Vapaaherrat/rouvat - Kokemuksia?

Hei, Olen kirjoitellut täällä omasta polustani ja pohdintoja “vapaudesta” Sijoittaprofiilini aukesi jo aiemmin ja nyt Salkunrakentaja julkaisi pohdintani “tuleeko yrittäjistä hyviä sijoittajia?” https://www.salkunrakentaja.fi/2024/03/yrittajasta-sijoittaja/

4 tykkäystä

Peruskauraa valmiiksi pureskeltuna puurona:

https://www.nordnet.fi/blogi/nain-paljon-sijoituksia-sinulla-tulee-olla-jotta-voit-elaa-osingoilla/

2 tykkäystä

Ja viisaudet kommenteista.

27 tykkäystä

Pieni pohdinta pääsiäisenä 2024

Päivitän omaa sijoitussuunnitelmaani ja itselleni kirjaaminen on oiva tapa jäsennellä ajatuksia. Mietitään siis ääneen yrittävän sijoittajan vaihtoehtoja. Aloitetaan siitä mikä on itselleni ollut lähimpänä ja jokaisen saavutettavissa eli itse yrittämisestä.

  1. Perusta tai osta listaamattomia yrityksiä. Sitä saa mitä omilla taidoilla syntyy. Rakas lempilapseni, jossa olen useita yrityksiä kuvannut ”teoksina.” Olen saanut paljon oppia, tehnyt virheitä ja tienannutkin kohtuullisesti. Perustin tai olin mukana perustamassa mm. Q.P.R. Software Finland, Intervisio Oy, Marchitects Oy, Darwin Marketing, Terve Media Oy, Verkossa Media Oy. Professio Oy, Coronaria Hoitoketju Oy, Mectalent Oy, Digitalist Network, Digitalist Group Oyj, Virtual Activist, JNE. Upeita hetkiä ja retkiä joissa ”matka selvästi määränpää.” Tälläinen tekeminen riittää tällä erää.

  2. Uudet kasvuyritykset tai scale-upit. Sijoitat rahaa, saatat saada jonkin roolin, mutta pääosin olet passiivinen sijoittaja. Kiinnostavaa, mutta ainakin itselleni vaikea roolin takia. ”Anna rahaa, mutta älä osallistu” on kaltaiselleni aktivistille vaikea. Toisaalta myöskään ilmainen työn tekeminen ei nappaa osakkuudella eli ainakin itselleni toistaiseksi ratkaisematon yhtölö.

  3. Asuntojen ja kiinteistöjen jalostaminen. Aina aktiivinen ajatus omassa päässäni. Harkinnassa kolmas kohde Italiassa. Työlästä, riskialtista ja palkitsevaa. Vähän motivaatiota puuttuu noin 10 kohteen jälkeen. Vähän ikäänkuin nähty ja tehty. Nykyisissäkin riittävästi puuhaa.

  4. Sijoitusrahastot listaamattomiin yrityksiin. Kiinnostava vaihtoehto, jossa minusta sijoitetaan enemmän yrittäjään kuin yrityksiin. Perustuu selvästi rahastoille tyypilliselle todennäköisyyksille ja kiistainalaista on, kuinka paljon lopputuloksiin pystyy tai saa vaikuttaa. Ei toistaiseksi harkinnassa hyvistä mahdollisuuksista huolimatta.

  5. Osakepoiminta listattuihin yrityksiin. Tässä täysillä mukana viitisen vuotta. Hyviä tuloksia ja antaisi leivän loppuelämäksi. Vähän tylsää ja vaikeaa lyhytjänteiselle. Reka meni upeasti ja ajatuksia suunnasta ja suunnitelmista on. Pitkäjänteisyyden takia ei varsinainen työ, mutta tapa viljellä omaa omaisuutta ja oppimista oppirahojen kera riittää.

  6. Osakerahastot ja muut sijoitustuotteet. Anna ammattilaisen hoitaa päätöksenteko ja nauti itse hedelmistä. Houkuttelevaa, mutta itselleni sijoitustuotteiden ”käyttöliittymä” eli kommunikaatio on aivan liian tylsää. Haluaisin ymmärtää salkunhoitajajien ajattelua paljon laajemmin ja syvällisemmin. Sijoittajakirje kerran kuukaudessa ei säväytä. Olen odotellut, milloin joku mullistaisi sijoitustuotteen asiakaskokemuksen.

Aktiivisen omistajan omaisuus muodostuu useammasta eri omaisuusluokasta. Siihen ajaa sekä hajautus että mieltymykset. Itse kaipailen yhteistä tekemistä, ryhmää, jossa kaikesta voisi puhua avoimesti ja luottamuksella. Verkossa kaikki haluavat oppia kaiken, mutta aniharva suostuu jakamaan omiaan. Siksi avoimet ryhmät eivät oikein toimi. En tiedä ovatko salaseurat sen parempia mutta itse ainakin kaipaan seuraa kaltaisistani. Jatkuva pohdinta ja palloittelu tuo ainakin itselleni täyttymystä matkan varrella. Samalla voi itse kokea oppivansa sekä muista että itsestänsä.

Hyvää pääsiäistä 2024!

60 tykkäystä

Pakko hehkuttaa tätä maksumuurin takana olevaa artikkelia. Oli mielestäni yksi parhaista taloudellisen riippumattomuuden artikkeleista mitä olen toviin lukenut.

Artikkelin sanoma tiivistettynä:

  • Haastattelussa “tuikitavallinen” kuuskymppinen tamperelainen, jolla on noin 30 miljoonan euron osakesalkku
  • Varallisuuden taustalla nuorena aloitettu säännöllinen osakesijoittaminen, yrittäminen, ahkera työnteko ja ilmeisen nuuka elämäntyyli
  • Haastattelun kuvissa kaveri nojailee 15 vuotta vanhassa nahkarotsissa suunnilleen samanikäiseen Skodaan, juttumiljöö liikkuu Prismassa ja paikallisessa pitopalvelussa
  • Haastateltava kertoo pitäneensä hyvin matalaa profiilia sijoittamisestaan, ei esiinny mielellään julkisuudessa (tosin tämä haastattelu vähän soti tätä ajatusmallia vastaan), eikä jaksa ilmeisesti hengata muiden sijoittajien keskellä

Tässä vielä yksi omista suosikkisitaateista kyseisessä jutussa:

113 tykkäystä

Tepon ja kuliissien ylläpiäjien elämämantavoissa on puolensa, moni varmasti kyseenalasitaa kymmenien miljoonien osakesalkunkin järkevyyden jos käyttää rahaa kuin max keskituloinen. Joku voisi sitäkin pitää jonkinlaisena kulissien ylläpitämisenä.

Velkavivulla eläjistä suuri osa tekee sitä varmasti paljon sen takia, että sattuvat tykkäämään hienoista autoista, matkoista ja taloista eikä pelkästään esittääkseeni rikasta. Osa heistä ottaa isompaa riskiä sen suhteen miten talous tulevaisuudessa kestää kuin toiset, joillain talot vie riitaisa avioero, jollain firma menee nurin, joku löytää elämään muuta sisältä ja joku jättää kovapalkkaisen työn burnoutin takia.

Oma tyylini Teppomainen mutta varallisuutta kun on huomattavasti vähemmän niin nahkatakin sijaan tulee käytettyä lähinnä työnantajalta saatuja vaatteita ja motonetin alehyllyn talvitakkia. Yleensä yli varojen eläviä sanotaan rahaongelmaiseksi tai huonoiksi rahan käyttäjiksi, heitä harvemmin ketkä köyhistelee liikaa. Itselle tulee useampikin tapaus mieleen mitkä jälkeenpäin alkanut nolottaa liiallisen köyhistelyn takia.

17 tykkäystä

Kova suoritus! Se vaan pisti silmään, että painelee hän painelee minusta aika korkealla velkamäärällä🙈

Hieno juttu tuo RJW:n linkkaama yllä ja tuo lainattu osuus leasing autoista ja kulisseista pitää ihan paikkansa.

Siitä en oikein saa kiinni miksi toimia toisinpäin niin että rakentaa omaisuuden, mutta tuntee ylpeyttä siitä että elää niukasti? Eihän tuota salkkua saa hautaan mukaan sitten kun on sen viimeisen hiekkahoidon aika.

Omat tulot on vuosien varrella heitellyt paljon ja välillä ollut tosi tiukkaa perheen kanssa. Aina olen ajatellut että “eletään varojemme mukaan” ja tuo pätee myös vapaaherrana. Toki sitä pyrkii välttämään sellaista turhaa huomion herättämistä, mutta esim. vanhalla Skodalla ajaminen ei erityisesti kiehdo.

21 tykkäystä

Mun mielestä mielenkiintoisin kulma tuossa haastattelussa oli juuri se, että miten kapea on loppujen lopuksi sosiaalisesti hyväksyttävä tapa käyttää rahaa - sekä ylä- että alarajassa. Vaikka haastateltava puhuu nuukailun puolesta, niin ei hän nyt kuitenkaan täysi nuukailija ole.

Autostaan hän mainitsee sen verran, että se on ostettu jo kymmenen vuotta sitten eli noin viiden vuoden ikäisenä. Auton mittarilukema on ilmeisesti nyt 90 000 km, joten auto on ostettu aika vähän käytettynä. Hän mainitsee myös nelivedon ja korotetun maavaran, joten mikä tahansa Skoda ei ole hänelle käynyt. Kyllä tuohon autoon on varmaan sellainen 20 000 euroa investoitu käytettynäkin silloin 10 vuotta sitten, kun auto on ostettu.

Entäpä nahkarotsi? Oletteko joskus katsoneet aitojen nahkarotsien hintoja? Nyt ei puhuta siis mistään henkkamaukalla myytävistä made in Bangladesh -kamasta, vaan oikeasta nahkarotsista. Mä sain joskus tarjouksia, että viimeisen päälle tehty ja mittojesi mukaan suunniteltu nahkatakki maksoi muistaakseni 600-800 euroa. Hinta on kova, mutta toisaalta laadukas nahkarotsi kestää todella hyvin aikaa. Mullakin on itse asiassa isältä ennakkoperitty nahkarotsi, jonka hän on teettänyt joskus kasarilla-ysärillä. Se vaatii vähän jo huoltoa - lähinnä takin sisävuorten osalta.

Tämä on tässä haastateltavan tapauksessa vähän hassua, että hän selvästi ostaa laadukasta kamaa ja käyttää ne “loppuun” saakka, ilman painetta vaihtaa tavaraa uuteen silkasta vaihtamisen ilosta, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Oikeastaan voisi puhua myös ympäristöllisesti kannattavaa, koska väitän laadukkaan ja vuosikymmeniä kestävän nahkarotsin olevan ympäristön kannalta parempi hankinta, kuin H&M:ltä hankittu takki, jonka elinikä on luokkaa viisi vuotta.

Sehän tässä keskustelussa onkin hauskaa, että rahankäytön voi vetää yllättävän helposti yli tai ali. Joidenkin mielestä homma menee “ali”, kun monimiljonääri ajaa 15 vuotta vanhalla Skodalla. Toisaalta veikkaan, että monen suomalaisen mielestä autohankinta menee toisessa ääripäässä “yli” jo ensimmäisen Lamborghinin kohdalla, viimeistään parin seuraavan kohdalla.

Uskoakseni tämän ilmiön taustalla on myös se, että mikään ei ole niin helppoa, kuin pohtia muiden rahankäyttöä. Sinulla ei ole kirjaimellisesti euroakaan kiinni tämän henkilön omaisuudessa tai hankinnoissa, joten niitä on niin mukava spekuloida sivusta käsin :smiley:

Sen verran täytyy vielä tarkentaa, että en ole itsekään sellaisen äärimmäisen pihistelyn ystävä. Tiedän tapauksia, jossa on yleensä keskiössä lapseton vanhempi poikamies, joka suorastaan pelkää käyttää rahaa. Autot ovat luokkaa tonnin pommi, renkaissa nuukaillaan hengenvaarallisuuteen saakka ja jos jonnekin pitäisi lähteä porukalla, pyytää kuski muilta bensarahaa. Minun mielestäni Aamulehden jutusta ei välittynyt aivan näin nuukailevaa kuvaa, vaan pikemminkin haastateltavan pointti oli siinä, että ei osteta turhaa tavaraa näyttämisen halusta, vaan se mitä ostetaan, ostetaan mieluusti hyvälaatuisena ja käytetään pitkään.

48 tykkäystä

En tiedä mitä kyseinen henkilö ajattelee, mutta itse ainakin tunnen mielihyvää jos kerran kuussa päivittämässäni excelissä varallisuuden loppusumma on ATH lukemissa vaikkei niistä numeroista ole mitään “hyötyä” jos sitä rahaa ei käytä.

Ehkäpä tällaisessa rahan keräämisessä jotain yhteneväisyyksiä muihin keräilyharrastuksiin missä keräilijä tuntee mielihyvää sellaisten esineiden/asioiden omistamisesta mille ei oikeasti ole mitään käyttöä. Keräilyesineissä usein mitä harvinaisempi (=kalliimpi) esine on kyseessä, sitä suurempaa mielihyvää sen omistaminen tuottaa.

Keräilyesineissäkin eroja. Kalliita kelloja voi käyttää sopivissa tilanteissa ja koriste esinettä voi ihailla päivittäin. Kalliista hyväksi kehutusta vuosikertaviinipullosta nauttiminen taitaa puolestaan olla enemmän vain sitä omistamisen iloa.

8 tykkäystä

Eikö tietyllä tapaa optimaallista olisi kuolla niin että tilillä on 0€ ? Käytetty hyviin asioihin itselle ja perheelle tai ylimääräinen annettu jo jälkipolville nautittavaksi (verotuksellisestikin usein parempi).

Toki käytännössä varmaan mahdotonta suunnitella noin tarkkaan. :thinking:

7 tykkäystä

Tähän liittyen:

5 tykkäystä

…tai ainakin 0€ sellaista rahaa jonka säästäminen kaduttaa. Mutta joo, näin :+1:

Ja sitten vielä ajatusleikkii tuon niin päin että harmittaisiko tämän hetken valinnat jos huomenna tulisikin jo päivät täyteen.

2 tykkäystä

Vastakkainen näkökulma tuohon optimointiin. Kuolinpäiväänsä kukaan ei yleensä saa tietää etukäteen. Koskaan ei saisi alkaa pelottaa se mahdollisuus, että elääkin vielä huomattavasti kauemmin kuin olisi odotettavissa.

Jos koko suku on elänyt aina maksimissaan 80-vuotiaaksi, voihan silti tulla yllättävä geneettinen sattuma, elintapojen vaikutukset kasaantua yllättävästi omaksi eduksi ja lääketieteen kehitys tuoda jonkun elinvuosien pidennyksen, joka tietenkin osuu siihen osaan vanhuusikää, jossa ei ryhdytä enää uudestaan tienaamaan.

Eli taloudellinen vanhuuden turva olisi hyvä olla riittävä vielä kuolinpäivänäänkin. Toimisi tavallaan vakuutuksena siltä varalta, että sittenkin elää vielä vähän lisää.

8 tykkäystä

Just näin. Eli riittävä turva tuskin kaduttaa ketään, mutta jostain todella tärkeästä asiasta säästäminen voi kyllä harmittaa. Kultainen ja tylsä keskitie? :grinning:

2 tykkäystä

En tiedä löytyykö Suomesta vakuutusyhtiöitä mitkä myyvät elinikäisen annuiteetin (mahdollisesti inflaatiosuojattuna). Niiden suosio on taas kasvanut kun korot nousseet ja vaikkapa Englannissa saatava annuiteetti on kasvanut lähes puolella parissa vuodessa. Osan säästöpotistaan voi siten muuntaa lisäeläkkeeksi jolloin vähemmän huolta “liian” vanhaksi elämisestä. En ole tutkinut asiaa, ehkä Suomen verotuskäytäntö on tehnyt annuiteetit käyttökelvottomiksi Finlandiassa.

Tosi kiinnostavaa keskustelua edellä. Luulen ymmärtäväni täysin, miksi kyseinen herra ajaa yli 10v vanhalla 90tkm Skodalla tai Buffett jollain v 2015 pirssillä. Oman ymmärryksen mukaan syy on siinä, että he tulevat onnelliseksi muista asioista, kuin uusista tai kalliimmista asioista. Simple as that. Itsekään en syty ollenkaan esimerkiksi auton tai puhelimen vaihtamisesta. Vaikka molemmilla on jo ikää. Ensimmäisenä näen touhussa vaivaa ja täytyy opetella uuden vehkeen oikut. Vanhasta tietää mitä se on syönyt. Ajattelumalli voi tosin liittyä keski-ikäistymiseenkin :rofl:

Joku viisas on sanonut, että kannattaa keskittyä olemaan tyytyväinen nykyhetkessä, joka on ainoa hetki, joka meillä on. Jos osaa olla nyt tyytyväinen, mikään ei estä olla olemasta sitä huomennakin, kun nykyhetki ei ole hävinnyt minnekään, mutta päivä on vaihtunut. Kiinnostavia juttuja ja tällä lailla aateltuna elämä voi tuntua aika yksinkertaiselta. :thinking: Tämä ei nyt varsinaisesti liittynyt suoraan mihinkään. Mutta tuli kai mieleen siitä, onko sillä merkitystä onnellisuuteen, paljonko tilille jää kuolinpäivänä.

47 tykkäystä

Mutta toisaalta kai kaikilla on jotain mistä pitää tai välittää. Raha on lopulta vain väline.

Sillä voi ostaa tavaroiden ja palveluiden lisäksi aikaa itselleen tai muille. Tai vaikka lahjoittaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Moni esimerkiksi voisi varmaan auttaa lapsiaan tai lapsen lapsiaan aiemmin esim. ruuhkavuosina tms. sen sijaan että jää kauhea potti joskus kun lapsetkin on 60-70 vuotiaita. Harva näin kuitenkaan tekee.

Puhun itse aika ”pihinä” tyyppinä koska oon miettinyt että täytyy myös olla joku suunnitelma miten myös säästöjä sitten joskus käyttää :thinking:

10 tykkäystä

Ehkä liittyy ketjuun. Vapaaherrailua omilla ehdoilla vai eläkeikään kituuttamista?

“Selvityksessä ehdotetaan myös eläkeiän nostamista peräti kahdella vuodella, minkä säästövaikutukseksi lasketaan noin kaksi miljardia vuodessa.”

12 tykkäystä

Ehdottomasti kuuluu ketjuun. Pari vuotta vapaaherran elämää takana ja laskelmat vapautumiseen on tehty niin ettei eläkettä tule ollenkaan. Siis kaikki mitä tulee on vain bonusta jälkipolville. (luonnonperintösäätiö ainoana saajana testamentissa)

40 tykkäystä