Vapaaherrat/-rouvat - Kokemuksia?

Sekä että, olen lähinnä simuloinut kuinka verotus menisi jos sijoituksia laittaisi lihoiksi. Eihän tuo kuvaaja mitenkään tarkka ole, lähinnä suuntaa antava menoista ja tuloista. Käytetyn luoton määräkin vaihtelee rajusti, nyt saldo oli puoli miljoonaa pakkasella mutta ensi viikolla puoliintuu.

Lisäksi minulla on satoja tuhansia euroja listaamattomissa yrityksissä jotka on nyt arvotettu hankintahinnalla. Kuvittelen että niiden todellinen arvo on korkeampi, mutta vasta määrittelemättömän ajan päästä tapahtuvassa exit-vaiheessahan ne rahaksi muuttuvat.

Sijoitustuotot siis vaihtelevat suuresti vuosien välillä. Lainaraha tasoittaa menoa, ei tarvitse myydä mitään jos uskoo sijoitusten arvonnousuun.

13 tykkäystä

Sinivalkoisen pääoman kolme prinsiippiä (rennosti)

  1. Suomessa on kolme kohtaa, joissa yritysten ja yksilön verotus erottuu olennaisesti 1. Yhteisövero on pääomaveroa alhaisempi 2. Huojennettu osinko omasta yrityksestä 3. Omistusasunnon verovapaa myyntivoitto oman käytön jälkeen. On uskomatonta, miten löysästi ihmiset laskevat eroja 3-5-10 aikajaksolla. Uskoisin yli 50% suomalaisista erikoislääkäreistä olevan yrittäjiä ja elämä soljuu oman tai perheen säätöpossun kautta.
  2. Ei arvoa ilman riskiä. Jossain muodossa riskiä (velkaa) on kannettava, mikäli haluaa oikeasti päästä nauttimaan korkoa korolle ilmiöstä. Velattomuus on keinotekoinen ja tarpeeton tavoite. Se, että varat ylittävät verot on tietysti hyve.
  3. Merkittävä osa kassavirrasta on sijoitettava uudestaan. Kehitystä ei tapahdu, jos riskin jälkeen ei osata ottaa uutta riskiä.

Edellä mainituilla tavoilla syntyy vaurastumisen lumivyöry, joka tekee ajan kanssa kaikista rohkeista verrattain vauraita. Yleiseuroppalainen linja lienee se, että yhteisöverotusta suositaan, eli edut yrittäjyydelle säilynevät jatkossakin.

Mten sinä vaurastut?

30 tykkäystä

Mielestäni aina on kyse yksilön verotuksesta. Yrityksen omistavat ihmiset.

Oheisessa kuvassa on käytetty joitakin oletuksia mm.

  • voiton jakautumisesta 65 % osinkoon ja 35 % yritykseen nostamaan yrityksen arvoa, - 2 % inflaatiota
  • 10 % nimellistuottoa ennen yhteisöveroa
  • 23 % yhteisöveroa pörssiyrityksille

12 tykkäystä

Yksi vapaaherruutta seuraavan 10-15 vuoden ajanjaksolla tavoitteleva ilmoittautuu! Olen itse 80-luvulla syntynyt, sijoitussalkku tällä hetkellä 6-numeroinen ja omistan myös muutaman sijoitusasunnon, joista vielä noin puolet velkaa.

Uskon, että viimeistään 15 vuoden päästä saan salkusta ja tuossa vaiheessa velattomista sijoitusasunnoista sen verran tuottoa, että se riittää omalla mittapuullani jo varsin mukavaan elämään. Jos jäisin vapaaherraksi esim. noin 50 vuotiaana, niin saisin minimieläkettä laskurin mukaan 67-68 vuoden iässä vielä mukavasti pääomatulojen päälle.

Liittyen eläkejärjestelmään minulle heräsi kuitenkin kysymys, jota ajattelin kysyä kokeneemmilta vapaaherroilta ja -rouvilta: Jos heittäytyy pääomatulojen varaan reilusti ennen laskennallista eläkeikää, niin tarvitseeko pääomatuloista maksaa edelleen valtiolle eläkemaksuja, joilla pidetään tätä pyramidihuijausta (jota eläkejärjestelmäksikin kutsutaan) pystyssä?

Itselläni ei siis ole yritystä enkä harjota yritystoimintaa, eli keräilen vain pääomatuloja osinkojen ja vuokratulojen muodossa tililleni yksityishenkilönä. Kokemuksia tästä?

12 tykkäystä

Pääomatuloista ei makseta eläkettä (lisää merkkejä)

14 tykkäystä

Ok, hyvä tietää, että asia on yksinkertaisesti näin, kiitokset nopeasta vastauksesta! Eli tuossa tulee sitten vain sellainen 15-20 vuoden gappi, jonka ajalta ei maksa ollenkaan eläkettä ja eläke tulee olemaan luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin työskennellessä eläkeikään asti. Olen joka tapauksessa tehnyt omat laskelmani sen pohjalta, että en tarvitse eläkettä mihinkään…

6 tykkäystä

Oman eläkeyhtiön sivulta voi simuloida omaa eläkekertymäänsä eri työskentelynlopettamispäivillä. Ainakin Ilmarisen sivustolla kirjautumalla toimii oikein hyvin.

6 tykkäystä

Konkurssi lähestyy, hitaasti mutta varmasti. Olen alkuvuonna nostanut edellisvuosien osinkoja osakeyhtiöstäni 136 000 euron arvosta. Tätä tahtia vuosikulutukseni on siis hervoton 204 000 euroa :see_no_evil: Voin vielä nostaa “verottomia” osinkoja noin 150 000 euron edestä ja vuoden 2024 tilinpäätöksen laatimisen jälkeen taas noin 130 000 euroa lisää.

Tällä törsäystahdilla eivät verohuojennetut osingot siis riitä kattamaan elinkustannuksiani. Eivätkä välttämättä edes sijoitustuottoni, jolloin aletaan syömään nelikymppisenä omaa pääomaa :face_with_peeking_eye: Eräs ratkaisu tietty olisi lyhentää elinajanodotetta runsaalla alkoholinkäytöllä :beers:

Ehkä tilanteeseeni on muitakin ratkaisuja. Tänä vuonna on ollut monia “kertaluontoisia” isompia kuluja, kuten vaatimaton 28 000 euron arvoinen lasiterassi. Helmikuussa päättyy auton osamaksukin, joka on kohtuulliset 2 000 euroa kuussa. Sitä on vain purtava huulta ja ajettava vuosikausia vanhalla autolla. Luulevat vielä kylillä köyhäksi :sweat_smile:

Kulujen karsimisen lisäksi suunnitelmissa on harrastusluontoinen yritystoiminta mielen virkeäksi pitämiseksi. Tuosta voisi parhaassa tapauksessa saada jatkossa passiivisluontoista tuloa muutamia tuhansia euroja kuussa :crossed_fingers: Jos homma ei lennäkään ainakin voi lapsille selittää olevansa ahkera yrittäjä, jolle elanto ei tule helpolla.

90 tykkäystä

@superg innoittamana vähän päivitystä:

*Ravintolat/baarit/kahvilat: 700€/kk :scream:
*Tavarahankinnat ovat tällä erää aika vähäisiä mutta pidemmän ajan keskiarvoksi tuo aiemmin mainitsemani luku on alhaisen puoleinen, kerrotaan se vaikka kolmella.

Muut ennallaan.

16 tykkäystä

En nyt halua pelotella, mutta mitäs jos suosiolla siirtyisit takaisin työelämään. Tuollainen harvoin loppuu hyvin.

Elämähän harvoin loppuu hyvin, kun kuolema lopulta korjaa. Työelämään paluu ei tätä tosiasiaa varmaan muuta. Eikä kukaan ole kuolinvuoteellaan harmitellut tehneensä liian vähän töitä.

Kulutusjuhlasta huolimatta varallisuuteni on nyt suurempi kuin vuoden alussa. Ronskilla velkavivulla ja sitä myötä maltillisella kymmenen prosentin oman pääoman tuotolla voin ylläpitää nykyistä elämänlaatua ikuisesti isommat verotkin huomioiden :partying_face: Mikä voisi mennä pieleen :face_with_peeking_eye:

49 tykkäystä

Vapaaherrailussa (joka tehdään siten, että kulutetaan juuri niin paljon kuin on mahdollista) on tärkeää, että kulutuksessa on paljon harkinnanvaraista/kertaluonteista. Esimerkkinä lomareissut, ravintolat, vene, kesäauto…

Harkinnanvaraista on helpompi karsia tarpeen tullessa, mutta vaikka talon ja kesämökin kuluja on paljon hankalampaa karsia ilman, että laittaa koko assetin sileäksi. Kesäauto ja vene tietysti vähän samaa kategoriaa, mutta helpommin realisoitavia.

Ja silloin kun vapaaherrailu toteutetaan käyttämällä viisinumeroisia summia kuussa, niin siinä on todennäköisesti kohtuullisesti karsittavaa ilman että tarvii kauheasti myydä omaisuutta.

27 tykkäystä

Näistä päivitetyistä kulueristä vielä:

Kasvanut ravintolakuluerä palautuu kyllä aiemmalle tasolle koska lisäys johtuu kokonaan ylimääräisistä ravintola- ja baari-illoista joita aion karsia minulle paremmin sopivalle tasolle.

Tavarahankinnat ovat hyvin epätasaisesti jakautuva erä kun huomioidaan erilaiset hyvin harvoin toistuvat hankinnat joissa on myös osittain paljon harkinnanvaraisuutta.

2 tykkäystä

Viestin tänne kun en muuta keksi. Onko sinulle “kalliita harrastuksia”, “trophy-assetteja” tai sijoituksia joissa olet enemmän tunteen kuin tuoton takia mukana? Tarkoitan start-uppeja, urheiluseuroja, kulttuuria, jne. jne. joissa tärkeämpää on tunne kuin tulokset? Olen itse kaivannut tälläisiä, mutta en ole oikein keksinyt (vielä) omaa juttua. Ideoita kaipailen. V

5 tykkäystä

Perusta oma säätiö, joka keskittyy johonkin asiaan josta olet kiinnostunut tai johon suhtaudut intohimoisesti. Hyväntekeväisyys (lasten ja nuorten tukeminen tai ilmastoasiat), liikunnan tai kulttuurin tukeminen… “Trophyn” lisäksi tulee hyvä mieli ja maailmasta parempi paikka.

24 tykkäystä

Tässä vielä muutama esimerkki. Multa saa tarvittaessa yhteystietoja päteville tahoille jotka voivat auttaa säätiön perustamisessa. :slight_smile:

8 tykkäystä

Ei nyt varsinaisesti mainittuja, mutta Ukrainan (ja/tai Ukrainaa auttavien tahojen) tukeminen voisi antaa rutkasti tunnetta siitä, että edes jotain asian hyväksi tehnyt (tässä en arvaile mitä kukakin mahdollisesti jo on tehnyt).

21 tykkäystä

Esimerkiksi yliopistoille voi tehdä lahjoituksia, tarvittaessa vielä tietylle tiedekunnalle kohdistaen. Ylläpidän mielelläni tiedettä ja tutkimusta, sitä ei voi olla pienessä maassa liikaa.

”Tuotto” rajautuu siihen, että lahjoitus on verovähennyskelpoinen. Lahjoituksen voi tehdä myös yrityksen kautta.

12 tykkäystä

Taitaa tuo säätiön perustaminen vaatia niin paljon pelimerkkejä että jää useimmille haaveeksi. Missä kokoluokassa säätiö on järkevä instrumentti harrastukseen?

Tämä ei varmaan ihan vastaa Villen kysymykseen, mutta itse olen ottanut vuosittaisen budjetin jonka olen korvamerkinnyt hyväntekeväisyyteen. Tuo vuosibudjetti on kuitenkin sen verran pieni että säätiöittäminen ei ole relevantti vaihtoehto. Mutta palkitsevaa ja konkreettista tuo on.

4 tykkäystä

Sanoisin että 8-numeroinen luku euroja tai enemmän. Muuten varmaan tehokkaampaa tukea suoraan jotain hankkeita tai esim. muita säätiöitä.

4 tykkäystä