ole asiakkaita paikalla. Tällaisessa tilanteessa näiden työntekijöiden tuottavuus ei ole sama, mutta palkka olisi.
Paikallinen sopiminen myös sallii esimerkiksi ravintola-alalla pidemmät työpäivät pikkujouluaikaan, joka sitten voidaan korvata pidemmillä vapailla heinäkuussa. Myös vaikkapa lomarahojen muuttaminen lisävapaiksi on paikallista sopimista ja tuota mahdollisuutta on aika vaikea nähdä negatiiviseksi miltään kantilta.
Palkan pitäisi ideaalimaailmassa määräytyä työmarkkinoilla työntekijän tuottavuuden mukaan. Samoin kuin me maksetaan laadukkaammasta tuotteesta enemmän, on työnantaja valmis ostamaan työsuoritteen tehokkaammalta työntekijältä kalliimmalla.
Markkinaehtoiset palkat parantavat työllisyyttä. Jos moni voi tehdä jotain työtä, ei siitä kuulukaan maksaa kovaa palkkaa koska tarjontaa työsuoritteista on enemmän kuin kysyntää. Suomessa markkinatalous toimii hyvin tuotteissa, mutta ei työmarkkinoilla.
Utopistisessa maailmassa homma menisi näin:
Lasketaan kaikkien palkkaa
Suomeen investoidaan enemmän (koska tuotto paranee)
Työllisyys kasvaa (työttömyys vähenee)
Voidaan laskea veroja, jolloin palkasta jää enemmän käteen
En näe syytä, miksei tätä voisi sopia keskusliittojen toimesta.
Omasta mielestäni on hieman 1800-lukua olettaa, että työntekijä voisi jotenkin vaikuttaa omaan tuottavuuteensa ja sitä kautta pitäisi myös palkkaus siis sopia. Ainoa ala jossa voin sen nähdä vielä toimivan, on myynti, mutta sielläkin palkat ovat hyvin provisio-painotteista. Nykyään tuottavuus perustuu lähinnä siihen, kuinka nopeaan tahtiin koneet voivat jonkin homman hoitaa ja työntekijän panos tähän tuottavuuteen on häviävän pieni. Jos firma haluaa parempaa tuottavuutta, niin sen pitää panostaa parempiin laitteisiin, mutta omasta mielestäni tässä ollaan tultu saturaatiopisteeseen, jossa yhä isommalla panoksella saat vain pienen edun aikaisempaan, mikä tarkoittaa sitä, ettei investointeja tehdä samaan tahtiin kuin aikaisempina vuosikymmeninä koska hyöty ei kattaisi hintaa. Automaatio saattaa lisätä tuottavuutta, mutta se myös vähentää työntekijöiden määrää.
Todellisuudessa se menisi näin:
Lasketaan kaikkien palkkaa
Verotulot laskevat
Nillitetään, kuinka Suomen valtio joutuu ottamaan lisää velkaa
Suomeen ei investoida sen enempää, koska markkinat on niin pienet
Ne pienet investoinnit menee automaatioon
Työttömyys kasvaa
Oikeistohallitus ottaa vallan
Lisää velkaa, jolla voidaan lisätä hyödyttömiä yritystukia ja työttömyystuet alas, “koska ei ne halua tehdä töitä kumminkaan”.
Palataan pisteesen 1.
Suomi on jatkuvasti rankattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä valtioista, niin en näe mitään järkeä lähteä alentamaan palkkoja. Jos tähän lähdettäisiin, niin kyllä se pitäisi tehdä keskusliittojen välisesti, jotta voidaan olla varmoja, että koko yhteiskunta on tässä takana.
Eikös kapitalistisella mallilla tässä kohtaa palattaisi aina uudelleen ja uudelleen kohtaan 1. tuottojen maksimoimiseksi? Miksi ikinä jättää palkkoja “roikkumaan” tietylle tasolle, kun voisi vetää viimeisetkin sentit ns. kotiinpäin?
e. Itse en ehkä haluaisi nähdä tällaista “utopiaa”, minkä seurauksena olisi totaalinen yhteiskunnan rappeutuminen ja järjetön eriarvoistuminen, kun kaikki verovaroin tuotettava hyvinvointi olisi karsittu pois.
Samoilla linjoilla sun kanssa ja lisään että mitä sillä matalalla työttömyydellä on ihmisen kannalta väliä jos elintaso on tasoa keski-ajan maaorja? Jenkeissäkin käyvät jotkut 2-3 työssä ja hädin tuskin pystyvät elättämään itsensä. Oikein hyvä mittari tämmöinen työttömyys mutta ei sitä minään itseisarvona kannata pitää.
Siis sopia mitä keskusliittojen toimesta? Että kaikki ravintolatyöntekijät tekee 10h päivää joulukuun ja heinäkuussa extra-vapaat? Entäs ne ravintolat, joille jouluaika ei ole sesonki? Huono mäihä heille. Esimerkiksi tätä yritetään siis estää sillä, että pyritään lisäämään paikallista sopimista.
Aika synkkä näkökulma, ettei työntekijä voi vaikuttaa omaan tuottavuuteensa. Meinaat siis, että esimerkiksi kaikki koodarit ovat yhtä hyviä ja ahkeria? Korkeintaan ikälisää palkkaan lisää sitä mukaa kun vuosia kertyy? Varmasti jossain tehdastyössä työntekijä ei voi niin paljoa vaikuttaa omaan tuottavuuteensa, mutta suurimmassa osassa töitä voi. Lääkäreistä kaupan työntekijöihin ja kokkeihin voi vaikuttaa paljon omaan tuottavuuteensa. Mielestäni on aivan oikein, että ahkeralle työntekijälle maksettaisiin näissä töissä parempaa palkkaa kuin renkaiden potkijalle. Tätäkin on paikallinen sopiminen keskusjohtoisen järjestelmän sijaan.
Eihän Suomella kilpailukykymittauksissa kovin huonosti mene. Viime vuosilta esim. sijat 11 ja 15. Suunta vain on ollut koko ajan alaspäin vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Tällainen suomalainen keskusliittojohtoinen järjestelmä on myös käsittääkseni aika lailla ainut laatuaan Euroopassa. Lienee itänaapurin vaikutuksen ansiota. Aika vaikea nähdä miksi keskusjohtoinen työmarkkina olisi paras vaihtoehto samalla kun jokainen tietää miten keskusjohtoinen hinnansäädäntö toimii kaiken muun kohdalla.
Keskusliitot voivat esimerkiksi sopia sesonkien ajankohdista, jolloin työntekijät ja työnantajat saavat enemmän vapautta valita työaikoja. Keskusliitot voivat myös sopia lomarahojen muuttamismahdollisuudesta ihan siinä missä työntekijä ja työnantajakin.
Aika synkkä näkökulma, ettei työntekijä voi vaikuttaa omaan tuottavuuteensa. Meinaat siis, että esimerkiksi kaikki koodarit ovat yhtä hyviä ja ahkeria? Korkeintaan ikälisää palkkaan lisää sitä mukaa kun vuosia kertyy? Varmasti jossain tehdastyössä työntekijä ei voi niin paljoa vaikuttaa omaan tuottavuuteensa, mutta suurimmassa osassa töitä voi. Lääkäreistä kaupan työntekijöihin ja kokkeihin voi vaikuttaa paljon omaan tuottavuuteensa. Mielestäni on aivan oikein, että ahkeralle työntekijälle maksettaisiin näissä töissä parempaa palkkaa kuin renkaiden potkijalle. Tätäkin on paikallinen sopiminen keskusjohtoisen järjestelmän sijaan.
Näkemys perustuu siihen, ettei ihmisellä ole kuin rajallinen määrä aikaa tuottaa työtä ja työntekijän tuottavuus riippuu paljolti olosuhteista. Jos lääkärille on sanottu, että saat käyttää 10 minuuttia per potilas, niin hänhän voi nähdä vain kuusi potilasta tunnissa. Jos kauppiaalla on yksi asiakas tunnissa, niin eihän voi luoda asiakkaita tyhjästä. Koodari voi kehittää omaa kykyään, mutta koodaajan kyvyt ja aika tuottaa koodia loppuvat jossain vaiheessa. Näiden kolmen esimerkin kautta tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla mekanismeja, jossa lääkäri voi nähdä useampaa kuin kuusi potilasta tunnissa, kauppiaalle voidaan markkinoinnin kautta saada enemmän asiakkaita, ja koodarin työasemaa ja koulutusta voidaan parantaa sekä vaihtaa vaikka development stackia. Nämä asiat ovat joka tapauksessa ulkoisia, työntekijästä riippumattomia asioita.
Tämä kuvaaja on muuten aika tarkoitushakuinen eikä oikein kerro mistään, koska lukijalla ei ole mitään hajua mistä nuo luvut on saatu. Onko tuottavuus laskettu työtä tekevien panoksesta vai koko väestön pohjalta, jolloin suurempi työttömyysprosentti alentaa tuota tuottavuutta per henki. Luultavasti kaikki tietää, että Ruotsissa ja Saksassa on parempi työllisyys, koska on enemmän maahanmuuttajia jotka luovat nuoremman ikärakenteen. Työn tuottavuutta et kuitenkaan saa paremmaksi alentamalla kenenkään palkkaa. Esim. jos maksat mulle 80% nykyisestä palkasta niin saat 80% työpanostuksen.
Saksassa ja Ranskassa liitot on hyvin vahvoja ja sopiminen tietääkseni tapahtuu niiden kautta myös, mutta voin olla väärässäkin. Britanniassa liitoilla ei ole oikein mitään voimaa ja yrityskohtainen sopiminen on normi. Se on johtanut siihen, että tietyillä aloilla työharjoittelijat eivät saa palkkaa, koska niihin harjoittelupaikkoihin haluaa niin tuhottomasti porukkaa ja siten saadaan ilmaista työvoimaa.
Tämä on vain niin väärin. Olen työurani aikana tehnyt noin 30eri hommaa ja ainostaan yhdessä paikassa en oikein voinut vaikuttaa omaan tuottavuuteeni merkittävässä määrin. En ole koskaan tehnyt myyntityötä.
Voin listata esimerkkejä jotta asia konkretisoituu, suurin osa on pätkätöitä mitä tein ennen yliopistoa tai sen ohessa.
-Aaltopahvitehdas, koneapulainen. Koneenhoitajana toimi kaverini joka ei ollut aikaisemmin toiminut tässä kapasiteetissa. Olimme todella huonoja ja hitaita. Tuotanto oli noin 35% muiden vuorojen vastaavasta ja laatu huononpaa joten sitä meni enemmän hylkyyn. Samalla koneella, samoja tuotteita. Kokeneemmat konkarit tekivät siis kolme kertaa paremmalla tuottavuudella. Onneksi tuotanto bonukset oli sidottu koko tehtaan tuotantoon eikä omaan toilailuun.
-Rakennussiivooja. Vaikka kuinka nopeasti yritin tehdä niin pomo siivosi samassa ajassa kaksi taloa missä minä yhden. Ja tasaisemmalla laadulla. En vaan osannut.
-Muurarin appari. Tein hommia brittiläisen muurarin kanssa. Meidän pomo ei puhunut englantia, minä tulkkasin. En osannut ammatti sanastoa. Muurattiin viikko seiniä. Britti lopetti. Seuraavalla viikolla ne piti purkaa kun olivat vinossa. Kaksi viikkoa meni hukkaan.
-Postinkantaja. Tuskailin koko kesän kuinka homma oli rankkaa ja kiireistä. Sain kuulla että piirini oli ollut aikaisemmin osa-aikaisella. Kaikenlisäksi kesäisin postia oli siihen aikaan alle vain puolet normaali kaudesta.
Ja tarinoita riittäisi vaikka kuinka. Pointti on että osaamisella ja kokemuksella saa oikeasti tuottavuutta lähes missä tahansa alalla. Ja näiden ammattien osuus vain kasvaa kun asiantuntija työt lisääntyy ja liukuhihna hommat vähentyy.
Nykyisessä ammatissani pelikoodarina meidän pieni 6hengen tiimi kilpailee tasaväkisesti yli kymmenen kertaa isompien tiimien tuotoksien kanssa hyvällä menestyksellä. Koodareiden tuottavuus erot on aivan valtavia. Osa tekee timanttia hyvinkin nopeasti, osa ei saa edes keskinkertaista tavaraa ulos missään ajassa. Tuottavuus erot voi siis konkreettisesti olla äärettömät.
Siis on ihan tiedetty asia, että kokemus ja tieto tekee minkä tahansa työn tekijästä paremman, mutta onko työntekijän mahdollista vaikuttaa näihin asioihin on eri kysymys. Listaamasi anekdootit viittaavat siihen, ettet sinäkään saanut työsi tulosta sen paremmaksi, vaikka yritit. Sen sijaan kaverit, joille on suotu tilaisuus kerryttää kokemusta ja tietotaitoa, auttamatta tekevät parempaa tulosta. Näissäkin tilanteissa olisi työnantajan hyvä investoida työntekijään ja kouluttaa paremmaksi, sen sijaan, että palkkaa alennettaisiin. Lähinnä lähtisin siitä, että olet ollut täysin väärällä alalla useaan otteeseen, eikä sinun henkilökohtaiset atribuutit (geenit) vain ole sopineet kyseisiin töihin.
Ei nämä nyt mitään unelma hommiani ole ollut mutta en kyllä näe mitään syytä että en näissä kaikissa hommissa olisi pärjännyt kokemuksen kartuttua. Myös noissa apupojan hommissa kyse oli kuitenkin enemmän tiimin toisesta puolesta kun minusta. Mutta pointti on että sain näissä kaikissa hommissa saman taulukkopalkan kun kokeneemmatkin(-ikälisät) vaikka en sitä omasta mielestä aina ansainnutkaan.
Mutta joka tapauksessa sinä esitit positiivisen väitteen että työntekijä ei voisi vaikuttaa tuottavuuteensa. Todistustaakka on siis sinun harteillasi.
“Siis on ihan tiedetty asia, että kokemus ja tieto tekee minkä tahansa työn tekijästä paremman, mutta onko työntekijän mahdollista vaikuttaa näihin asioihin on eri kysymys.”
Kysymys kuuluu: onko työntekijä motivoitunut kehittämään omaa osaamistaan? Kaikilla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan, jos löytyy motivaatiota. Ja kyllä, raha ei ole paras motivaattori läheskään kaikille ihmisille, mutta uskallan sanoa varmaksi, että taloudellisen motiivin poistaminen jollain keskusjohtoisella “kaikki tätä työtä tekevät saavat summan x palkkaa” -sopimuksella, ei kannusteta itsensä kehittämiseen sekä “kovempaa” työskentelemiseen.
Mun mielestä jokaisen tulisi saada sen verran mitä ansaitsee, se on ihan luonnollista. Jos joku on valmis sahaamaan yhen ylimääräisen puun, kirjoittamaan ylimääräisen rivin koodia, hoitamaan yhen ylimääräisen potilaan jne, vaikka ei jaksaisi, tottakai hänen pitää saada siitä asianmukainen korvaus. Ihan yleisellä tasolla suorastaan vituttaa tämä suomen meiniki, missä yksilöllä ei ole mitään vastuuta ja työntekoon ei kannusteta (käsitykseni mukaan joissain tapauksissa siitä jopa rangaistaan). Kaiken kukkuraksi julkista sektoria paisutetaan(?), ja sitten tuolla pällistellään tyytyväisenä, kun saatiin vähän työllisyysastetta nostettua. Anna mun kaikki kestää
No nyt on tämäkin sanottu, hyvää viikonloppua kaikille!
. Ei tämä sitä tarkoita, että palkkoja aletaan polkemaan kilpaa alaspäin. Ainahan voi vaihtaa työpaikkaa, jos tuntuu ettei työnantaja arvostakkaan omaa tekemistä? Tai vaihtaa vaikka alaa 
Kyllä työnantaja haluaa, että ammattitaitoiset työntekijät pysyvät omassa yhtiössä, eikä mene esim. kilpailijalle.
) - että ei tätäkään voisi loputtomiin harrastaa. Anyways, toivottavasti hieman lisäisi mielenkiintoa investoida metsäteollisuuden suomeen ja tuoda sitäkautta uusia työpaikkoja!
( Läheskään kaikkien yhtiöiden yt-neuvotteluita ei tule koko kansan tietoon )
valitettavasti. Muutoksia tarvitaan, ripeästi.
( tämä oli siis 2v aikana taloon tulemisesta - eivät mitään indeksi korotuksia )