Näkisin kans että sijoitus startuppiin tai säätiöön jota haluaa tukee voisi olla hyvä. Mikäli sitten haluaa itse vielä vaikuttaa enemmän tekemiseen ja aikaa on niin neuvottelee samalla siitä hallituspaikan tai muun roolin.
3 tykkäystä
Lakisääteinen minimi on 50.000 euroa. Itse saattaisin miettiä, millaista toimintabudjettia (mukaan lukien hallinto) säätiölle kaavailisin ja sitten siitä laskisin, millaisella pääomalla sen kykenisi sijoitustuotoilla toteuttamaan luotettavasti.
Pienempiä pääomia voi tarjota olemassaolevalle säätiölle rahastoitavaksi, kunhan rahaston tarkoitus on yhteensopiva säätiön tarkoituksen kanssa. Tällaiset ovat varsin tavanomaisia esim. tutkimusrahoituksen puolella.
5 tykkäystä
Lions-toiminnassa voi rahaa vaihtaa merkkeihin ja arvonimiin. En ole ihan varma, onko koko toiminta kuitenkin jonkin sorttinen puhallus. Helppoa rahaa Amerikkaan ja ryhmäpaine velvoittaa, vaikka varaa tai kiinnostusta ei oikein olisi.
Talkoilla ja avoimesti toimivissa yhdistyksissä on mukava olla maksajana. Kokouksissa pitää käydä, että näkee onko niissäkin kyse pienen ryhmän sisäpiiritoiminnasta. Niin paljon puhallusta on niissäkin.
Yksi vaihtoehto on tehdä oma projekti. Vaikka joku harrastustila tai välineitä, rempallaan olevan kohteen korjaus tms. Tai vähävaraisen harrastajan tai opiskelijan sponsorointi. Onhan noita yleviä tai tehokkaita kohteita.
2 tykkäystä
Tutkin peruselämisen keskimääräisiä ohjekustannuksia , mm. Marttojen sivuilla oli taulukoita 
Eläkeläispariskunta voisi pärjätä hieman yli 2000 eurolla/kk. (Ja jos on kansaneläkkeet molemmilla, enempää ei ole käytössäkään.)
Vaikuttaa äkkiseltään siltä, jos itsensä pystyisi elättämään sijoitusvarallisuudella, menisi siinä asuinkumppani melko helposti ikäänkuin siivellä. Asumiskulu on kuitenkin niin iso osa menoista. Ja kulkis se rouva siinä samassa kyydissä autolla jne. Yksin asuessa tulee ruokahävikkiä ehkä enemmän, joten melkein samalla laittaa kahden kuin yhden ruuan. (Siis jos lapset asuisi jo omillaan.)
Vahvistaako käytännön kokemukset tämän?
4 tykkäystä
Tunnen tapauksen joka asuu vuokralla ja elää todella vähällä, vaikka ei roskiksista syökään. Harrastuksia ei ole kuin kävely yms. ilmaiset. Tuloina on joku sosiaalinen rahansiirto, ilmeisesti toimeentulotuki. Elämä taitaa olla netissä. Näitä nuoria näyttäisi olevan yhä enemmän ja yhteiskunta mahdollistaa ja turvaa jos yllätys kohtaa. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Tuo ei ikää näytä kysyvän.
2000 € /kk on ihan riittävästi pariskunnalle, joka asuu omassa, varsinkin jos saa maasta tai metsästä syötävää, eli on jossakin kunnossa tai muuten on nähnyt niukkuutta ja elää sen mukaan.
10 tykkäystä
Appivanhemmilta vois vakoilla säästövinkkejä. He ovat sitä sukupolvea, että teepussi lirutellaan ensin omassa kupissa, sitte annetaan vielä toiselle. Kyl siitä vielä toiset teet saa 
3 tykkäystä
Kävin katsomassa tuon Marttojen taulukon ja kuukausikulut pitää aika hyvin paikkansa omien laskelmien kanssa. Laskin siis joskus viime vuonna että paljonko “tarvitsisin” kohtalaisen elintason ylläpitoon kuukaudessa. Senttejä venyttämällä tietysti pääsisi alempiinkin kuluihin.
5 tykkäystä
Oiskohan kaikista edullisin vaihtoehto koota samanhenkinen vapaahenkilö -porukka ja ostaa yhteiseksi kodiksi vaikkapa talo Bulgariasta. Jos kerran yhteisasuminen on edullisinta. Ja jos vastaavia yhteisöjä olisi eri maissa, vois vapailija vaihtaa välillä yhteisöä eri maahan. Koska aihe kiinnostaa monia globaalisti, vois yhteisöt perustaa tube-kanavia. Tiedä mimmonen uus-hippi -liike siitäkin syntyis. Sätkät palais ja kitarat sois.
M. https://www.domaza.fi/kiinteistöt/_page/3/
1 500 000 eurolla saisi merenranta-hotellin niin mahtuis olemaan reilumpikin popula.
8 tykkäystä
Näin yksin asuessa ruokahävikki on itselleni tuntematon käsite. Ei ruokahävikkiä tule, kun vain ostat ja valmistat sen verran ruokaa kuin aiot syödä.
39 tykkäystä
The 2.7% Rule for Retirement Spending (youtube.com)
2.7% on uusi 4%. 4% sääntö peräisin 1994 laskelmista, videolla perustellaan miksi olisi turvallisempaa käyttää 2.7%.
Eli voit ottaa lopettaa työnteon jos vuosimenosi ovat enintään 2.7% sijoitusvarallisuudestasi, jos käytät vanhan säännön mukaiset 4% loppuvat rahasi kesken.
6 tykkäystä
Siis noin 4 M€ sijoitusvarallisuus riittää.
………………
4 tykkäystä
Ihan hyvä noita on jollain tarkkuudella miettiä ja suunnitella. Mutta sekin kannattaa muistaa että kukaan ei oikeasti tiedä mitä pörssi tulevaisuudessa tuottaa. Joten kovin tarkkaa varmaa “rajaa” ei pysty sanomaan. Valistuneita suuntaa antavia arvioita voi kyllä tehdä. Suomessa on myös se hyvä, että kun varsinainen eläke alkaa juoksemaan, se kattaa suurimmalla osalla merkittävän osan vuosimenoista. Jenkeissä systeemi on erilainen.
14 tykkäystä
Näinhän se on. Enemmän tuo 4% → 2.7% muutos kertoo maailman muuttumisesta. Enää sijoittamalla ei pääse samoihin keskiarvotuottoihin kuin 30vuotta sitten.
1 tykkäys
Se kertoo siitä, että alkuperäisessä 4% säännössä oli käytetty poikkeuksellisen hyvin tuottaneita jenkkiosakkeita ja bondeja 50/50 suhteessa, eikä globaalia markkinaa. Videon lopussa Scott Cederberg pikemminkin kommentoi, että ajat eivät ole muuttuneet.
2,7% prosentin sääntöön päädyttäessä oletuksena oli myös, että rahoja käyttää heteropari ja rahojen on riitettävä 95% todennäköisyydellä siihen asti, että viimeinenkin kuolee. Samalla olettamalla 4%-sääntö johti 17% todennäköisyydelle rahojen loppumiseen. Keskiverto suomalaismiehellä kuolo korjaa sen verran hyvissä ajoin, että todennäköisyydet on paremmat.
Mukaan kannattaa laskea myös se, että kaikilla meillä on jonkinlainen eläke tulossa. Lisäksi, jos eläkesalkku hupenee liian nopeasti tai pörssi romahtaa, niin pieni kulutuksen säätäminen parantaa todennäköisyyksiä valtavasti.
Ben Felixin videolta poiketen Cederberg on tutkimuksessaan Beyond the Status Quo: A Critical Assessment of Lifecycle Investment Advice by Aizhan Anarkulova, Scott Cederburg, Michael S. O’Doherty :: SSRN tullut tulokseen, että 60/40 strategian sijaan 100 prosenttinen globaali osake allokaatio on parempi. Hän myös suosittelee USA:n ulkopuolella asuville noin 35% homebiasta lähinnä valuuttariskistä johtuen. Eli homebias tulisi käsittää euroalueena.
27 tykkäystä
Bongasin mielenkiintoisen tilaston: Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti 1,94 miljoonaa henkilöä vuonna 2023, Tilastokeskus 19.9.2024
Tilaston mukaan suuren sijoitussalkun omistaminen on erittäin harvinaista Suomessa. Yli 138 000 euron salkun omistaa vain noin 97 000 suomalaista eli 1,76 %. Yli 500 000 salkun omistaa noin 20 000 suomalaista eli 0,35 %.
Tilastoa edelleen extrapoloimalla voidaan päätellä, että yli miljoonan salkun omistaa noin 10 000 suomalaista eli 0,18 % suomalaisista. Tilastoja tutkimalla selviää myös, että suurten salkkujen omistajista noin puolet on yli 65-vuotiaita, vaikka heidän osuutensa väestöstä on noin 23 %. Eli voidaan olettaa, että miljoonasalkun omistavia alle 65-vuotiaita on noin 5000 henkeä Suomessa.
Tästä päästään ketjun aiheeseen eli vapaaherruuteen. Se on erittäin harvinaista, koska hyvin harvalla on riittävän suuri sijoitussalkku ennen eläkeikää. Ja vain harva niistä, joilla on tarpeeksi suuri salkku, haluaa oikeasti ryhtyä vapaaherraksi.
61 tykkäystä
Mitenkähän tämä on oikein laskettu? Onko otettu huomioon että henkilöllä voi olla erilaisia tilejä monilla välittäjillä? Lisäksi varakkaammilla henkilöillä on erilaisia yhtiöjärjestelyjä ja salkkuja holding-, ym. sijoitusyhtiöiden nimissä.
5 tykkäystä
Paljonhan tosiaan jää omaisuutta noiden ulkopuolelle; listaamattomien yhtiöiden osakkeet, kiinteistöt, perikuntien osuudet,… ja tietysti käteinenkin.
9 tykkäystä
Tiedä sitten laskutapaa, mutta ainoastaan sijoitussalkun huomioiminen olisi aika yksisilmäistä. Esimerkiksi sijoitusasunnot tai metsätalous saattavat olla aikalailla omasta tekemisestä riippumaton tulonlähde.
7 tykkäystä
Kun tarpeeksi laittaa turvamarginaalia, niin on aivan mahdoton saavuttaa tavoitetta. Mielestäni on hyvä muistaa, että 0,33333% kuukausittain nostamalla tulee vuodessa se 4% ja silloin ei rahat lopu koskaan. Toki nostettava summa heiluu. Mielestäni vapautta on se, että uskaltaa.
30 tykkäystä
Hyvin sanottu.
Tuoreen uutisen mukaan Suomen vanhin ihminen on nyt 110v. Eli 1 : 5 500 000 ihmisestä. Moni ei suostu uskomaan että aika on rajallinen. Jos 110v on korkein arvo tämän kokoisesta otannasta, miksi pääomaa olisi keskiverto terveyden omaavan hillottava niin kuin eläisi ikuisesti, tai ainakin yli tuon 110 vuoden. Toki se on psykologiaa, turvallisuuden tunteen tavoittelua enemmän kuin matematiikkaa.
15 tykkäystä