Varallisuuden kasvattaminen opiskeluaikana

Mielestäni jos valinnan paikka on laittaa rahat kaljaan tai sijoittamiseen niin fiksummasta valinnasta ei tulisi rangaista. Toki molemmissa tilanteissa todellinen tuen tarve on vähintäänkin kyseenalainen.

30 tykkäystä

Ei pitäisikään saada. Miksi valtion pitäisi tukea kenenkään sijoittamista?

Miks tukea niitäkään, jotka juovat rahansa? Eihän me ikinä vaurastuta, jos vaurastumista estetään nuorena jo, ja kannustetaan vaan elämään tuilla. Ei munkaan kannata töihin mennä, kun voin elää samanlaista elämää valtion rahoilla. Töistä joutuis maksamaan veroja+ menettäis tuet.

12 tykkäystä

Nuo on niitä valintoja joita yksilöt tekee. En usko kuitenkaan että avustuksilla tulee toimeen yhtä hyvin kuin palkalla. Ja eihän se ryyppäävä opiskelija voi tienata yhtään enemmän kuin säästävä opiskelija.

Kyse on siitä pitääkö kaikki säästöt mitkä on kertynyt ennen opiskelua polttaa ennen tukien saamista.
Miksi mitään tukia maksetaan jos on varallisuutta? Ansiosidonnainen pois vaan jos ei ole tili tyhjä. Samoin lapsilisät ynnä muut.

14 tykkäystä

Ansiosidonnainen on palkasta maksettua kun maksetaan työttömysvakuutusmaksuja ja liitton/kassan maksuja.

Lapsilisä menee alaikäisen lapsen menoihin, ei vanhempien.

3 tykkäystä

Se on vakuutus joten ei sitä yksilö ole itse maksanut vaan se rahoitetaan kollektiivisesti. Samalla tavalla kun kaikki valtion varat. Kerätään veroina ja maksuina. Jaetaan sitten ulos pykälien mukaan.
Tässä on muuten tosi iso epäkohta että vain kassan jäsenet saavat etuuden jonka rahoitus tulee 94.5% kaikilta.

Peruspäivärahaa vastaava osuus rahoitetaan verovaroilla ja ansio-osa rahoitetaan kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Työttömyyskassat maksavat 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta

12 tykkäystä

Valmistumista voi nopeuttaa helppoina noppina tunnetuilla kursseilla.

Esimerkiksi, jos vapaavalintaisista opinnoista puuttuu opintopisteitä on niitä huomattavasti joustavampi suorittaa 24/7 pyörivillä ilmaisilla (kaikille avoimilla) nettikursseilla milloin vaan vuodessa kuin perinteisellä tyylillä tarkkoine aikatauluineen.

Kaipa sitä voi myös optimoida opintopistemääränsä helppojen noppien avulla, jolloin voisi nostaa opintotukea 60 opintopisteen lukuvuositahdilla eli kolme ylimääräistä kuukautta. Tukikuukaudet on korkeakouluissa rajattu, mutta voisi sen kesän ohella opiskella kevyesti sen 15 opintopistettä ja tehdä silti täysipäiväisesti kesätöitä.

Paitsi että a) yleensä vapaavalintaiset opinnot täytetään ensin ja valmistumista estämään ja roikkumaan jää ne vaikeimmat ja työläimmät jarrukurssit. Sen lisäksi b) todellakaan kaikki oppilaitokset eivät hyväksy ja hyväksilue tuollaisia höpöhöpö-kursseja. Hyvä kun Turun Yliopistossa saat hyväksiluettua edes toisissa yliopistoissa suoritettuja opintopisteitä.

Edit: Mittakaavaa: 300 op KTM tutkinnossa on 10 op täysin vapaavalintaisia opintoja.

11 tykkäystä

Missähän suoritetaan vapaavalintaiset opinnot automaationa aina ensin? Ei nimittäin vastaa satojen luettujen opiskelijakeskustelujen kuvaa, jossa on aivan normaalia, ettei ilman joustavasti tarjolla olevia kursseja valmistuttaisi esimerkiksi kandiksi keväällä.

Oli sen verran erikoinen väite, että selittänee, miksi kutsut ihan normaaleja, mutta myös nettimuodossa tarjottavia kursseja höpöhöpöksi. Ihan vaan koska niille ilmiönä on muitakin nimiä kuin vaikkapa kaikille avoin verkkokurssi.

Ite olen Turun sekä Helsingin yliopistoissa saanut ihan kiitettävästi hyväksiluettua helppoja noppia. Tuhannet muut lukuvuodessa onnistuvat muissa korkeakouluissa samassa, joten luulisi onnistuvan aika kattavasti.

Jossain tutkinnossa voi tietysti olla vähemmän vapaavalintaisia helppoja noppia, mutta eri kauppiksissa on vastaavasti muitakin opintoja suositeltu helppoina noppia. Eli ei pitäisi olla siltäkään osin keltään pois, jos voi hieman optimoida ajankäyttöään opinnoissaan.

1 tykkäys

Nyt puhun vain Turun kauppiksen osalta, mutta esimerkiksi meillä kun on 4. pakollinen kieli (suomen, ruotsin ja englannin lisäksi), ensimmäisenä opintovuonna 8/10 noista vapaavalintaisista opinnoista tulee neljännen kielen alkeisopinnoista. Alkeisopintoja ei voi sijoittaa kieliopintoihin sillä sinne kelpaavat vain kielten jatkokurssit (toki tähän taisi tulla joitain päivityksiä viime syksynä). Sitten loppututkintoon jää 2 op vapaavalintaisia, jotka nekin ovat suurimmalla osalla täyttyneet 2op ruotsin preppikurssista ensimmäisenä syksynä. Ja näin on kaikki vapaavalintaiset ensimmäisenä vuonna täytetty. Toki ihan kaikilla ei näin mene mutta suurella massalla enimmäkseen.

Kuten sanoin, meidän koulussa hyväksilukeminen ei ole helppoa. Tiedän, että edes muista yliopistoista suoritettuja normaalikursseja ei ole pystytty hyväksi lukemaan, mikäli kurssin sisältöseloste ei vastaa tismalleen sitä, mikä meidän koulun vastaavalla kurssilla on. Ja jos ei ole vastaavaa kurssia niin… Sama homma toistuu kun olet vaihdossa ja teet siellä kursseja.

En avannut linkkiäsi, mutta otsikolla “helpotnopat.fi - Helppojen opintopisteiden kurssit” kuulostaa aika höpöhöpöltä minun korvaani ja siksi niitä höpöhöpöksi kutsuin. Nyt uskalsin avata linkkisi, laitoin Turun Ylioisto ja katsoin kursseja. Ensimmäisenä näytölleni pomppaa " Nuoret hoivaajat 2: Lapsen kehitysympäristöt ja perheen palvelut, 1op". En tunne muiden alojen tai yliopistojen käytäntöjä, mutta höpöhöpöiltä kuullostavat kyllä, enkä omiin Laskentatoimen ja Rahoituksen opintoihin saa yhdistettyä millään. Ja vaikka saisi niin minkäs teet kun vapaavalintaiset opinnot oli ensimmäisenä vuonna täytetty. Minusta myös ihan opiskelijan, sekä tutkinnon etu, että mitä vaan kursseja ei saa tutkintoon liitettyä.

3 tykkäystä

Sitten jos itse asiaan. Aloitit viestisi valmistumisen nopeuttamisella. Mielestäni paras tapa siihen olisi lisätä kannustimia. Tällä hetkellä ainakaan omalla alallani ei ole mitään kannustimia valmistua. Suuri osa tekee maisterivaiheessa töitä täyspäiväisenä tai väh. osa-aikaisena samalla lypsäen ja optimoiden, mitä tukia voi saada. Viidessä vuodessa ei ole mitään kannustinta valmistua, ei mitään. Ensimmäinen kannustin valmistua on kuuden vuoden sisään, ja se on opintolainahyvitys, reilu 6000€ ilmaista rahaa.

Vaikka opinnot olisi suoritettu ja gradu kirjoitettu viidessä vuodessa, pelkästään sillä että roikut kirjoilla ja palautat gradun kuudennen vuoden lopussa saat pitää kaikki opiskelijaedut ruuasta, asumiseen puoli-ilmaisessa opiskelijakämpässä, opiskelija liput matkustamisessa ja kulttuuritapahtumissa sekä nostaa vielä ne ylimääräiset opintotukikuukaudet, koska ne lasketaan opintopisteiden keskiarvolla.

9 tykkäystä

Itse juuri tuossa tilanteessa. Nyt kuudes vuosi menossa ja päätin jo 2 vuotta sitten, että en edes yritä valmistua 6 vuodessa, koska silloin jäisi käyttämättä n. 15 opintotukikuukautta. 3:na ensimmäisenä opiskeluvuonna kun sai palauttaa lähes kaikki opintorahat takaisin tulorajojen ylittyessä.
Toinen valmistumisen viivyttämiseen kannustava tekijä on se, että pystyy nostamaan halpaa opintolainaa enemmän ja rahoittamaan tätä sijoitusharrastusta.

5 tykkäystä

Turun kauppis on tietääkseni aika harvinainen tapaus siinä, että siellä on jokin ekstrakieli pakko sisällyttää opintoihinsa. En toki tiennyt, että ne kieliopinnot tulisi nimen omaan vapaavalintaisiin opintoihin.

Aallossa ja LUTissa esimerkiksi kauppiksissa on kuitenkin niiden omien opintojen sisällä helppojen noppien suosittelukulttuuria, kuten Turussa on jokin 1 op kurssi. Niissä ne on vaan 5-6 opintopisteen kursseja yleensä ja suoraan tutkintorakenteeseen meneviä kursseja siis, ei mitään nettiopintoja edes.

Ite olen kaikille avoimina ilmaisina nettikursseina suorittanut helppojen noppien kursseja muun muassa start-up-maailmasta, tekoälystä, sijoittamisesta sekä taloudesta, joten luulisi löytyvän niidenkin tasolla jotain itseäänkin kiehtovaa ja uutta tietoa. Johdantoja ne tietysti yleensä ovat, mutta väittäisin, että monesti se tieto on hyvin keskitetysti saatavilla nettikurssimuodossa ja huomattavasti kriittisemmin käsiteltynä kuin vaikka ulkomaisilla maksullisilla nettikursseilla.

:rabbit2:

En itse ole koskaan lainaa varsinaisesti tarvinnut, kun on rahaa tehty ja hieman töitäkin niin en tietysti tiennyt, missä tahdissa sitä pitäisi suorittaa.

Vaikken nyt uskoisi opintoetujen olevan niin mahdottomia etuja, kun opiskelija-asuntoa ei välttämättä saa ja jos saa se voi olla standardeiltaan ihan mitä tahansa, jolloin tekisi kenties jo mieli muuttaa. Ruokaa voi itsekin tehdä nopeasti ja pakastaa hyvin ravinne- ja hintatehokkaasti, joten olisiko matkustaminen ainoa varma tapa säästää opiskelijana. Opiskelijaliittymät ja muut ovat yleensä kalliimpia kuin mitä kilpailuttamalla saa.

Opintotuki on verojen jälkeen jotain 250 euroa ja siihen asumistuki päälle, jota saa nauttia vaikka työttömänäkin huomattavasti suurempine työttömyyskorvauksineen. Jos vertailukohta on että olisit rahapalkoilla vuoden aikaisemmin niin kannattaisiko valmistua kuitenkin nopeimmalla mahdollisella tavalla, jos haluaa optimoida touhua ja urakehitystään.

Siltikin, jos tuo 5-6 lukuvuoden suunnitelma kohtaa minkäänlaisia odottamattomia vastoinkäymisiä voi olla hyvä tietää helpoista nopista, siltä osin että ne opinnot kelpaa nyt vähintään Kelalle opintotukea varten. Vaikkei ne juuri sinun tutkintosi vapaavalintaisiin soljuisi, kuten tuhansilla muilla on niillä yleensä käyttöä valmistumisen nopeuttamisessa ja sujuvoittamisessa perinteisten kurssien ilmoittautumis- ja aikataulurajojen sivussa.

1 tykkäys

Opintotuki 280e, enkä itse ole ainakaan siitä veroja maksanut. Kuten kirjoitin, monet ovatkin täysin rahapalkkaisissa töissä jo opintoaikana, tällä alalla kun et tarvitse tutkintotodistusta töihin pääsemiseksi, toisin kuin lääkäri tai opettaja virkaan. Tällöin pystyy hyödyntämään opiskelijaetuja, nostamaan lainaa ja tukia, toki silloin tuista menisi veroa. Asun myös 46 neliöisessä 2007 valmistuneessa kaksiossa 15 min kävelymatkalla keskustaan, vuokra veden ja sähkön kanssa n. 200e/kk edullisempi kuin mitä markkinoilla pyydetään. Itse olen kokenut opiskelijan edut hyödyllisiksi. Ongelma tämä asia on myös siksi, että yliopiston rahoitusmalli toimii yksinkertaisesti seuraavasti: Kun opiskelija valmistuu, yliopisto saa rahaa. Kun opiskelija valmistuu myöhässä, saa yliopisto huomattavasti vähemmän rahaa, useita kymmeniä prosentteja vähemmän ja se kumuloituu mitä kauemmin valmistuminen vie. Ja kun ei valmistuta, ei saada rahaa. Siksi myös kannustimia tulisi lisätä.

5 tykkäystä

Lakiuudistus on myös huono työelämästä siirtyviltä, jotka ovat aloittaneet opinnot vaikka myöhemmällä iällä. Varallisuutta on saattanut kertyä töiden ohessa ja tämän vuoksi et saisi tukea enää opiskelun aikana. On mielestäni eri olla 25- vuotiaana varaton kuin 35- vuotiaana opiskeluiden jälkeen. Ymmärrän toki, että sosiaalietuuksia pitäisi käyttää harkiten.

2 tykkäystä

Opintolainalla 850€, opintotuella 279,38€ ja osa-aikatöillä pärjää aikuisopiskelijana. Yleensä 35-vuotiaalla on jo kumppani ja perhettä, joten asumistukea ei nykyäänkään saa kovin helposti jos toinen on töissä ja toinen opiskelee.

1 tykkäys

Tuossa tulee mukaan korostunut vastapuoliriski - vakuutusyhtiön kaatuessa konkurssiin sijoitukset jäävät konkurssipesän velaksi ja siten todennäköisesti menetetyksi.

3 tykkäystä

Sitä sopii kysyä Nordnetiltä. Itse en luota tällaisiin yleisluontoisiin ilmoituksiin, joissa ei ole tarkentavia viitteitä esim. lainsäädäntöön.

Etuoikeudella varmaan viitataan Vakuutusyhtiölain 23 luvun 15 pykälässä tarkoitettuun etuoikeuteen. Tarkoittaa että varojen jaossa pääsee apajille (yhdessä muiden vakuutuksenottajien kanssa) ennen vakuudettomia velkojia. Tämä ei takaa mitään, konkurssitilanteessa kun varoja ei pääsääntöisesti ole kaikille tarpeeksi.

Varaukset ovat kirjanpitokäsite. Ne eivät korvamerkitse varoja kenellekään.

7 tykkäystä

Täällä on varmasti opiskelijoiden tukiin liittyviä tietäjiä, joten kyselen täältä kun pohdin muutamaa asiaa. Opiskelen tällä hetkellä di:ksi (5v koulutus) ja olen ottanut maksimiopintolainat ja tukikuukausia tulee käytetyksi tähän tutkintoon yhteensä 45 (9 per vuosi). Mikäli kävisin tämän tutkinnon valmiiksi saatuani kauppatieteiden kandi+maisteriksi (3+2v), miten tukien ja opintolainojen kanssa kävisi? Aletaanko opintolainaa perimään takaisin 2v nykyisestä tutkinnosta valmistumiseni jälkeen ja saisinko seuraavan tutkintoni aikana mitään opintotukea+asumistukea tai edes toimeentulotukea? Sijoitussalkku on matala 5-numeroinen tällä hetkellä ja pohdin olisiko sijoitusvakuutus kannattavaa perustaa nyt, jotta saisin Kelalta piiloon omistukset, jolloin mahdollisia tukia saisi todennäköisemmin?
Kysyisin lopuksi vielä, että tietääkö kukaan olisikohan seuraavankin tutkinnon ajalta mahdollista nostaa opintolainaa vai onko töissäkäyminen pakollista asumisen ja muiden kulujen rahoittamiseksi?

Edit. Erittäin suuret kiitokset kattavasta vastauksesta @DarkRoast !!

4 tykkäystä