Sinänsä ihan validi pointti. Yleisesti byrokratia varmaan ymmärretään suuripiirtein samalla lailla, mutta ihan yksiselitteinen se ei kuitenkaan ole.
Yleisesti varmaankin (nopeasti googlattuna): Byrokratia on valtion toimeenpano tai hallintokoneiston tietty organisaatiomuoto, jossa päätöksenteko ja hallintokoneisto ovat tasapuoliset kaikille. Organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Pyrkimys on yhdenvertaisuuteen, tasapuoliseen kohteluun, yhteneväiseen päätöksentekoon sekä oikeusturvaan.
Pointti on varmaan siinä, että byrokratia vaikuttaa merkittävästi keskustelussa ilmenneisiin asioihin. Syy / seuraus on ilmeinen johtuen byrokratian määrästä. Esim. Opintotuen tai eläkkeen verotus. Järjettömän byrokratian seurauksena tuesta maksetaan veroa??
Itse ainakin käytän aikaa verojen ilmoittamiseen ja en muista kuinka monta tuntia lakia ja sääntöjä on luettu juuri tukiin liittyen. Työssä käyvät opiskelija voivat varmaan samaistua. Itsessään tukien saaminenkin vaatii järkyttävän virkamieskoneiston ja byrokratiapläjäyksen. Vastakohtana olisi vapaa markkinatalous, jossa tukia ei ole → ei byrokratiaa. (Keskustelu erikseen olisiko tämä hyvä vain huono).
Mielestäni vastauksessasi viittaat enemmän digitalisaatioon ja asioiden käytännön toteuttamiseen. Kieltemättä se on Suomessa hyvällä saralla ja onneksi niin. Osittain voisi jopa luulla, että byrokratista johtuen on ollut pakko kehittää nopeampia / digitaalisia ratkaisuja. Britit voivat vain uneksia yhtä diginatiivista kansasta. Tämä ei kuitenkaan poista byrokratian negatiivisia vaikutuksia, kenties nopeuttaa käsittelyä kylläkin.
Mitä tulee firman aloittamiseen ja varsinkin pyörittämiseen niin toivoisin sen olevan kyllä paljon helpompaa Suomessa. Kokemuksen puolesta sanon, että se ei ole kyllä niin simppeliä. Mallia ottaisin esim. USA, Singapore ja vaikkapa Virosta.
Lyhyesti byrokratia viittaa sääntelyyn. Alla oleva quote kuvastaa mielestäni aika hyvin Suomen tilannetta ja byrokratian suhdetta moneen eri asiaan. (verot, sosiaalituet, monopolit, elinkeinoelämä, asuminen, sijoittaminen…).
“Pahimmillaan byrokratiassa järkeistetään ja tehostetaan toimintaa niin monin säännöin ja järjestelmin, ettei tilaa jää aloitteellisuudelle, yksilöiden valinnanmahdollisuuksille, uusille innovaatioille tai terveen järjen käytölle.”