Tekoäly tarjosi yhdessä kohtaa vastaukseksi annuiteettilainalaskurin tapaan laskelmaa.
Jos siihen laittaa esimerkiksi 400 000 euroa ja tuon edellisen viestin n. 5%
Saadaan n. 3200 euroa kuussa koko ajanjaksolle. ( vrt. 400 000 /12x15 = 2222). Tuohan ei kuitenkaan tasaa sitä ostovoimaa vaan euromäärän ko. jaksolle. Eli, jotta ostovoima olisi jakson lopussa sama, niin alussa pitäisi nostaa vähemmän kuin tuo 3200 tietenkin. Oma aivo ei jostain syystä tähän taivu miten se menee, kun tuo inflaatio on jo kerran tuossa reaalituottoa laskiessa huomioitu.
Vero maksetaan nimellistuotosta eli kun osakkeen hinta nousee inflaation seurauksena, maksat veroa tästä hinnanmuutoksesta, vaikka et saa siinä reaalituottoa.
Jussi on oikeassa, että inflaatiostakin maksetaan veroa. Mutta tätä voi taklata jättämällä inflaation salkkuun.
Esimerkki.
Salkku 1000000, nimellistuotto 8%, inflaatio 2%
vuoden kuluttua
Salkku 1080000 €, myydään 60000 € seuraavan vuoden kuluihin. Salkkuun jää 1020000 €. Veroja (18%) maksetaan 10800 €. Netto 49200 €. Vero salkun kokonaistuotosta (80000 €) on 13,5 %
kahden vuoden kuluttua
Salkku 1101600 €, myydään 61200 € seuraavan vuoden kuluihin. Salkkuun jää 1040400 €. Veroja (18%) maksetaan 11016 €. Netto 50184 €. Vero salkun kokonaistuotosta (81600 €) on 13,5 %
jne…
Näin toimien salkun arvo pysyy reaalisesti samana ja saatu nettotulo pysyy myös inflaation vauhdissa. Veroja maksetaan 13,5 % salkun tuotosta ja 18 % nostetusta summasta. Vuosittainen nettonosto voi olla 4,55 % salkun arvosta.
Hankintameno olettamalla lienee useimmille sijoittajille lähinnä semanttista merkitystä. Ainakin jos salkku on hajautettu.
Hankintameno-olettama on 40%. Sadan prosentin arvon nousulla säädöksestä ei vielä ole mitään iloa. Vasta likemmäs 200% arvon nousulla säädöksellä alkaa olemaan edes vähän suurempaa merkitystä.
Nyt 0-koron vuosikymmenien aikana, kun rahaa on pumpattu järjestelmään kaksin käsin, hyvin menestyvä OMXHGI noussut vähän toistasataa prosenttia kymmenessä vuodessa. OMXHPI tietysti paljon vähemmän.
Aika näyttää tulevan kehityksen. Mutta pahaa pelkään, ettei kymmenen vuotta sitten tehdyillä suorilla osake sijoituksilla kauheasti mällätä hankintameno-olettamilla vielä kymmenenkään vuoden päästä.
Jos hankintameno-olettamalla on mahdollisesti tarkoitus kompensoida ihmisten inflaatiovoitoista maksettavia veroja, hyvin on jälleen apinaa koijattu valtion toimesta. Ehkä jo heti 30 vuoden jälkeen myyntivoitoissa huomioidaan inflaatio. On reilua.
Juuri näin, mutta myytäessä omaisuutta käyttöä varten, jos päädytään myymään 100% noussutta osaketta, menee veroja 50% osasta bruttomyyntejä koska toinen 50% on vain vapautuvaa alkupääomaa.
Yritin tuossa siis selittää, että jos esim haluat nettona tietyn summan vuodessa kulutukseen, sanotaan nyt vaikka yksinkertaisuuden vuoksi vaikkapa 51t€/vuosi, ja sinulla ei ole osinkotuloja, niin silloin jos myyntisi koostuu 100% nousseista osakkeista, bruttomyyntisi ovat 60t€, jossa verotettavaa myyntivoittoa 30t€, josta verot 9t€.
Mutta todennäköisesti kohdistat myynnit huonommin onnistuneisiin sijoituksiin, ja bruttomyyntien ja netto kulutusbudjettisi suhteellinen ero on pienempi.
Kuriositeettina, jos sama 51t€ netto kulutukseen pitäisi saada osingoista, pitäisi brutto-osinkoja saada noin 70t€, ja veroihin menisi noin 19t€.
On sillä siinä mielessä, että harvemmin noista bruttomyynneistä, jotka tarvitaan koko vuoden kulujen kattamiseen, niin enempää kuin 60% on sitä osuutta mistä maksetaan veroja.
Joko sitä kautta, että nousu on ollut keskimäärin maltillisempaa, tai sitten hameno-olettama leikkaa verotettavaa osuutta.
Myyt yli 10 vuotta omistettuja osakkeita 60.000 eurolla.
1.Voitto on 100%.
Silloin ostohinta on 30.000 samoin kuin myyntivoitto on 30.000. Josta vero on 9.000. Hankintameno-olettamaa ei kannata käyttää, koska ostohinta on suurempi.
2.Voitto on 200%.
Silloin ostohinnan sijaan käytettävä hankintameno-olettama on 24.000, jolloin myyntivoitto on 36.000. Josta vero on 10.800. (yksinkertaisuuden vuoksi vero laskettu 30% mukaan koko voitolle)
3.Voitto on 200% ja verolaissa ei olisi säädetty hankintameno-olettamaa.
Silloin ostohinta olisi 20.000 ja myyntivoitto 40.000. Josta 30% mukaan laskettu vero olisi 12.000.
Yhteenveto.
Jos sijoituksesi on tuottanut 200% ja olet omistanut sen yli 10 vuotta, maksat esimerkin luvuin 1.200 vähemmän veroa (12.000-10.800), koska voit hyödyntää hankintameno-olettamaa.
1.200/12.000 = 10%. Eli apina saa 10 prosentin alennuksen veroihin, kun inflaatio on nakertanut sijoituksen reaaliarvoa mahdollisesti kymmeniä vuosia. Veroprosentti olisi 27 prosenttia 30 prosentin sijaan.
Jos et ole super osakepoimija, jonka salkku vilisee reilusti yli 200 prosentin tuottoja vaan pikemminkin perus hajauttaja, ei kauheasti kannata pidätellä hengitystä, että koskaan saisit mitään merkittävää etua verotuksen hankintameno-olettamasta.
Jos ostaa kaikki osuudet samaan läjään, joutuu heti ekassa myynnissä tuohon tilanteeseen. Kannattaakin olla kaukaa viisas myös myyntien kannalta ja ostella eri tileille samaa rahastoa. Voi sitten ihan itse päättää myykö enemmän nousseita vai vähemmän nousseita eriä.
Kiitän vinkistä! Miksi kukaan enää haluaa olla köyhä?
100.000 euroa lainaa pankista ja rahat random kasvuosuusindekseihin. Kymmenessä vuodessa summa on lähes väkisin kasvanut 400% ja potti on jo 500.000 euroa. Siitä sitten hankintameno-olettamaa hyödyntäen rahat tilille ja vapaaherraksi.
Ei tämä olen mikään viimeisen kymmenen vuoden ilmiö että osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto pitkässä juoksussa on positiivinen. Jos tähän ei usko niin kannattaa vaihtaa lajia.
Ihan hyvä veropointti sinulla tuossa tuottoideksi sijoittamisessa. Rehellisyyden nimissä voisit vielä pistää kuvan tuosta maailman ideksistä aikavälillä 2007-2017.
Mutta minun ei kuitenkaan ehkä kannata vaihtaa lajia eikä välttämättä tyyliäkään.
Ei ollut viestini pääpointti ollenkaan tuossa hameno-olettamassa, vaan siinä että kuormasta elääkseen syödessä on syytä optimoida verovaikutuksia, ja osa bruttomyynneistä on aina alkupääomaa.
Meillä kaikilla varmaan erilainen salkku ja näkemys elämään. Minulla on käteisenä 2-3 vuoden täällä Aasiassa elämiseen tarvittavat varat joten pystyn hajauttamaan myös myynnit ostojen lisäksi. Verotus ei ole se määräävä tekijä. Optimuksen kanssa saatetaan olla vanhoja taistelutovereita travianista
Olen lähestynyt elämiseen tarvittavan kassan hallintaa vuoden näkökulmasta. Osingot on jonkunlaisena runkona vuotta budjetoitaessa, minkä päälle tehdään tarvittavat myynnit. Pyrin arvioimaan vuoden etukäteen, jotta ei tarvitse tehdä pakkomyyntejä.
Vuodet eivät ole samanlaisia eikä tavoitteena olekaan saada jotain tiettyä prosenttia tuottona joka vuosi, vaan likvidoin salkkua tilanteen mukaan.
Viime vuosi oli äärimmäisen huono, mutta se oli pitkän nousukauden jälkeen odotettavissa. Lisäksi verottajalle piti kaivaa ylimääräinen satatonninen edellisvuoden asunnonoston takia, joten se aiheutti ylimääräistä ahdistusta.
Tulojen ohella menotkin elävät aaltoillen. Jonain vuonna pitää ostaa pesukone, muttei joka vuosi. Autoa ei toivottavasti tarvitse ostaa nykyisen jälkeen.
Joillekin meidän elämäntyyli voi näyttäytyä köyhäilynä, mutta verrattuna vaikka lasten kavereiden perheisiin, olemme kyllä muutaman naksun siellä rikkaampien sektorilla.
Onko kuva omasta salkusta? Millä sait aikaan tämän vuoden nousun? Ilmeisesti johdannaisia, mitä…?
Itse swing-treidaaja ja turbolongeilla pelaaja, 5v kuvaaja aika samanlainen kuin sinulla, mutta tuo jyrkkä loppunousu puuttuu (vielä)
Tuotto leivottu kahden osakkeen taktiikalla ja vivuttamalla
-90 luvun laman nähneenä sijoituspäätöksiäni on aina leimannut suhdanteiden huomioiminen ja laskusuhdanteiden pelko. Siinä ei paljoa hajautus auta, kun kökkö osuu tuulettimeen.
Aloin jo 2016 tosissani pelkäämään 0 korkoa ja sen seurauksia. Pistin kaikki rahat kiinni 2017 erittäin alhaisen PE-luvun yhtiöön, jonka kasvun ja kassavirran oletin kantavan vähän pidemmänkin turbulenssin yli.
Viime vuoden lokakuusta alkaen myin em. lappuista 60% ja ostin tilalle entistä erittäin korkean PE luvun hitti kasvuyhtiötä. Ei sillä, että en olisi enää uskonut aikaisempaan sijoitukseeni, mutta joskus on uskallettava, jos näkee tilaisuuden.
Yllättäen kumpikin lapuista nousi noin 50% viidessä kuukaudessa.
Kuva on henkilökohtaisesta salkustani, jossa on ollut jatkuvasti noin 30% kasvava vipu. Salkusta on vuosien aikana myös syöty suurempien elämiseen liittyvien hankintojen johdosta. Arvelen että Nordnetin systeemi laskee tuottoa sijoitetulle pääomalle. Joten jos salkussa on vipua ja jos nostaa omaa pääomaa pois, voi päästä aika näyttäviin tuottolukemiin. Varmasti ihan oikein ja perusteltua.
Itse ehkä mieluummin kuitenkin arvioin omaa sijoitustoimintaani ikään kuin aikajänteellä: mikä oli salkun arvo alkuvuodesta, mikä loppuvuodesta kuormasta syönnit huomioiden ja siitä lasketaan tuotto.
Minulla on myös osuus osakeyhtiön salkkuun, jonka koostumus on ollut yleensä sama kuin henkilökohtaisen salkkuni. Mutta yhtiön salkussa ei ole vipua ja nostetut osingot on pääsääntöisesti sijoitettu takaisin yhtiöön lainana, jolloin arvo-osuustilin nostot ja sijoitukset kumoavat toisensa.
Yhtiön salkku tuotti lokakuun puolesta välistä helmikuun loppuun mennessä sen 50%. Ja vuodesta 2014 tuotto on nyt pyörinyt 500% nurkilla.
