XXL-uutisesta tuli mieleen tämä keskustelu. ESG-hommia hankaloittaa se, että valtavasti on firmoja ja kokonaisia toimialoja, jotka paperilla ovat ihan jees, mutta sitten on kaikkia tällaisia aivan käsittämättömiä toimintatapoja joita kuitenkin noudattavat.
Hyvä neuvo omiinkin töihin on, että jos joku tekemäsi asia näyttäisi pahalta Hesarin etusivulla, niin silloin ei kannata tehdä sitä.
Raha ei enää kelpaa eläkeyhtiöillekään ellei se ole ESG-rahaa 
Vastuulliset @Isa_Hudd ja @KaroliinaLoikkanen juttelivat ESG-jutuista. 
“We are the first ones to admit that ESG, as a topic, suits well in the “larger than life” category. In this video Karolina Loikkanen, head of ESG solutions at Inderes, gives an introduction on how to approach the subject, and where to begin when searching for and evaluating information as an investor.”
Content:
00:00 Introduction: ESG – a massive topic
00:38 Loikkanen’s background + driving forces
03:00 How to define ESG + how these factors impact a business / an investment
04:30 Morals vs risk-return and hard-core facts
07:15 Where to look for information and why, as an investor: climate targets + taxonomy
11:15 Taxonomy = EU legislation concerning listed, large companies within the EU
13:00 How green activities are defined and reported: what to follow as an investor
Muutama ajatus ESG:n kehityksestä näin kesälomien päättymisen kunniaksi.
Tämä (maksumuurin takana) artikkeli on viime aikoina aiheuttanut esg-piireissä paljon keskustelua, joidenkin mielestä oikea suunta ja joidenkin mielestä väärä. Olen lukenut esimerkiksi argumentteja, että yritykset voisivat vain sulkea tehtaita päästöjä pienetääkseen, mikä ei olisi S:n ja G:n mukana ollessa mahdollista. En ihan osta näitä argumentteja, minusta nimenomaan nyt pitäisi keskittyä päästöihin. Jos firmat rikkovat ihmisoikeuksia tai tukevat harmaata taloutta, ei siihen tarvita mitään uutta muotitermiä, se on laitonta. Päästöt ovat oikea mittari, niiden vähentämisen pitäisi olla keskiössä.
Jos firmat rikkovat ihmisoikeuksia tai tukevat harmaata taloutta, ei siihen tarvita mitään uutta muotitermiä, se on laitonta.
Governancen osalta olen itsekin ollut aika pitkälti samaa mieltä kanssasi. Sen sijaan ihmisoikeuksia on mahdollista valitettavasti edelleen rikkoa laillisesti, koska on maita joissa paikallinen lainsäädäntö ei sitä kiellä; tai esimerkiksi ammattiyhdistykset ovat voimattomia tai niitä ei edes ole (tai sallita), ja työntekijät eivät käytännössä pysty nostamaan epäkohtia esiin, jolloin asioiden laillisuutta ei käytännössä tulla koskaan arvioimaan (onko toiminta sitten laillista, jos liikutaan harmaalla alueella ja firman selkänoja on se, ettei asiat koskaan päädy oikeuden ratkottaviksi, jaa-a).
Vastuullisuudessa miun mielestä ei muutenkaan ole kyse siitä että mennään minimillä jolla lain kirjaimen yli päästään, vaan että oikeasti toimitaan reilusti ja riistämättä ja mietitään yhteisten resurssien ja elinympäristön tulevaisuutta.
Pari lainausta tuosta The Economistin artikkelista:
Elon Musk of Tesla is a corporate-governance nightmare, but by popularising electric cars he is helping tackle climate change. Closing down a coalmining firm is good for the climate but awful for its suppliers and workers. Is it really possible to build vast numbers of wind farms quickly without damaging local ecology? By suggesting that these conflicts do not exist or can be easily resolved, esg fosters delusion.
Onko se, että asiat eivät ole yksinkertaisia, ratkaistavissa sillä, että keskitytään vain yhden puolen osaoptimointiin? Minusta ei. Toki se voi olla talousmaailman näkökulmasta ongelma, koska perinteisesti asioita on voitu mitata kivasti rahayksiköissä, ja optimoida niiden määrää. Sen kyllä myönnän, että tämä epämääräisyys helposti johtaa harhoihin siitä mikä on jonkun asian kokonaisvaikutus, tai kumpi kahdesta vaihtoehdosta on “parempi”, koska asiasta ei ole varmaa konsensusta, ja kokonaisvaikutusten laskenta on ehkä täysin mahdotontakin koska kaikkia vaikutuksia ei pystytä ennalta ehkä tietämään (ei ole esimerkiksi olemassa tutkimustietoa kaikkien kemikaalien vaikutuksista koko ekosysteemissä). Mutta silti, paranisiko tilanne jos suljetaan silmät monimutkaisuudelta?
The environment is an all-encompassing term, including biodiversity, water scarcity and so on. By far the most significant danger is from emissions, particularly those generated by carbon-belching industries. Put simply, the e should stand not for environmental factors, but for emissions alone.
Tämä ajatuskulku on juurikin tällä hetkellä pielessä (ja on ollut jo vuosia). Vaikka ilmastonmuutos on eniten tapetilla ympäristöongelmista, se ei todellakaan ole ainoa, eikä välttämättä edes juurikaan tärkeämpi kuin jotkut muut. Tuossakin mainitut biodiversiteetti ja vesipula vaikuttavat suoraan ruuan tuotantoon ja alueiden elinkelpoisuuteen (mihin myös toki ilmastonmuutos vaikuttaa), ja jos nämä nyt jätetään huomioimatta ilmastoasioiden takia, ja jos vaikka ilmastonmuutos saataisiinkin rajoitettua, voi olla että sylissä on siinä vaiheessa sitten jo uudet ehkä vielä suuremmat kriisit (jotka ehkä olisi pystytty välttämään tai ainakin rajaamaan pienemmiksi jos niihin olisi myös kiinnitetty huomiota jo nyt). Se, että tällä hetkellä E on suurelta osin pelkkää CO2-ekvivalenttitonnien laskemista on juurikin pielessä siinä miten ESG:tä käytetään. Mutta onko se tuon lyhenteen vika, vai markkinoiden vika?
Vastuulliset @Antti_Viljakainen ja @KaroliinaLoikkanen keskustelivat taksonomiasta.
-Aiheet-
00:00 Aloitus
00:30 Miten sinusta tuli ESG-ammattilainen?
01:41 Mitä aiot tehdä Inderesillä?
02:40 Mitä tarkoittaa taksonomia?
09:32 Poliittinen ulottuvuus
14:08 Muun maailman suhtautuminen
18:18 Suurimmat haasteet
22:36 Miltä taksonomiaraportointi näyttää 5 vuoden päästä?
30:45 Minkälaisia resursseja taksonomiaraportointi vaatii?
34:50 Taksonomiaprosentista investointikriteeri?
Tässä podissa ei ehditty paneutua vielä siihen mitä taksonomia tarkoittaa ESG rahastoille, eli siitä seuraa sitten lisää myöhemmin jossain vaiheessa. Käytännössä hyvin karkeasti tiivistettynä ESG rahastoissa joudutaan ilmoittamaan taksonomiaosuus, mutta tarkemmat yksityiskohdat ovat käsittääkseni vielä auki, joskin pääpiirteet jo sovittu ja osin käytännössäkin. Tavoitteena siis tosiaan siirtää pääomaa vihreämpään suuntaan.
@KaroliinaLoikkanen on kirjoittanut kiinnostavan artikkelin.
Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä ilmastotavoitteiden asettaminen kuuluu jo nyt ESG-työn peruskiviin. Eri toimialojen on reagoitava sekä kiristyviin päästövähennyksiä hakeviin lakeihin ja muuttuvaan toimintaympäristöön, että jopa fyysisiin riskeihin. Aikajana on toki varsin erilainen toimialojen välillä. Energia- ja raaka-aineteollisuudessa vaikutukset ovat jo selkeästi näkyviä, kun taas monilla toimialoilla ollaan saatu rauhassa katsella mitä tapahtuu, ilman merkittäviä strategisia muutoksia.
@KaroliinaLoikkanen kirjoitti Analyysikouluun artikkelin vastuullisuudesta, mielestäni se sopii hyvin tähän ketjuun.
Vastuullisuus sijoittamisessa on omien arvojen ja useimmille sijoittajille myös tuottavaatimuksen ja riskitason yhteensovittamista. Selkeää yhtä oikeaa tapaa arvioida yrityksen vastuullisuutta ei ole olemassa. Tässä Analyysikoulun tekstissä avataan näkökulmia, joiden avulla sijoituskohteen vastuullisuusasioiden johdon tasoa voidaan arvioida.
Vastuullisuuden määritelmä on kokenut jonkinlaista inflaatiota. Termi elääkin uutta vaihettaan ja se, mikä on vastuullista tänään, on mitä todennäköisimmin lakien noudattamista muutaman vuoden sisään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi päästötavoitteet ja niistä raportointi oli vastuullista toimintaa usean vuoden ajan, mutta jatkossa sitä odotetaan lähes kaikilta yrityksiltä. Sama kehitys näkyy monimuotoisuustavoitteiden asettamisessa.
Tänään oli ESG-päivä ja alla löytyy Karoliinan sekä neljän eri yhtiön puheenvuorot tästä teemasta.
At the ESG Day, we will hear how ESG requirements, risks and opportunities impact businesses and operating environments.
The presentations are recorded earlier on the day and can also be viewed afterwards. The recordings will be available for viewing on Monday, December 12 at 4:00 pm EET.
Schedule for the ESG Day:
Keynote – Karoliina Loikkanen, Head of ESG Solutions, Inderes Oyj (link)
Valmet – Laura Puustjärvi, VP, Sustainability & Pekka Rouhiainen, VP, Investor Relations (link)
Finnair – Eveliina Huurre, SVP, Sustainability & Erkka Salonen, Director of Investor Relations (link)
Metso Outotec – Juha Rouhiainen, VP, Investor Relations (link)
Elisa – Minna Kröger, Corporate Responsibility Director (link)
Rahoituksen professori Aswath Damodaranilla on kriittinen näkökulma ESG-sijoittamiseen. Puolen tunnin videolla puhutaan myös sijoittajan vastuullisuudesta, SPACeista, markkinoista ja sijoitustyyleistä. Kuuntelusuositus.
Vastuulliset @Isa_Hudd ja @KaroliinaLoikkanen juttelivat vastuullisesti.
Finnish OMXH25 companies are excellent in setting climate related targets. When it comes to concreteness, clarity, projection, and scaling, there is still work to do. The same applies for identifying risks and opportunities presented by climate change. Inderes Head of ESG solutions, Karoliina Loikkanen summarizes.
Videocontent:
00:00 Start
00:12 OMXH25 Management reports from an ESG perspective
00:47 What were the findings?
03:59 ESG in practice
07:15 ESG opportunities and risks
Kannattaa laittaa Inderes Nordic -youtubekanava tilaukseen:
@KaroliinaLoikkanen on kirjoitellut mm. vihreästä siirtymästä ja Inflation reduction actista (IRA).
Vihreän siirtymän kokonaisvaltainen onnistuminen edellyttäisi globaaleja linjauksia, mutta nurinkurisesti suunta näyttää olevan tässäkin asiassa toinen. Sijoittajalle monimutkaistuva ilmastoliitännäinen säädäntö aiheuttaa päänsärkyä, koska markkinariskien ja mahdollisuuksien arviointi vaatii yhä enemmän syventymistä muuttuvaan poliittiseen ympäristöön ja sen vaikutusten arviointiin.
Vihreä siirtymä on melkomoinen aihe, ja tarkoituksena on jatkaa tätä siirtymä sarjaa muutamalla muulla isolla aiheella mitkä markkinaan arviomme mukaan vaikuttavat. Kiitos nostosta:)
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta @KaroliinaLoikkanen ! Ja parisen hajahuomiota siitä:
“Sijoittajalle monimutkaistuva ilmastoliitännäinen säädäntö aiheuttaa päänsärkyä, koska markkinariskien ja mahdollisuuksien arviointi vaatii yhä enemmän syventymistä muuttuvaan poliittiseen ympäristöön ja sen vaikutusten arviointiin.”
Toinen osin vastaavan kaltainen muutos on geopolitiikan paluu. Yritysten täytyy enenevässä määrin seurata regulaatiota, mutta myös suurvaltakamppailua ja riskianalyysit on tehtävä kunnolla. Ajan merkkinä Elinkeinoelämän keskusliitto rekrytoikin eilen palvelukseensa kenraalin mm. geopoliittisten riskianalyysien ja toimintaympäristön uhkien asiantuntijaksi. Järjestön kestävän kehityksen uusi johtaja aloitti viime vuoden puolella.
Kirjauksesi siitä, että IRA:n syrjivät käytännöt voi ainakin osin välttää vapaakauppasopimuksella USA:n kanssa, on harmittava. Siksi, että EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus TTIP:tä ei saatu aikaiseksi (Suomessahan sille oli laaja tuki: elinkeinoelämä, ay-järjestöt jne). Kun Meksikolla ja Kanadalla sellainen sopimus on, niin ne näyttävät pääsevän etulyöntiasemaan?
Joka tapauksessa USA:n vihreän siirtymän IRA-ohjelma on niin massiivinen, että se varmaankin sinetöi maan tuon siirtymän tielle. Vaikka republikaanit palaisivatkin valtaan, niin tuskin peruutus enää mahdollista, kun elinkeinoelämän pyörät pyörivät jo tiettyyn suuntaan.
Nyt pitääkin alkaa pohtia, mitkä jenkkifirmat olisivat maan tulevia Nesteitä:) Monelle Wall Streetin ESG:tä tiukasti vastustavalle analyytikolle voi olla vastarannan kiiskenä vaikea paikka niitä haarukoida?
Vapaakauppasopimusvaade (FTA) on yksi päänsärkyä aiheuttava asia, koska tämäntyyppinen ehto liittyy vain tiettyihin toimialoihin, ei läheskään kaikkiin. Sama logiikka toistuu toimialojen välillä, edellytykset vaihtelevat. Eli asiaa pitäisi aina tutkia toimiala/yritys kerrallaan, ja melkeinpä tässä vaiheessa käytännön näkökulmasta sanoisin, että sittenkin voi tulla yllätyksiä.
Toimialat joita tuetaan, ovat sinänsä melko selkeitä.
Kiitos muuten paljon myös siitä, että tämä katsaus julkaistaan tekstinä, eikä videona tai podcastina. En jaksa kuunnella mitään höpinöitä tai katsella videoita, lukeminen on paljon nopeampaa ja tehokkaampaa.
Aiheesta on myös hyvä kirjoitus Milton Friedmaniltä.