Vastuullinen sijoittaminen

Muistan sen päivän, kun luin Kauppalehdestä ensimmäisinä rahastoina Norjan öljyrahaston siivonneen salkustaan pois yhtiöitä, jotka eivät täyttäneet heidän vaatimuksiaan etiikan osalta, varoituksista huolimatta. Muistelisin salkussa olleen sellaisia yhtiöitää mm. kuin M&M. Ei ollutkaan kyse makeisista.

Ei kauaa mennyt, kun Stora Enso ilmoitti pikku artikkelissa myyvänsä tappiolla paikallisille muistaakseni jonkun Intian toiminnon sen jäätyä toistuvasti kiinni lapsityövoiman teettämisestä. Ruotsalainen toimittajaryhmä teki aikoinaan dokumentin Stora Enson tehtaan Pakistanin oloista, Kalla Fakten. Kyseinen dokkari kaivetaan aika usein ESG-keskusteluissa esille vieläkin Ruotsin puolella. Ei ruotsalaisia kiinnosta tietenkään Suomen talous ja näistä jää aika kovia mainehaittoja.

Minäkään en ole unohtanut vieläkään Hennesin linkkiä lapsityövoimaan tai Marimekon turkistarhaukseen. Vaikka toiminta muuttuu jossain kohtaa, verkkokalvolle jää aika naseva polttomerkki. Näitä vaikutelmia on aika vaikea muuttaa. Olisipa vielä ”Karpolla on asiaa”.

Kaiken tämän muutostaistelun takana on toki poliittinen aspekti ja lännen tarve pysyä kilpailussa mukana. Tätä poliittista tahtotilaa vastaan sijoittajan ei kannata taistella.

Miksi antaa jollekin yritykselle oikeus olla piittaamatta meidän omista arvoista, mikäli emme suo sitä etua meidän omille yrityksille?

Jos he eivät anna kasvavan väestönsä rikastua, milloin heillä on mahdollisuus ostaa meidän tuotteita?

Tässä on myös yksi kuvaus siitä, miksi Teslalle kävi näin. Nämähän ovat aika perusasioita yrityksen liiketoiminnassa, jotka pienemmilläkin yrityksillä kuin pörssiyritykset, on jo ainakin Suomessa lähtökohtaisesti kunnossa. Teslan pitää vain hoitaa ne:

Jenkit ovat painineet huomattavasti pidempään rasismiin liittyvien ongelmien kanssa, josta Teslaa nyt esimerkiksi syytetään. Vielä villinä kasarina sen hetken maailman suosituimman laulajan Michael Jacksonin ikonista musiikkivideota Thriller ei voinut soittaa MusicTV:ssa, koska mies oli musta. Silloin hän vielä oli myös ihon väriltään.

Rasistiseksi yhtiöksi leimaaminen vaikuttaa varmasti voimakkaammin isoihin jenkkiautoihin tottuneiden amerikkalaisten mieleen kuin ympäristömuutoksen torjujan titteli. Black lives matter. Varsinkin amerikkalaiselle.

Yritysten toiminta onkin monimuotoista ja -ulotteista. On ihan tervettä, että yritystä arvioidaan sen liiketoimintaan liittyvissä eettisissä riskeissä monipuolisesti. Sijoittajan omiin korviin ei välttämättä paikalliset syytökset kantaudu, eikä niiden merkitykseen osaa välttämättä samaistua, eikä niitä perata auki. Riskit sen lopputuotteen kysynnässä, brändissä, toiminnanmuutospaineissa ja kyvyssä pitää kiinni osaajista on valtameren taakse vaikeasti arvioitavissa jo pelkästään kulttuurieron vuoksi. Vaikea tietää, mikä on normaalia.

Yhtenä kohtana oli nostettu Teslan automaattiohjauksen liikenneturvaselvitys ja osuus tapahtuneissa auto-onnettomuuksissa.

Oletko ollut joskus jenkkiprojektissa mukana? No minä olen. Mitä mieltä olette niistä turvallisuusmääräyksistä? Ei niissä maalaisjärjellä pärjää. :sweat_smile::sweat_smile::sweat_smile:

Jokainen voi selata oikeuden käyntien seurauksia yrityksille jenkeissä, jotka ovat jättäneet turvallisuusmääräyksiin jonkun pienen aukon. Mitä käy, jos unohdat kertoa, ettei kissaa saa laittaa mikroon kuivumaan tai kahvi on kuumaa. Jenkeissä on se jännä, että heidän yleensä aina kannattaa nostaa kanne.

Akkutehtailija laiminlyö jätteiden käsittelyä Kaliforniassa, onhan tuo selkeä taloudellinen riski. Investointeja ehkä luvassa? Millaisia taloudellisia vaikutuksia näillä on Teslan tämän hetkisiin DCF-malleihin?

Ottaa sakkoja vastaan Saksassa, kun ei ole järjestänyt käytettyjen akkujen vastaanottamiseen liittyvää palvelua. Sama vaatimushan löytyy Suomenkin lainsäädännöstä. Aika pieni juttu. Hoitaa vain kuntoon.

Ei pidä omista päästöistään edes kirjaa. Kätevää. Näyttää ainakin itse paremmalta ja muu maailma tuntuu lässyttävän turhasta akkuteollisuudesta.

Siksi nämä mittarit saattavat olla ihmisille ihan hyödyllisiä herätyksiä. Hieman kyllä vaikuttaisi siltä, että Tesla voisi yrityksenä tsempata sääntökirjan lukemisessa.

Mutta niihin numeroihin ja taloudellisiin vaikutuksiin, joita tällä palstalla kovasti aina toivotaan kuulla.
Minkähänlaisia taloudellisia vaikutuksia vai onko niitä?

17 tykkäystä

Foorumilla ollaan oltu hyvin kiinnostuneita ESG:n taloudellisista vaikutuksista. Samalla on nostettu esiin ESG rahastojen haasteita koska aina ei tiedetä mitä ESG rahastoissa on. Viikonlopun ratoksi kommentti sekä taloudellisiin vaikutuksiin, että siihen, miten arvioida sijoituskohteen ESG:tä ja voiko tätä arviointia ulkoistaa.
Tässä yhteydessä yksinkertaistan nyt ESG:n ja totean että ESG tasoa arvioitaessa yleisesti voi tarkastella vähintään kahta eri asiaa:

  1. yrityksen kykyä tuottaa tuotteita ja ratkaisuja, joilla on kysyntää tulevaisuuden (toivottavasti) vähähiilisessä ja sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa sekä
  2. yrityksen kykyä tuottaa ratkaisunsa tavalla, joka huomioi ympäristön, hyvän hallintatavan sekä sosiaalisen hyvinvoinnin tarpeet.

Kärjistäen, näihin liittyviä taloudellisia vaikutuksia voi miettiä esimerkiksi seuraavanlaisesti. Mikäli yritys ei ole tarpeeksi ajoissa ymmärtänyt muuttaa liiketoimintamalliaan tai tuoteportfoliotaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita myös ESG kulmasta katsottuna, voi sillä mahdollisesti olla haasteita tehdä tarvittavaa muutosta nopealla aikavälillä tehokkaasti ja kannattavasti. Muutostarve ja muutoksen ajoittamisen osuvuus vaihtelee tietysti toimialoittain. Toisaalta, taloudellisia vaikutuksia saattaa aiheuttaa esimerkiksi myös se, jos esim. tietyn raaka-aineen saatavuus hankaloituu merkittävästi ilmastonmuutoksen tuomien fyysisten muutosten takia eikä tätä ole ajoissa arvioitu ja tuotantotapaa muutettu. Sosiaalisen vastuun puolella työntekijöiden vaatimusten huomioitta jättäminen voi taas pahimmillaan johtaa lahjakkuuksien katoamiseen kilpailijoille. Näidenkin asioiden merkittävyys vaihtelee toimialoittain.
Yhteenvetona voin siis todeta, että ESG kulmien huomioimisella on siis paljonkin taloudellista vaikutusta yritysten toimintaan, ja sitä kautta sijoittajan kukkaroon.

Haasteena on -niin kuin aiemmin jo kirjoitin- mistä tietää mikä on millekin toimialalle ja yrityksille olennaista kun olennaisuus ei aina selviä olemassa olevista vastuullisuusraporteista kovin helposti. Lisäksi haasteena on se, että mitä yksi sijoittaja pitää vastuullisena toimintana, on toisesta vähemmän tärkeää. Rahastoilla on omat tapansa painottaa ESG asioiden järjestystä niin kuin Teslan tapaus osoittaa ja se ei aina ole sama kuin miten yksittäiset sijoittajat asiat näkevät.

Omasta mielestäni ESG:stä kovasti kiinnostuneen sijoittajan on oikeastaan mahdollista tässä vaiheessa vain miettiä mikä on oma, henkilökohtainen sijoitusstrategia, ja mikä ESG:n rooli siinä strategiassa on. Esimerkinomaisesti voi vaikka miettiä haluaako sijoittaa lähtökohtaisesti yrityksiin, joilla on kasvupotentiaalia vähähiilisessä yhteiskunnassa, vai haluaako mieluummin painottaa niitä yrityksiä, jotka edistävät vahvasti työntekijöidensä hyvinvointia tai monimuotoisuutta yrityksen tuotteesta riippumatta. Valitettavasti tässä vaiheessa ESG:n taloudellisten vaikutusten arviointi jää näin ollen pitkälti sijoittajan omille harteille, riippuen siitä, mitä ESG kulmaa haluaa tarkastella ja mitä ESG osa-aluetta pitää kaikista tärkeimpänä.

Datan saantia ESG:n osalta voi ulkoistaa tiettyyn pisteeseen saakka. Vastuullisuuden määritelmän ja siihen liittyvän taloudellisen vaikutuksen arvioinnin ulkoistaminen on huomattavasti haastavampaa. Kaikille sopivaa, avaimet käteen vastuullisuutta, en ainakaan toistaiseksi ole itse tunnistanut.

Aiheen tiimoilta linkki salkunrakentajan hieman vanhempaan artikkeliin. https://www.salkunrakentaja.fi/2022/01/vesa-puttonen-esg-sijoittaminen/

18 tykkäystä

Erittäin hyvin kiteytetty. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että sijoittajille markkinoidaan vastuullista sijoittamista, jonka avulla voi tehdä tuottoa säilyttäen puhtoisen omantunnon. Kuulostaa sijoittajan korvaan ylväältä ja parempien ihmisten puuhalta, joka valitettavasti kätkee alleen samat sijoituskohteet kuin melkeinpä missä tahansa muussakin rahastosijoittamisessa. Etsin esimerkin vuoksi Nordnetin etusivulta (looginen paikka etsiä yksityissijoittajille mainostettavia instrumentteja) ensimmäisen vastuullisen rahaston, ja yllättäen sen TOP 10 positiot sisälsivät työolosuhteiden järjestämisen mallioppilasta Amazonia, ESG-piirien kuuminta nimeä Teslaa, yksityisyytesi suojelijaa Facebookia, ja J&J:ta, joka aivan kirjaimellisesti on varannut miljardeja firman tuotteidensa aiheuttamien haittojen oikeuskäsittelyiden ratkomiseen. Aivan oikein, kyseessä on pharmayhtiö. Tässähän oikein punastuu, kun tulee oltua niin vastuullinen!

(linkki: Asset Allocation|Top 10 Holdings|Lyxor Msci World Climate Change (Dr) Ucits ETF USD Acc (EUR)|ISIN:LU2056739464)

Näkemykseni on toki vain subjektiivinen, mutta ajattelen ESG-leiman kokeneen jo sellaisen inflaation, ettei paluuta ole. Jos vastuullisiin rahastoihin pääsee läpi kaiken maailman Nestlejä, Metoja sun muita yleisen oikeustajun vastaisesti toimivia firmoja, niin eikö vastuullinen sijoittaminen ole silloin epäonnistunut konsepti? Tiedostan kyllä sen, että mielipiteitä ja näkemyksiä on niin monta kuin ihmisiäkin, mutta ei sitäkään voi loputtomiin käyttää selityksenä sille, että kyllä se ESG on hyvä ja tärkeä asia vaikka vähän joutuisikin omaa harkintaa käyttämään.

Toisaalta ongelmia on myös siinä, miten tietyt sektorit suljetaan kokonaan ulos antaen lapsen mennä surutta pesuveden mukana. Joku fiksumpi voisi esimerkiksi tulla selittämään, miksi taannoin ostotarjouksen kohteeksi joutunut nikotiinipussivalmistaja Swedish Match jäi täysin instikoiden hylkäämäksi siitä huolimatta, että sen tuote on malliesimerkki siitä miten vanhoja ja haitallisempia tuotteita korvataan paremmilla:

Silti, on helppo nähdä logiikka siinä, miten ESG-rahan menettämisellä on vaikutusta. Tuolla mainitullakin sektorilla nimittäin panostetaan nykyään rahoja pois tupakasta kohti turvallisempia tuotteita. Uskoisin muillakin sektoreilla tapahtuvan vastaavaa - harmi vain, että parantamisen varaa olisi reilusti sellaisillakin yhtiöillä, joiden nimet keikkuvat ympäristöystävällisten ja sosiaalisesti vastuullisten rahastojen kärkipaikoilla.

Jos joskus nähdään “ESG 2.0”, niin toivon finanssitoimijoiden olevan äärimmäisen kitsaita sen suhteen, mitä ja ketä he pitävät vastuullisena. Mikään tuhatsivuinen raportti ei saa riittää kiillottamaan bisneksen kilpeä, jos sen tahrat ovat tulleet vaikkapa lasten sairastumisista, luonnon saastuttamista jätteillä, perustarpeiden ylihinnoittelusta tai vastuuttomasta lainanannosta. Toki ESG nykymuodossaan on kärsinyt järjettömästä rahatulvasta “vastuullisiin” kohteisiin, jolloin on luultavasti ollut pakkokin allokoida niitä vähän mihin sattuu (=mega capit). Tästä pitäisi päästä pois, jotta vastuullisesta bisneksestä tulisi yhtiöille oikeasti sellainen asia, jota kannattaa tavoitella jopa niiden marginaalien uhalla. Inderes saisi näyttää tässäkin asiassa esimerkkiä - ESG 1.0 asetti riman parin metrin syvyyteen, joten yli pitäisi mennä heittämällä.

12 tykkäystä

Eikö EU Taksonomia yritä olla suunnilleen tämä, eli tarkasti määritellyt kriteerit ESG-kelpoisuudelle? Tai ainakin ESG:n E siinä on jo aika kattavasti.

En tiedä miten tuota rahastoa mainostettiin, koska en itse moista mainosta nyt nähnyt, mutta rahaston nimessä luvataan ilmaston muutokseen liittyvää rajausta, ei sosiaalista vastuuta. Vähän mielikuvitusta käyttäen voidaan olettaa, että kaikki mukana olevat firmat joko vaikuttavat positiivisesti ilmastonmuutoksen vastaisissa pyrkimyksissä, tai ainakin ovat suht neutraaleja sen suhteen, joten rahaston nimi sinänsä on ihan ok (noh, Tesla nyt on kyseenalainen tapaus mutta länsimaista ei muitakaan noin isoja sähköisen liikenteen firmoja taida löytyä, joten ehkä se oli sektorinsa “parhaana” pakko ottaa mukaan).

Olen ihan samaa mieltä siitä, että jollain tavalla ESG-leimattujen rahastojen sisällön vertaaminen vastaavalla maantieteellisellä/sektorijaolla olevaan ei-ESG-leimattuun rahastoon kertoo paljon siitä miten paljon (tai vähän) ESG oikeasti varojen allokointiin on vaikuttanut, mutta haluan tarttua siihen että jos brändätään tuote yhteen ESG:n osa-alueen osaan liittyvällä nimellä (“climate change”), ei todellakaan pidä olettaa että niitä muita osa-alueita olisi huomioitu välttämättä millään tavalla. Jos haluisi edes sen E:n kattaa kunnolla niin kyllähän siinä vois akkuihin perustuva sähköistäminen jäädä ulkopuolelle akkumineraalien tuotannon ympäristöhaittojen takia. Tosin en ole asiassa asiantuntija joten voi olla että olen väärässäkin.

Ja toisaalta, ehkä tuonkin rahaston kohderyhmä on nimenomaan ne, jotka haluavat vaikuttaa ilmastonmuutosta hidastavasti, mutta eivät välitä siitä sosiaalisesta puolesta. Heitähän tuo palvelee ihan oivallisesti (noh, niin oivallisesti kuin nyt voi ottaen huomioon että todellisia “hyviksiä” ei nyt vaan riitä jokaiseen isoon rahastoon, joten on pakko valita myös niitä joita voi ehkä kuvailla “enimmäkseen harmittomiksi”). Lähtökohtahan tässä kuitenkin on ollut se, että alussa ei ollut vastuullisuutta muita kuin yrityksen omistajia kohtaan, ja ympäristöä oli ihan ok tuhota ja työntekijöitä ja asiakkaita tallata maan rakoon kunhan ei joutunut siitä oikeudelliseen vastuuseen (koska asianajajien palkkiot, sakot ja korvaukset olis ollut pois omistajien voitoista). Siihen nähden ollaan kuitenkin päästy vähän jo eteenpäin.

1 tykkäys

Taksonomia, eli EU:n ns. kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden/toimintojen listaus, on varsin alkutaipaleellaan, mutta perusideologialtaan hieno. Taksonomiassa kannattaneekin tällä hetkellä seurata enemmän yritysten raportoimien lukujen kehittymistä kuin yksittäistä vuosittaista tunnuslukua. Jää vielä nähtäväksi kuinka taksonomiaraportointi toimii kokonaisuudessaan. Laitan tästä aiheesta tietopaketin myöhemmin, hyvä että nousi esiin.

3 tykkäystä

Monikin idea on perustuksiltaan jalo ja tavoittelemisen arvoinen. Mutta vaatii jo melkein sokeaa uskoa, jos oikeasti kuvittelee, että politrukit ja jotkin EU:n virkamiehet hoitaisivat homman kunniakkaasti ja etenkin tehokkaasti maaliin.

Huomautan, että ne samat saksalaiset jääräpäiset voimat, joiden mielestä ydinvoima oli itse saatana vain kymmenen vuotta (viime vuosikymmenen ylivoimaisesti hirvittävin ja surkein poliittinen päätös) ovat edelleen sekoilemassa tämänkin projektin kanssa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja niiden ratkaisujen kehittäminen ja toimeenpano pitää tulla fiksuilta yritysmaailman neroilta. Ei politiikoilta tai virkamiehiltä, joilla ei ole todistettavasti riittävää osaamista asioiden kunnolliseen hoitoon. Mitä vähemmän noi tunarit on sähläämässä asiaan liittyen, sitä parempi se on veronmaksajan ja etenkin ilmaston kannalta.

Tähän liittyen tämä ESG-aate koki viime viikkoina aika nolonkin kolauksen, kun itse saastuttaja numero 1 Exxon sai Teslaa paremmat ESG-pisteet. Vaikka omistankin öljy-yhtiöitä, niin en voinut olla nauramatta tälle järjettömyydelle.

2 tykkäystä

Yksi iso ongelma tässä on mielestäni jo ihan ESG periaatteen kannalta, tällä pohjalla ESG sijoittaminen keskittyy yhtiöihin jotka ovat jo vihreitä, ja tuottavat vihreitä ratkaisuja. Jolloin yhtiö saa halpaa rahoitusta ja lisää pääomaa? (oikeestaan saanut jo)

Moni argumentoi että ESG sijoituksilla voi tehdä ylituottoja. Miten yritys jonka kurssi on jo ottanut ESG muutoksen huomioon, ja saanut siihen liittyvät lisäpääomat tuottaa lisätuottoja?
Yrityksen arvostuksen nousuhan johtaisi tulevaisuuden tuotto-odotuksen laskuun. Sama koskee erityisesti lainoja, jossa Green bondit hinnoitellaan keskimäärin halvemmiksi kuin normaalit vastaavat.

Taloudelliset ajurit jotka palkitsesivat hyvin toimivia firmoja taas puuttuvat? Kun taas markkina hinnoittelee riskiä siitä että esim fossiiliset polttoaineet kielletään, tai niitä rajoitetaan jo sisään fossiilisia tuottaviin yrityksiin.

Näiden historiallinen tuotto onkin ollut markkinaa parempi.

Taloudelliset ajurit sijoittaa jo ESG vastuullisesti toimiviin yrityksiin siis puuttuvat? Eikö tämä ajaisi juuri keissiä sijoittaa vastuuttomiin yrityksiin ja uudistaa niiden toimintaa? Tai vain pitää toiminta ennallaan koska ne tuottavat ylituottoja?

Viimeisen 3kk parhaita tuottajia taitavat olla vanhat öljy-yhtiöt.
Tämä menemättä ollenkaan taksonomian ja ESG ratingien antamiseen liittyviin ongelmiin.

Alla muutamia ammattilaisten mielipiteitä aiheesta:

6 tykkäystä

Voihan energia-alalta ottaa päinvastaisiakin esimerkkejä. Esim. Fortum joka on viime vuosina sijoittanut lähinnä saksalaiseen ja sitä kautta venäläiseen fossiilienergiaan. Samaan aikaan jotkut toiset saman kokoluokan suuret energiayhtiöt ovat investoineet suuresti tuulivoimaan. Esim. Orsted ja Iberdrola.

Suomen tuulivoiman tuotanto on nyt (mielestäni pääosin Fortumin haluttomuuden vuoksi) keskittynyt suurilta osin ulkomaisille toimijoille ja Fortum edelleen näpertelee tuulivoiman kanssa verrokkeihin verrattuna hyvin vaatimattomin tavoittein. Omasta mielestäni Uniperin osto oli alunperinkin jättimäinen munaus Fortumilta (luovuin osakkeistani) ja investoinnit olisi pitänyt tehdä kotimaiseen tuulivoimaan sekä ESG mielessä että taloudelliselta kannalta. Tämä toki on osin jälkiviisautta koska venäjäriski toteutui.

4 tykkäystä

Validi pointti. Toki ehkä hieman epäreilu Venäjäriskin toteutumisen takia. Tosin tässäkään tilanteessa tuo fortum ei kokonaistuotossa indeksille juuri häviä.


5v olisi indeksi tuottanut Vajaa 44% Fortum, osingot uudelleen sijoitettuna. 57%

En jaksa lähteä selvittelemään miten tuo fortumin osinkolaskuri toimii, oletan että ei ole poistettu mm veroja. Kun näiden vaikutus otetaan huomioon päästään suht samoihin lukuihin.

Venäjä riskin realisoitumisesta huolimatta. Varmasti isoa heittoa mm sijoituspäivän mukaan.
Otin vain sokkona päivän tasan 5v päästä.
Esim 3v aikahorisontilla, fortum olisi ollut taas huomattavasti huonompi sijoitus. Häviten indeksille, mutta tässä taas painaa enemmän Case venäjä. Joten pidin pidempää aikahorisonttia perusteltuna.

1 tykkäys

Lisäisin tähän vielä sen että Fortumin kokoisen toimijan investoinnit uuteen tuulivoimaan ovat varmasti vaikeampia koska jo koska se muuttaisi tuulivoiman paikallista dynamiikkaa ja tulevia hintoja.

Investoinnit ovat vaikeita koska erotus WACC ja tuulivoiman välillä on pieni ja isot muutokset tulevassa tuulivoimassa voivat nopeasti heittää investoinnit epäkannattavaksi. Fortum on myynyt ison osan kapasiteetistaan suojauksissaan 36€-37€ hintaan viime aikoina, tuulivoiman vaadittu tuotto-odotus alla olevilla oletuksilla vähintään 37€/MWh. Joka ei oikein siis täyty markkinaehtoisesti? Mutta nämä alkavat mennä liikaa fortum ketjun suuntaan, joten pidättäydyn liikaa aikeesta keskustelemisesta.

Edit: lisäänpä tähän vielä oikeat Q1/22 Julkaistut suojaukset eikä nuo muistin varassa olleet:
“The Generation segment’s Nordic generation hedges: approximately 80% at EUR 35 per MWh for the remainder of 2022, and approximately 55% at EUR 33 per MWh for 2023”
→ Suojaustasoilla tuulivoima ei täytä Firman ROCE vaatimusta? Osittain ehkä epäonnistumisia fortum suojauksissa.

1 tykkäys

The Secret Diary of a Sustainable Investor - Tariq Fancy.pdf (468,9 Kt)

Tariq Fancyn kirjoitus ESG:stä
Tariq oli aikanaan (2018,2019) mukana vetämässä Blackrockissa ESG:tä.
Kirjoitus on noin 1v vanha mutta mielestäni kultaa.

2 tykkäystä

@KaroliinaLoikkanen on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin, jonka pohjalta on varmaan hyvä jatkaa analyyttista ja hedelmällistä keskustelua aiheesta. :slight_smile:

9 tykkäystä

Kiitos hyvästä ja selkeästä kirjoituksesta! ESG on kiinteä osa laatusijoittamista ja siksikin syytä olla perillä näistä kuvioista.

Yksi @KaroliinaLoikkanen kirjoituksen avainkohdista oli seuraava:

sijoittajan näkökulmasta taksonomia antaa kuitenkin viitekehyksen, jota vasten yritysten on mahdollista selkeyttää tuoteportfolionsa vastuullisuutta, yleistä vaikutusta kestävään kehitykseen tai markkinapotentiaalia vähähiilisessä yhteiskunnassa

Näin tuntuvat ajattelevat monet ja ilmeisesti valtaosa rahoitusalan edustajista. Aiheen monimutkaisuudesta huolimatta tulee jokin työkalu, jolla arvioida sijoituksia. Suomessa etenkin metsäteollisuus (omistan) on maalannut kauhukuvia taksonomista, mutta mitä enemmän itse asiaan on tullut perehdyttyä, niin sitä kummallisemmalta tuntuu tuollainen neliraajajarrutus.

Selvästi nousussa ilmaston rinnalla ESG-arvioinnissa on luontokato. Kts. esim. tänään julkaistua energiateollisuuden kannanottoa, jossa alan toimijat lupaavat olla “nettopositiivisia” luonnon monimuotoisuusasioissa vuoteen 2035 mennessä. Aika linjaus, sillä esim. Fortumin (omistan) toiminta biodiversiteettipuolella on surkea. Esim. sen hallinnoimissa isossa joukossa vesivoimaloita Suomessa ei yhdessäkään kalatietä…

Mitä haasteita näet @KaroliinaLoikkanen luontokadon nousussa ESG-arviointeihin ja kriteeristöihin?

Olen viime aikoina nähnyt USA:n puolella ja jopa Wall Street Journalissa artikkeleita, joissa ESG tuomitaan jonkin sortin suunnitelmataloudeksi. Vaikka usein kirjoittaja on ollut ns. Trumpin tallista, niin nuo WSJ:n artikkelit viittaavat kyllä esim. Wall Streetin finanssipiirien vastarintaan tms.

Mikä onkaan ESG-sijoittamisen ilmapiiri tällä hetkellä USA:ssa? Koordinoivatko EU (taksonomia yms.) ja USA omia ESG-harjoituksiaan?

9 tykkäystä

Hyvä kysymys.
Aloitetaan luontokadon lisäämisestä vastuullisen sijoittamisen piiriin. Kolme näkökulmaa: 1) mittaaminen ja arviointi 2) vaikutukset luontokadon estämiseen 3) oleellisuus sijoittajalle.

Jos ilmastonmuutoksen vaikutusten mittaaminen, arviointi ja raportointi on hankalaa, niin luontokato ei ole ainakaan helpompi. Luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi globaalit säädökset ja linjaukset toimisivat todennäköisesti kokonaisvaltaisesti tehokkaimmin. Sijoittajan kulmasta oleellista on toki ymmärtää kokonaisvaikutukset (kassavirta, riskit, tuotto, sekä kestävä kehitys). Tuoko luontokadon lisääminen erillisenä raportointinaan sijoittajalle todellista lisäarvoa ja millä aikavälillä, jää nähtäväksi.

USA- EU ja ESG. EU on ESG raportointivaateiden osalta edelläkävijä. USA seuraa tarkasti EU:n toimia, varsinkin taxonomiaa, ja käsittääkseni SEC kehittää tällä hetkellä omaa ilmastoraportointiaan. LInjaukset eivät ole aivan samanlaisia valitettavasti, mutta paljon samantyyppisiä näkökulmia esim. ilmastoraportoinnin kanssa toki on EU:n ja USA:n välillä. Aasia on vielä täysin eri kulmansa.

Eräs kestävän kehityksen mukaisia kulutustuotteita välittävä verkkoalusta on rakentanut mekanismin, jolla kuluttaja tuotteita etsiessään valitsee itse, haluaako tuotteen olevan tehty kierrätysmateriaaleista, vai esim. tuotettu Suomessa. Alusta tuo vertailtavat tuotteet esiin kuluttajan valintojen mukaan. Mielenkiinnolla seuraan, rakentuuko ESG puolella pidemmän päälle samantyyppisiä aihioita, jolloin sijoituskohteita luokitellaan esimerkiksi sen mukaisesti ratkaisevatko ne ilmastonmuutosta, onko niillä nollavaikutus luontokatoon vai edistävätkö ne kiertotaloutta. Valinta jää sijoittajalle. Jää nähtäväksi.
Toivottavasti auttaa eteenpäin.

8 tykkäystä

Ruotsalainen Ecogain julkaisee vuosittain biodiversiteetti-indeksin ja hakee datan yritysten sustainability -raporteista. Tällä hetkellä ranking vaikuttaisi perustuvan pitkälti siihen miten asioista raportoidaan ja minkälaisia tavoitteita on asetettu. Suomalaisista firmoista muutama pääsyt mukaan indeksiin.

3 tykkäystä

Blummalla iso juttu miten ESG-sijoittamisen maine räjähtää sijoittajien silmissä useimpien isojen toimijoiden jäädessä kiinni viherpesusta. :smiley: Onhan nuo ESG-rahastot aina vähän hassuilta näyttäneetkin (käytännössä aina iso paino isoissa megateknoissa, joihin mahtuu rahaa loputtomasti)… :smiley:

Toisaalta säännöt selkenevät koko ajan, mikä ehkäpä parantaa ESG-leiman arvoa jatkossa. Ehkä. :smiley:

ESG-rahastoista vedetään ennätysmääriä rahaa pois tällä hetkellä.

13 tykkäystä

Nämä teknot ja joku monta kertaa ketkuilusta kiinni jäänyt Nestle ESG-rahastoissa ovat toki ihmetyttäneet. Minusta myös kaljatehdas olisi ihan ok, mutta nuuska, fossiiliset ja aseet ei. Seuraavaksi joku sanoo, että preferenssit vaihtelevat; se on totta.

Olisiko jonkin valtion sijoittajalainsäädännön mukaan mahdollista luoda rahastoa, jossa olisi parikymmentä mahdollista pahis-toimialaa ruksattavana on tai off ja rahasto sijoittaisi sitten indeksiin tämän mukaan? Kuten meikäläisessä vakuutuskuoressa, mutta retail-sijoittajille ja kuluissa päästäisiin tekniikalla etf-rahaston tasolle.

1 tykkäys

Sattuisiko olemaan linkkiä tuohon raporttiin? :eyes:

2 tykkäystä

Luin terminaalissa, mutta löytyy Yahoosta ilmaiseksi.

https://finance.yahoo.com/news/goldman-investigation-tarnishes-esg-halo-040114512.html?guce_referrer=aHR0cHM6Ly93d3cuZ29vZ2xlLmZpLw&guce_referrer_sig=AQAAAIM-DThhW34WH1Hc7986wIfqHqrhfU1-F3V3QPQbur2YHP-GI9FZKbErZeRCixsrt7MDUuaKx-xFos9R3_AL6TejRI4r-x1SMb6aLC7Eep7TDir9EHoQlY6BIZIe2ezP4SQ_eL6y8fkXJCmy5EdF3XMwevIeUzCKvUVHfsmIQHBO

3 tykkäystä