Kun on tarpeeksi varallisuutta se tuo jo itsessään mielenrauhaa. Ei tarvitse murehtia millä maksaa elämisen kulut, voi vaikka vaan oleskella tekemättä mitään erikoista jos siltä tuntuu. Ainakaan tavaroiden ostaminen ei paranna elämänlaatuani, nimimerkillä yksi sadantonnin auto ostettu. Rahalla hankittujen elämyksien kokemista en sen sijaan kadu.
25 tykkäystä
@Sahti Tohtiikos kysyä millaisia kokemuksia sinulla on parin vuoden vapaaherrailun pohjalta? Onko vastaan tullut jotain yllätyksiä ja miten elämä ilman toimistoa on kohdellut?
Hyvä että kelpasi.
Mitä eroa muuten on Firetyksellä ja vapaaherrailulla?
Onko firetys tietyn varallisuusmäärän saavuttaminen ja lopullisesti eläkkeelle jääminen, kun taas vapaaherrailu on oman ajan optimointia taloudellisesti riippumattomana? Näin sen itse näkisin.
1 tykkäys
Elämä on ollut paljon stressivapaampaa kuin uskoin. Olin aika kovalla draivilla työelämässä, joten ennen irtiottoa ajattelin siitä draivista olisi vaikea päästää irti. Olin kumminkin täysin väärässä, heti kun päästin irti vanhasta elämästä, otin vastaan uuden huomattavasti rennomman elämäntyylin. Yllätys on ollut ettei mikään muuttunut elämässä vaikka vapaa-aikaa on huomattavasti enemmän, nyt sitä tekee asioita vain pienemmällä sykkeellä. Päätin etten kahteen vuoteen koske yhteenkään työprojektiin ja se on pitänyt. Nyt kolmatta vuotta niin jos joku parin kuukauden projekti tulee eteen niin luultavasti sanon kyllä jos tarpeeksi maksetaan. Elämä kohdellut erinomaisesti, henkisesti ja fyysisesti parhaimmassa kunnossa ikinä.
Firetys on se matka, vapaaherrailu on se elämä sen jälkeen. Eli samaa mieltä siun kanssa. Firettäessä ollaan tosi ehdottomia, kun taas vapaaherralleissa mietitään kokonaisuuksia.
Itseäni ihmetyttää täällä hyvin varovaiset suunnitelmat tulevaisuudestaan ihmisiltä, joilla on tosi kovat kapasiteetit tehdä juuri niin kuin haluavat jatkossa omilla ehdoilla. Silti jatkavat puurtamista vaikka se ei tuo loppuelämään mitään lisää.
40 tykkäystä
Kauppalehdessä (ikävä kyllä maksumuurin takana) on ihan kiinnostava juttu jossa puhutaan firettämisestä.
Miten vapaaherrat ja -rouvat rahoitatte elämäänne? Onko salkku alun perinkin rakennettu siten, että se tuottaa passiivista tuloa (osingot, vuokrat jne), vai myyttekö osan salkusta joka vuosi kulujen kattamiseksi? Jos elämäntyylinen rahoittaminen vaatii aktiivisempaa otetta, niin millaisella strategialla myyntejä teette? “Eniten nousseet myyntiin ja max 5% salkun arvosta per vuosi” vai parempia näkemyksiä? 
2 tykkäystä
Vuodet ovat rahantarpeen suhteen erilaisia, mutta normaalivuoden kaava minulla on seuraavanlainen.
Vuosikello alkaa osinkokeväästä, mikä määrittää osinkojen lisäksi tarvittavan rahoitustarpeen. Yleensä pelkät osingot eivät riitä koko vuoden tarpeiksi.
Pyrin pitämään vuoden rahantarpeen suht likvidissä muodossa kevään ja seuraavan talven välillä.
Myyntikohteet määräytyvät sen mukaan missä vaiheessa olevia yhtiöitä salkusta sattuu löytymään. Jos on tappiollisia ja alaviistoon meneviä, lähtevät ne ensimmäisenä. Tällaisia yhtiöitä ei vakavilla sijoittajilla salkussa ole, mutta jos on, niin ne pois.
Seuraavaksi myyntivuorossa ovat noususyklin loppupäässä olevat yhtiöt, vaikka olisivat kovasti voitollisia. Saatan ajoittaa näiden myyntiä vuodenvaihteen molemmin puolin verosyistä.
Kovassa nosteessa olevat yhtiöt (joita luonnollisesti on suurin osuus salkusta 
) saavat jäädä koskematta. En harrasta voittojen kotiutusta kesken nousun.
Pääpiirteissään näin, mutta vuodet ovat erilaisia ja käteistä saattaa kertyä pitkin vuotta. Pyrin kuitenkin pitämään noin vuoden likvidit varat käsillä, ettei tule tilannetta jossa joutuisin pakosta myymään.
38 tykkäystä
Tällä hetkellä rahoitan elämisen palkkatuloilla, mutta kommentoin tulevaisuutta ennakoiden:
Sijoitusvarallisuus on hajautettu eri omaisuusluokkiin ja instrumentteihin (kiinteistöt, osakkeet, suljetut pääomarahastot, likvidit rahastot, jne). Osa sijoituksista on kassavirtaa itsessään tuottavia, osa taas sellaisia joiden realisointi on “mahdotonta”. Salkussa tulee olemaan allokoituna varoja likvidiin rahamarkkinarahastoon tai määräaikaistalletuksiin. Tiettyä aktiivista salkunhoitoa tulee harjoitettua vaikka osa sijoituskohteista olisikin passiivisia ja tällä salkunhoidolla varmistetaan vältetään varojen epäoptimaalinen allokointi elämiseen tarvittavien varojen näkökulmasta.
Koska sijoitusvarallisuus on pääosin osakeyhtiössä, on nykyisten verolakien aikana optimaalista nostaa noin 15keur vuodessa palkkatuloja ja 150keur kevyesti verotettuja osinkoja. Tuolla pitäisi pärjätä vapaaherrana
6 tykkäystä
Mutta kun ei pärjää. Elämänlaatuni on niin korkea että se vaatii noin 200 000 euron pakolliset menot vuodessa. Osinkotuloja pitäisi tulla tänä vuonna noin 78 000 euroa, muita käteistuottoja korkojen yms. muodossa noin 20 000 euroa. Tästä päästään noin sataan tonniin, joka kattaa puolet menoista. Muutaman vuoden päästä tuloja alkaa varmaan tippumaan myös sijoituksistani listaamattomiin yrityksiin.
Mutta ei hätä ole tämän näköinen sillä pelimiehellä ei lopu raha. Jos loppuu, käytetään muiden rahoja. Tässä tapauksessa Nordnetin rahoja. Voi jatkaa rai rai meininkiä margin calliin saakka. Viidestä kymmeneen vuotta juhlat jatkuu näillä näkymin 
47 tykkäystä
Oma suunnitelmani on siirtää suurempi ja suurempi osa varallisuudesta osakkeiden sijaan kasvuosuus rahastoihin ja myydä sieltä sitten osinkojen/omien ostojen verran vuodessa. Säästää veroissa ja ei syö silti pääomaa.
14 tykkäystä
Osakkeet vakuutuskuoressa/OSTllä ( jonka raja tosin toki on pieni ) mahdollistavat tuon saman. Minä olen vero-optimoidusti siirtämässä vähitellen AOT sisältöä vakuutukseen ( OST täynnä ). Sieltä saa käytännössä ulos rahaa kun haluaa ja verotus ei johda suboptimaalisiin päätöksiin sijoituksissa ( holdaan useaa +200% sijoitusta AOTllä koska en ole innokas veronmaksaja ). Rahastojakin kannattaa melkein pitää mieluummin sijoitusvakuutuksessa jos haluaa esim tasapainottaa niitä muutaman vuoden välein ja olla saamatta verohittiä.
Palatakseni aiheeseen, itse kun hetken olin poissa töistä taas, varasin puolen vuoden käteispotin ja olin orientoitunut myymään jotain verotehokkaasti ( tai nostamaan osinkoja ) kun se puolittuu. En ehtinyt tosin siihen ennenkuin routa ajoi porsaan takaisin työelämään mutta ehkä ensi kerralla onnistuu pidempi kausi.
6 tykkäystä
Osingoilla ja vähäisemmässä määrin koroilla perusasiat. Ekstraa tällä hetkellä joko pienillä osakemyynneillä tilanteen mukaan tai säästöistä lainaamalla. En kuitenkaan halua liikaa ns. syödä kuormasta ja tavoitteena on ennen kaikkea kasvava osinkotuotto joka jatkossa kattaisi myös ekstrat ja kartuttaisi uutta rahaa säästöön ja sijoituksiin. Myös sijoitusten arvonnousu kelpaa!
Suunnitelmani on myös hankkia lisätuloja joko oman firman kautta tai tekemällä välillä töitä. Jos joko sijoitukset menee huonosti tai kulut lähtee käsistä niin sitten enemmänkin töitä. (Skandaali vapaaherrailuketjussa 
)
4 tykkäystä
Mielenkiintoista, että kaikkialla toitetaan osinkojen merkityksettömyyttä, mutta käytännössä jokaisella on kuitenkin täälläkin end gamena, että juurikin että osingoilla pystyisi elämään ilman kuoramasta syömistä (ks. 4% sääntö). Just saying.
17 tykkäystä
Sen verran vastaan nopeasti että itse en seuraa osinkoja vaan kokonaisvarallisuutta. Pidän osan sijoituksista likvideissä instrumenteissa (esim. lyhyet korkolaput) kuoren ulkopuolella ja nostan sitten tarpeen mukaan.
5 tykkäystä
Miulla ainut numero jota seuraan on kokonaisvarallisuus, elän sillä mikä on likvidein instrumentti sillä hetkellä. Tähän kun käyttää vähän aikaa suunnitteluun ei tarvitse odotella osinkoja. Osingot on mielestäni vain huono asia pääomalla eläessä, en halua maksaa veroja kuin vasta mahdollisimman myöhään ja suunnitelmani mukaan. Saman syyn vuoksi maksan kiinteistöveronkin vasta eräpäivänä, vaikka maksulappu tulee alkuvuodesta.
12 tykkäystä
Tämähän ei viittaa osinkoihin vaan kuinka suuren osan pääomasta voi nostaa vuosittain kulutukseen. Likvidejä varoja tulee osingoista, koroista tai myynneistä. Myynneissä pitää miettiä syökö kuormasta vai kaapiiko vain kermoja päältä. Kestävästi kasvavasta tuloksesta voi omistaa hieman pienemmänkin osuuden. Samoin omien ostot voi turvallisesti myydä. Kasvuosuudellisista rahastoista voi myydä kestävän tuloskasvun, osingot ja omien ostot.
Jos nämä riittää elämiseen niin silloin et syö kuormasta.
2 tykkäystä
Mistä tämä palkkatulo on laskettu?
Itse olen maksanut palkkaa noin 36k€, jolloin veroprosentti on 26,5%. Se on sama prosentti, millä firman “verottomat” osingot verotetaan.
1 tykkäys
Verotustekniseltä kannalta sijoittaminen esim. yrityksen kautta tai sijoitusvakuutuksen sisällä muuttaa kuviota aika oleellisesti, en ota tällä kantaa siihen kuinka kukakin sijoittaa, mutta osingot sinällään on eri asia kuin pääomatuloverotus luonnollisen henkilön arvo-osuustilin tuotoista.
Edit. Puhuttaessa tulovirrasta, jolla jo elää (ilman muita tuloja) niin useimmilla varmaan ainakin harkinnanarvoinen asia.
1 tykkäys
Eiköhän tuossa ole katsottu marginaaliveroprosenttia (kuten nähdäkseni pitääkin), joka palkkaa maksettaessa nousee jo 17k€ jälkeen 35% tienoille.
6 tykkäystä