Valtion nimeltä Suomi Oy AB:n tulevaisuus

Yleinen
103

CO2 ei sitten olekaan kemiaa, vaan näköjään ideologinen molekyyli.

Syrjäseudulla asuminen on valintakysymys. Esimerkiksi asuminen on naurettavan halpaa, mutta hyvin rajallisena vastapainona tulee sitten noita kilometrejä.

Lasketaanpa,
-jos syrjäseudulle tulee esimerkiksi työmatkaa 50km/suunta, menee bensaan: 8 litraa x 1,5 = 12 EUR/päivä. Työpäiviä 230 pv, joten vuodessa 2760 EUR
-PK-seudulla työmatkaa 15km/suunta, menee bensaan 0,3x8x 1,5=3,6 EUR/pv ja vuodessa 3,6x230=828 EUR
→ ero 2760-828=1928 EUR
-vuokra: ao poimintojen perusteella ero noihin esimerkkeihin vähintään 600 x12 = 7200 EUR/v

Syrjäseutulainen siis säästää 7200-1928= 5272 EUR

Kyllä kaupunkikeskusten ulkopuolella kilometrikompensaatio on päällä jo, ja vahvasti kun vähän muutakin katsoo kuin irrallisen detaljin yhtä reunaa.

En katsonut noita referenssejä edes ovatko ne edes paikkakunnallaan syrjässä, ja eiväthän ne edes ole todellisia syrjäkyliä. Toisekseen mikään ei sano että noilla paikkakunnilla edes tulee ylimääräisiä ajokilometrejä vs Espoon esimerkki
Espoo Rivari/PariT/OKT (90-190m2) 1400-4500 EUR/kk
Tuulos OKT 116m2 - 800 EUR/kk
Jämsä OKT 130m2 - 950 EUR/kk
Kouvola OKT 103m2 - 800 EUR/kk
Varkaus OKT 120m2 - 750 EUR/kk

7 tykkäystä
104

Suomessahan tuetaan maaseutuasumista miljardeilla jo nyt. Esim maaseutukuntien tiet ovat valtiollisen tienhoidon piirissä, kun kaupungit hoitavat omat tiensä itse.

Toinen esimerkki: Aikanaan työkaverini asui juurikin n 50kilometrin päässä työpaikalta, kun itse asuin kaupungin keskustassa. Kuljin töihin julkisin tai pyörällä. Hän saapui autolla. Tästä ilosta verottaja muisti häntä noin kahden tuhannen euron palautuksilla vuosittain.

Mielestäni Suomessa pitää olla oikeus ja mahdollisuus asua missä haluaa. Itsekin asuisin mielummin maalla, mikäli ei olisi velvoitteita. Mutta aivan älytöntä vielä erikseen tukea maalla asumista. Markkinavoimat tekevät sen jo valmiiksi.

Toisaalta taas ihmettelen suomalaisten fanaattisuutta yksityisautoiluun. Itse koen ajamisen tylsäksi ja passivoivaksi, ja mielummin teen jotain muuta kuin istun ratin takana. Käsittääkseni Valmet Automotive järjestää bussikuljetukset Turusta Uuteenkaupunkiin ja takaisin.

Kuinka moni on muuten laskenut paljonko aikaa tuhlaantuu vuodessa työmatkaan? Tai mikä on tuntipalkka työmatkat huomioiden?

2 tykkäystä
105

hyvä pointti, työautoiluun on tosiaan jo muhkeat verovähennykset valmiiksi jos julkisia yms.
Veroissa voi vähentää 0,25 e/km… Vuodessa 100km/pv esimerkissä 11kk x 22pvx100kmx0,25 eur/km=6050 EUR/v, omavastuu 750 EUR= 5300 EUR vähennystä. Vaikka 40% marginaaliverolla 2120 EUR pienemmät verot! Tuollahan kuitataan työmatkan 100km/pv bensakulut jo kokonaan.

Ihmetellä pitää hallituksen, lukuunottamatta lukuisista avustajista ja virkamiehistä, että kaikenlaista tuodaan julki ilman minkäänlaista analyysiä ja laskentaa.

Muuten, julkinen on välillä aivan mahdoton.
Itsellä on ollut tarhaikäisiä/ 1-2lk 1-8v lapsia 2003…2016. Tarha aukeaa 7:30 ja sulkeutuu 17:00.
Käytännössä työmatkaan julkisella tarhapysähdyksineen olisi mennyt 2 tuntia Länsi-Espoo…Helsinki Pitäjänmäki.
MUTTA: nytkin ilman lapsivientiä tai hakua - huomenna klo 8:00 lähtö - menisi 1h1min…1h15min. Vaikka toisessa päässä pysäkki 1km kävelyä, toisessa päässä 0,2km, ja matka n.20min. Auto 25-40 min riippuen ajaako ruuhka-aikaan vai ei.

Huvittaa nuo tunnin juna -touhuilut satunnaisille kulkijoille, kun pk-seudulla menee >1h aivan helposti julkisilla ruuhkaaikaankin.

1 tykkäys
106

Länsimetron pelkät rakennuskustannukset olivat muistaakseni yli 2 miljardia. Mikäli huomioidaan sen varrella asuvien ihmisten määrä ja verrataan koko suomen väestöön, niin valtaosa suomalaisista ei käytä ko. metroa. Herää kysymys tehtiinkö enemmistön varoilla vähemmistöä hyödyttävä parannus infraan?

Julkista liikennettä käytettäisiin enemmän myös maakunnissa, mutta valtaosa tukivaroista valuu suurimpien kaupunkien julkisliikenteen käyttöön. Omalla kohdallani yksityisautoilu on ainoa vaihtoehto töissäkäyntiin, koska linja-autoja menee päivässä peräti 2 kappaletta. Pysäkitkin ovat mukavasti niin kaukana, että olen kotona nopeammin kävellen kuin julkisella.

3 tykkäystä
107

Jos nyt perustettaisiin keskustelu faktoihin. Valtio osallistui tähän projektiin noin 200 miljoonalla eli 10%. Pääkaupunkiseutu jo itsessään on yli 10% Suomen asukkaista ja verotuloista. Valtaosa meni Espoon ja Helsingin maksettavaksi.

2 tykkäystä
108

Tämä kertoo kuinka pihalla Harakka on normaali ihmisten elämästä. Mediaani ansio on noin 3000e bruttona. Mikä on noin 37500e lomarahoineen vuodessa. Tästä vielä verot pois. Voidaanko siis joku 60-70% suomalaisista laskea vähävaraisiksi.

4 tykkäystä
109

Kiitos tarkennuksesta. Itse en löytänyt varmaa tietoa valtion osuudesta. Joistakin vanhoista uutisista löysin luvun n.20% niin en sitä epävarmuuden takia viestiini laittanut. Länsimetro Oy ilmeisesti on käyttänyt myös lainarahaa hankkeeseen. Tuskin helsinkiläiset tai espoolaiset ovat kaikki metronkäyttäjiä, puhumattakaan muiden kuntien/kaupunkien asukkaista.

1 tykkäys
110

Hyvä pointti! Tästä valtion tuesta nämä mahdolliset käyttäjät maksavat itse vielä sen 10% eli me muut suomalaiset maksoimme vain 9%. Lisäksi tämä oli kertaluonteinen erä. Toki ensi vuonna taas johonkin toiseen kohteeseen esimerkiksi jonkin valtatien tai rautatien parannukseen. Kannattaa myös muistaa, että pääkaupunkiseudun hyvinvointi valuu myös muihin maakuntiin valtionosuuksina. Sinä ja minä siis hyödymme myös siitä, että pääkaupunkiseutua kehitetään.

On myös hyvä muistaa, että myös autoilijat hyötyvät joukkoliikenteestä ja pyöräilyväylistä, vaikka eivät itse niitä käyttäisi. Jokainen potentiaalinen autoilija, joka käyttää julkisia tai polkupyörää, vapauttaa “kaistaa” muille ja näin sujuvoittaa myös heidän matkaansa.

@Alcedinidae en ole vaatimassa joukkoliikennettä koko Suomeen. En vain ymmärrä miksi kaupungeissa asuvien pitäisi subventoida jo valmiiksi edullisempaa maaseutuasumista. Suomessa on kuitenkin vapaus valita asuinpaikkansa.

Jos ajatellaan, että maaseutuasuja ostaa saman talon kuin kaupunkiasuja, mutta 100 000€ halvemmalla. Lisäksi maaseutuasuja maksaisi työmatkoistaan 5000€ vuodessa enemmän, olisi tuo ero kuitattu 20 vuodessa. Mutta jos maaseutuasuja sijoittaa tuon ylimääräisen 100 000€, saa hän 2,5% nettovuosituotolla käytännössä ilmaiset työmatkat 29 vuodeksi. 5%:n tuotolla matkakulut olisi turvattu ikuisesti

Joku saattaisi vedota maaseudun talojen arvon laskevan. Asiallinen pointti. Mutta, jos ostaa talon muuttotappiokunnasta, miksi muiden pitäisi ostajaa siitä hyvittää? Tilannehan on karkeasti sama, että heitän roskikseen saman summan ja saisin valtiolta hyvitystä siitä veroprosenttini verran.

No seuraavaksi vedotaan, että on ostanut talon 60-,70-,80- tai 90-luvulla. Eikö tuossa ole ollut riittävästi aikaa havainnoida, että kylä autioituu, palvelut, työpaikat ja ihmiset lähtevät? Taas kyseessä on ollut oma välinpitämättömyys raha-asioihin.

Kaupunkiasumisessa on tehokkuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta monia ihmistä hyödyttäviä piirteitä. Sähkö-, vesijohto- viemäri-, kaukolämpö-, valokuitu- ja tieverkosto ovat huikeasti halvempia per käyttäjä, kun käyttäjiä asuu enemmän samalla alueella. Nyt tätä saavutettua kansantalouden hyötyä jaetaan “vapaamatkustajille” esimerkiksi valokuitujen rakennustukina.

Kyllä maaseutumaista asumista voi harrastaa myös isojen ja pienempien kaupunkien lähellä.

4 tykkäystä
111

Pointtihan oli se että “maaseutukuntien tiet ovat valtiollisen tienhoidon piirissä”. Tällöin valtio maksaa maaseutujen infraa. Länsimetron tapauksessa rakennus kulut on hoidettu pääosin kunnallistasolla. Se pieni valtionosuus mikä on saatu ei edes kata pääkaupunkiseudun osuutta valtion verotuloista. Eli tässä ei ole subventiota Valtiolta kuntatasolle.
Se että kaikki asukkaat ei käytä kuntansa palveluita ei sinäsä ollut relevanttia. Ja on toinen keskustelunaihe.

1 tykkäys
112

Suomessa on noin 450 000km tietä josta noin 80% on yksityisteitä. Käsittääkseni valtion maksut takaavat kaikille tienkäyttöoikeuden näille valtion/kuntien osuuksia saaville yksityisteille.

@DarkRoast Olen samaa mieltä ettei joukkoliikennettä ole järkevää yrittää vääntää käyttöön koko Suomeen. Suotavaa olisi että se toimisi edes kohtuullisesti yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Itse en pidä järkevän liian hajanaisen asumisen ylläpitämistä vaan ihmisten tulisi asua tiiviimmin myös maakunnissa.

Hintaeroa vastaaville asunnoille taitaa syntyä eniten kysynnän perusteella. Sama talo maksaa valmistettaessa (raaka-aineiden osalta) saman oli se sitten Helsingissä tai Nuorgamissa.

2 tykkäystä
113

Isossa kuvassa aivan totta! Jos vähän tarkemmin pilkotaan, niin kuljetuskustannusten takia materiaalit hieman kalliimpia. Toisaalta työvoima taas on halvempaa. Varmasti aikalailla plusmiinusnolla.

Ajatusleikki: Mikäli suomalaiset olisivat vauraampia, ja siten vähemmän riippuvaisia työpaikoista, olisi Suomi helpompi pitää asuttuna, kun työpaikat eivät rajoittaisi asumista.

2 tykkäystä
114

Sanonpa nyt täysin välihuomiona yhden seikan, joka on päässäni kytenyt nyt kun tämmöisen ketjun huomasin Suomen tulevaisuudesta.

Suomen tulevaisuudesta:

Aina puhutaan suurena ongelmana tulevaisuudessa väestöjakautumisen ylös-alaisin kääntymisen. Eli että tulevaisuudessa tulee olemaan paljon enemmän verorahoilla elätettäviä (esim eläkeläisiä) kuin verojen nettomaksajia. Tämän lisänä vielä jatkuva terveysteknologian kehittyminen pidentää odotettua eliniänodotetta. Tämä on selvää pässinlihaa ja helppo miettiä ja tulla siihen lopputulokseen että ollaan kusessa ja että eläkkeitä on leikattava / eläköitymisikää nostettava ja niin edelleen.

Lisäongelmana nykytrendiin haluan hihkaista nykynuorison (esimerkiksi minun ja oikeastaan koko n. 25 vuotaisten ihmisten lähipiirini) unelman ja halun mahdollisimman varhaiselle eläköitymiselle. Omana unelmana ja tavoitteen ja tiedän että ainakin useiden ystävieni suuri tavoite on jäädä eläkkelle pääomatuloilla ja säästöillä viimeistään noin 50 vuotiaana. Tämä pienentää enenemissä määrin nettoveronmaksajien määrää (ansiotuloista maksettavaa). Näen tämän tosiaan itseni kannalta unelmana, mutta Suomen tulevaisuuden kannalta täysin katastrofaaliselta, joka tulee iskemään Suomen eläkejärjestelmään aivan käsittämättömän kovaa ja sen tulo tullaan selvemmin näkemään vasta silloin kun homma on niin sanotusti jo housuissa (vuosien päästä). Tämä pakottaa mielestäni valtiovallan nostamaan pääomatuloverotusta erittäin paljon, jotta voidaan vähentää mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka pystyvät elämään pääomatuloillaan. Tulevaisuudesta tulee pelottavaa…

3 tykkäystä
115

Onko sillä mitään väliä kilahtaako valtion kassaan ansio- vai pääomavero euro?
Nettoveronmaksaja terminä tarkoittaa että maksaa enemmän veroja kun saa valtiolta tukia. Jokainen onnistunut firettäjä kyllä täyttää tämän kriteerin. Pääomatuloista ei kerätä eläkemaksuja mutta ne ei myöskään kerrytä eläkettä. Eli en näkisi tässäkään mitään ongelmaa.
Mitä suurempi osa suomalaisten yritysten omistuksesta on piensijoittajilla joilla ei ole mahdollisuutta verottomiin osinkoihin sitä enemmän valtio saa verotuloja. Säätiöt ja ay-liikkeet kun eivät tunnetusti mitää näistä maksa. Jos osingoista menisi kaikilta sama vero niin osinko verotuksen voisi pudottaa 3%. Osinkovero firettäjälle 85% * 30-34%: Eli firettäjät maksavat osingoistaa 8.6-9.6 kertaa enemmän kun nykyinen omistuspohja keskimäärin. Professori: ”Jos kaikki maksaisivat osingoista noin 3 % veroa, valtion verotulot pysyisivät ennallaan” | Arvopaperi
Sitten on vielä ulkomaalaiset osingot. Nämä on puhdasta ylijäämää vaihtotaseessa. Hyvin hajautettu osinkosalkku on pääosin ulkomaalainen josta valtio saa täysin vastikkeetonta osinkoveroa. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka Usa jonka kanssa on verosopimus. Ensiksi lähdeveroa peritään 15% lähtömaahan ja loput 10.5-13.9% jää Suomen verottajalle. Tämä osinko on siis puhtaasti ylimääräistä rahaa Suomen talouteen ja siitä vielä kymmenys verottajalle.
Ainoa ongelma mitä kansantaloudelle näen firettämisestä olevan on liian tiukka säästäminen. Jos kaikki lopettavat turhan kuluttamisen se tuottaa kyllä ongelmia. Ekologisesti tämä on kyllä hyvä. Olen kyllä enemmän nähnyt sitä että panostetaan uraan, tienaamiseen ja säästämiseen. On tämä kyllä paljon parempi trendi kun down shiftaaminen valtion kannalta.

5 tykkäystä
116

Totta, hyviä pointteja. Tuo ura, tienaus & säästö on näkynyt kyllä todella paljon myös omassa arjessa ja lähipiirissä. Tulevaisuudessa kulutus voisi laskea hyvinkin ja se on varmasti suuri ongelma.

117

Tämä on iso ongelma jos säästäminen kohdistuu palveluihin. Omassa kuplassani säästäminen keskittyy lähinnä krääsään mutta toisaalta rahaa ollaan valmiita käyttämään arkea helpottaviin palveluihin. Siivous, lastenvahdit, ruokapalvelut, kauppakassit, pienremontit etc. Jos tämä on yleisempi trendi niin valtio hyötyisi tästä erittäin paljon. Ihmiset erikoistuvat siihen missä ovat hyviä ja vaihtavat rahaa vapaa-aikaan. Tehokkuus kasvaa merkittävästi.

2 tykkäystä
118

Täysin samaa mieltä kanssasi,

Tässä ajankohtainen ja hyvä podcast jakso aiheesta miksi Suomessa kilpailukyky on poikkeuksellisen surkea kilpailijamaihin (esim. Ruotsi,Norja) verrattuna:

1 tykkäys
119

Vaikuttaakohan tämä Vastaamo-case, Caruna-myynnit ja yksityisissä hoitolaitoksissa tapahtuneet, julki tulleet laiminlyönnit etenkin porvaripuolueiden ideologiaan kiinteästi kuuluvaan yksityistämis- ja ulkoistamiskehitykseen? Ei täällä toki olla yksityistämisen ja kapitalismin kehdon, eli Yhdysvaltojen tiellä, jossa vankiloistakin on tehty bisnestä ja vangeista rahaa tuovia asiakkaita, mutta kehityssuunta on silti muutaman vuosikymmenen aikana ollut selkeä ja monelta osin pitkässä juoksussa haitallinen.

Vanhempia yksityistämisen ja valtio-omistusten myyntejä ei kannata tässä yhteydessä enemmän alkaa kaivella, mutta luulisi Häkämiehen Kemira-myyntien ja muiden järjettömyyksien olevan vielä mielessä tulevia päätöksiä tehtäessä.

120

Viesti siirrettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone

121

Tuossa sitä perustelua paikallisen sopimisen lisäämiseksi

3 tykkäystä
122

Kai tajuat että tuossa chartissasi käytännössä sanotaan, että eriarvoistuminen kasvaa kun liitot heikkenee ja onko tää sun mielestä jotenkin hyvä asia tai tavoiteltavaa?

3 tykkäystä