Global 100 lista julkaistu vastuullisimmista yrityksistä
Suomalaisia näytti olevan Kone, Neste, Kesko ja Nordea. Mutta mitäs vanhat silmät näkevätkään, M:O tippui listalta. Joskus sekin oli sijalla 8. En tiedä onko Metso ikinä ollut tuossa listassa ennen fuusiota mutta Outotec on ollut useastikin. 
Näissä ratingeissa on hyvä muistaa, että mittaustavat ja määritelmät vaihtelevat melko runsaasti ja kehittyvät saman reittaajan sisälläkin, eli muuttuvat vuosien aikana, mikä tavallaan selittää myös osittain muuttuneen listan.
Määritelmäesimerkkinä esim. sustainable revenue, joka ei näytä näin ensisilmäyksellä täsmäävän EU:n taksonomian, eli vihreän toiminnan luokittelumääritelmän, kanssa. Aika todennäköisesti muuttaa tätäkin jatkossa , jäämme odottamaan että mihin suuntaan.
Pistetään tännekin. Virheän energian siirtymä kiihtyy
https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-01-26/clean-energy-fossil-fuel-investment-tied-for-first-time-in-2022?srnd=green-new-energy
BloombergNEFin mukaan tuo 1,1 biljoonaa pitäis tosin triplata jotta päästäisiin hiilineutraaliin 2050 vuoteen.
Mielenkiintoisia uutisia maailmalta- melkoinen päänavaus.
Hei aktiiviset kanssasijoittajat- meillä on pyyntö
Meille olisi erinomaisen tärkeää kuulla miten luotettavana te, aktiiviset sijoittajat, pidätte nykyisiä vastuullisuusväittämiä ja vaikuttaako vastuullisuus sijoituspäätöksiinne. Meitä kiinnostaa myös, mikä osa vastuullisuudesta resonoi, vai resonoiko lainkaan ja ennen kaikkea, miten aiheesta pitäisi kommunikoida, jotta se olisi kiinnostavaa.
Olemme laatineet napakan kyselyn, johon suuresti toivomme, että vastaatte seuraavan kahden viikon aikana (tietysti mieluiten heti). Vastaukset ovat anonyymejä ja tuloksia käytetään tuotekehitykseemme ja keskustelun pohjaksi. Kysely laitetaan eteenpäin myös Foorumin ulkopuolella, mutta koska täällä sijoituskeskustelu on hyvin aktiivista ja arvostamme näkemyksiänne hyvin paljon, niin haluamme aloittaa tästä.
LINKKI KYSELYYN ON TÄÄLLÄ
Vastuulliset @KaroliinaLoikkanen, @Petri_Gostowski ja @Antti_Viljakainen kirjoittelivat päästökauppahommista.
Päästökauppa laajenee kattamaan uusia toimialoja, ilmaiset päästöoikeudet vähenevät ja hiilitullit kehittyvät. Yrityksillä, (kuten Finnairilla ja Outokummulla), on arviomme mukaan edessä investointeja energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen. Muun muassa kauppapoliittiset vaikutukset jäävät vielä nähtäväksi.
Mielestäni alla oleva kirjoitus sopii hyvin tähän ketjuun. 
Tässä artikkelissa on hyödynnetty Sijoittaja-ryhmään kuuluvan SFR Researchin kestävän sijoittamisen analyytikon Reeta Jutilan Pro Gradu -tutkielmaa, jossa hän tutki Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjä. Tutkielman tulokset pohjautuvat kattavaan kyselytutkimukseen, johon vastasi 24 varainhoitajaa. Tutkielma palkittiin Finsifin myöntämällä stipendillä syksyllä 2022 ja on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Tiedättekö sen tilanteen, kun työpaikalle lanseerataan uusi hieno ohjelma, joka tulee korvaamaan vanhan ohjelman, jota juuri opit käyttämään.
Pomollesi myytiin se siten, että hommat hoituu tästä eteenpäin ”nappia painamalla” ja resursseja tarvitaan jatkossa vähemmän.
Osa työkavereistasi alkaa heti kova äänisesti valittamaan ”Tällaisia turhia ohjelmia, en kyllä jaksa opetella vasta kun on pakko.”
Osa työkavereistasi katsoo hieman kauhun sekaisin tuntein ohjelmaa. ”Korvaako tämä nyt minut? Enhän minä osaa tätä käyttää.”
Jotkut kokeilevat uutta ohjelmaa. Homma ei sujukaan heti yhtä nopeasti kuin vanhalla. ”Tarvittaisiin ohjeistusta ja koulutusta. Teen siihen asti tällä vanhalla, että saadaan hommat eteenpäin, eikä aikataulut jätätä.”
Jotkut lähtevät vain kokeilemaan ja sinnikkäästi ratkovat ongelmia pala palalta. Aikataulut kyllä paukkuu, mutta päivää kun pidennetään, innokkaat saavatkin uuden ohjelman hallintaansa. Asiat ei nyt ihan tapahdukaan nappia painamalla, mutta ohjelmalla saadaan ratkaistua yllättäviäkin ongelmia. Vaikka ketään ei päästäkään korvaamaan, työntuloksista tulee laadukkaampia ja tehdään vähemmän virheitä.
Asiat alkavat jossain kohtaa sujumaan suurimmalta osalta. Jollekin on vaikea luopua vanhasta ohjelmasta, mutta hän on sitten pätevä muissa jutuissa.
Sama pätee vastuulliseen sijoittamiseen.
LähiTapiola Varainhoito on julkaissut viime vuoden kestävän sijoitustoiminnan vuosikatsauksensa, joka on hyvä ja luettava. Kiinnostavinta on loppuosasta löytyvä vain muutaman sivun mittainen lista yhtiöistä, jotka on vastuullisuussyistä suljettu pois sijoituskohteista. Mukana mm. Airbus, Volkswagen, Berkshire Hathaway ja tietysti ilmastoperusteisesta sijoittamisesta Uniper, Shell, ym. vanhat tutut. Yhtään suomalaista yhtiötä ei pahislistalta kuitenkaan löydy.
https://core-public.editaprima.fi/lahitapiola/download/2151/10/R-OH-01469-fi_Ecua5dBGzD
Yritysten toiminnan vaikutuksista kiinnostuneille: Upright Project on päättänyt muistaakseni jo aiemmin avata oman tietokantansa kaikkien ilmaiseksi käytettäväksi, ja tällä viikolla ekat 10000 firmaa on tullut vapaasti saataville. Itseäni vain suomalaisten firmojen osakkeita poimivana ilahduttaa se, että tuolta löytyy nyt 1648 suomalaista tai suomessa toimivaa yritystä. Voisin kuvitella että tätä palvelua voisi varsinkin globaalisti sijoituskohteita etsivä hyödyntää mielenkiintoisten kohteiden skriinaukseen.
Blogitekstin lopussa on linkki työkaluun, mutta laitetaan se vielä tähän suoraan: https://uprightplatform.com/
Siitä varmasti voi olla montaa mieltä miten osuva pisteytyksessä käytetty malli on, mutta ainakin kaikki yritykset ovat tässä samalla asteikolla. Ja toisaalta tuolla on mahdollista vaihtaa net impact ration laskennassa käytettyjä eri osa-alueiden painotuksia, mutta valitettavasti näyttäisi siltä että se on mahdollista vain katsottaessa yksittäisen yrityksen tietoja (jolloin alalaidasta löytyy valinta “Value set”), joten etusivun listauksessa käytössä on aina oletuksena käytetty “equal weights”. Painotuksilla voi olla isokin vaikutus yksittäisen yrityksen “kokonaispistemäärään” joten siinä mielessä tuo on ihan kohtalaisen kokoinen puute työkalussa.
Hyvää ja aurinkoista huomenta kaikille. Oletteko huomanneet, että loistavat analyytikkomme ovat lisäilleet analyyseihinsä ESG asioita erilliselle osiolleen (noin OMXH15 yritykset tässä vaiheessa)
Aiheiksi on näin aluksi valikoituneet EU taksonomian vaikutukset (onko niitä vielä) ja yritysten asettamien hiilidioksidipäästötavoitteiden vaikutukset.
EU taksonomiastahan odotellaan tekijää, minkä avulla rahoitusta kohdennettaisiin ns. vihreämpiin ja kestävämmällä tavalla tuotettuihin tuotteisiin. Päästötavoitteissa taas mielenkiintoa lisää se, että EU on edistämässä lakia, jonka mukaan suuryritysten on muun muassa asetettava päästötavoite Pariisin sopimuksen mukaisesti. Lisäksi useampi suuryritys vaatii tätä alihankintaketjultaan jo automaattisesti. Pariisin sopimuksen mukainen tavoiteasetanta vaatii varsin laajoja toimia koko arvoketjun osalta. Laki EI siis ole vielä voimassa, mutta etenee kuin juna.
Siirtymäajat jne tulevat olemaan pari vuotta.
Sanktiomekanismi lienee vielä asia minkä en itse usko olevan kiveen hakattu, alla oleva ehdotus on sen osalta aika radikaali (Lainaus artikkelista alla: MEPs want fines to be at least 5% of the net worldwide turnover and to ban non-compliant third-country companies from public procurement.)
@KaroliinaLoikkanen on kirjoittanut mm. taksonomiasta ja päästötavoitteista yleisesti sekä niiden vaikutuksista.
Lisäsimme Helsingin pörssin suurimpien yritysten yhtiöraportteihin taksonomia ja ilmasto -osion (ESG). Tarkastelemme osiossa taksonomiaprosentin kehitystä ja vaikutusta rahoitukseen. Lisäksi tarkastelussa on mukana yritysten asettamat päästötavoitteet ja niiden aiheuttamat mahdolliset investointitarpeet.
@KaroliinaLoikkanen ja ESG.
Karoliina Loikkanen, Head of ESG Solutions, talks about the current change of ESG and what are the major ESG topics to watch out.
Täs on viel linkit niihin yhtiökohtaisiin esityksiin:
Tuli tästä @KaroliinaLoikkanen tekstistä mieleen, että niin ikävää kuin se tavallaan onkin, ehkä tässä pitää sijoittajana alkaa vielä enemmän arvioimaan yrityksiä siitä vinkkelistä, että miten liiketoiminta kestää ilmaston muuttumisesta seuraavat vaikutukset talouteen ja, noh, elämään yleensä, ja toisaalta myös mitä annettavaa yritysten liiketoiminnalla on niiden vaikutusten kanssa toimeen tulemisen kannalta. Kieltämättä vaikutusten arviointi on monimutkaista. Mahdollisuuksia kyllä on varmasti tarjolla.
PIkkuhiljaa näiden riskien arviointi monen muun uuden riskin ohessa on ihan paikallaan. Toivottavasti artikkeli avasi logiikka miten näitä kannattaa katsoa. Mielenkiintoista on , että puhtaan perinteisen sijoitusosaamisen oheen rakentuu sijoitusmaailmassakin pikkuhiljaa luonnontieteellistä osaamista että näitäkin riskejä ja mahdollisuuksia osataan tunnistaa.
Näinpä.
Kun hakee sitä omaa tapaa ylituottoa, näissä voi olla löytämättä niitä vielä rahoitusteorian tunnistamattomia muuttujia, jotka aikanaan realisoituvat kassavirrassa.
Suurin osa sijoittajista on käynyt sen kauppiksen tai jonkin vastaavan, joissa on opetettu tiettyjä arvostusmenetelmiä. Toiset itseoppineita piensijoittajia.
Tietoa näistä on tarjolla.
Joku nämäkin kaavat joskus keksi.
Vaikka rahoitusteoria ei tarjoile riskikerrointa eettisille riskeille, se ei tarkoita, etteikö ne olisi olemassa ja etteikö se näkyisi lopulta kassavirroissa.
Hyvin kirjoitettu. Nämä tunnistamattomat muuttumat ja riskit ovat hyvin realisoituneet viime vuoden helmikuussa Putinin riisuttua naamarinsa. Aivan liian moni pörssiyhtiö ja sijoittaja yllättyi tässä vaiheessa.
@KaroliinaLoikkanen on kirjoittanut mm. johdon uskottavuudesta ja vastuullisuudesta. 
Mielekkäiden sijoituskohteiden valinnassa johdon uskottavuus on yksi puntariin asetettava palikka. Saavutukset ja näytöt luvattujen asioiden toimittamisesta rakentavat mielikuvaa johdon luotettavuudesta ja kyvykkyydestä luotsata liiketoimintaa oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa johdon uskottavuuden arviointiin vaikuttaa lisääntyvästi vihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyvien lupausten lunastus.