@Aili edellä listasikin perusteellisesti asioita, jotka itse myös näen tärkeinä ja/tai hyvinä kirjoituksen aiheina.
Itelle ehkä se oleellisin tässä on tuo muutenkin peräänkuulutettu faktapohjan hakeminen vastuullisuusväitteille ja millä tavalla siinä mennään metsään tai millä tavalla siinä onnistutaan. Oon itse pitänyt Upright Projectin nettovaikuttavuusmallia huomattavasti vakuuttavampana verrattuna isojen luokittajien antamiiin esg-luokituksiin, mutta onko näin, ja onko jotain muita vaihtoehtoja? Tuntuu että sitä täytyis myös pitää esillä, että esg sisältää kolme komponenttia, jotka on hyvin erilaisia, ja joilla ei ole tänä eettisen näkökulman ulkopuolella juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Välillä tuntuu että ESG=E ja kaikki muu unohtuu.
Tietysti just tuo yllä mainitun Rahapodin ehkä suurimpana skuuppina ollut asia “esg ei (enää) tarjoa ylituottoa” (ja miksi näin on, ja voiko se (taas) alkaa sietää tarjoamaan ylituottoa) on myös aihe johon varmaan olis hyvä pureutua.
Edit: Tästä ketjusta varmaan voi myös seuloa yhteisön (ainakin vastuullisuudesta kirjoittamaan innostuneiden) kiinnostuksen kohteita, samoin kuin Moraaliset ja eettiset kysymykset sijoittamisessa -ketjusta jossa näkökulma on ehkä vähän ollut enemmän arvovalinnoissa kuin mittareissa.
En itse lähtökohtaisesti pidä ESG asioita kuin jarruna kun puhutaan sijoittamisesta. Vastuullisuus asiat otetaan huomioon IRL, kuten tilaamalla kotiin Kaffa Roasteryn kahvit eikä pauligin riistopapuja.
Siksi linkkaankin tähän vähän erilaisen näkökulman ESG asioihin jossa myös otetaan huomioon @Pohjolan_Eka peräänkuuluttama kova tiede.
Tämä haastattelu sai kaltaisena fossiilikapitalistin pohtimaan asiaa vähän enemmän, toivottavasti tästä on hyötyä myös muille.
Tässä hieman taustaa, miksi aihe on Inderesille relevantti:
Monet yritykset panostavat esg-teemaan strategiatasolla ja tarvitsevat näissä asioissa IR-näkökulmasta tukea
Regulaatio pakottaa yrityksiä panostamaan tälle alueelle mm raportointiin, missä yritykset tarvitsevat tukea
Kasvava määrä sijoittajia on aiheesta kiinnostunut ja haluaa oppia ymmärtämään sitä paremmin, sijoittajat tarvitsevat tukea siinä miten tulkita yritysten esg-raportointia
Yritykselle, joka toimii alustana pörssiyhtiöiden ja sijoittajien välillä tämä on aihealue, jossa kysyntää on alustan molemmin puolin. Siten tämä on hyvin luonteva alue meille ja olemme innoissamme, että olemme saaneet tähän henkilön, joka on osaamisen, kokemuksen ja terävän kriittisen ajattelutavan näkökulmasta juuri oikea Inderesille tähän tehtävään. Meidän ratkoma ongelma on ”kuinka yhdistää pörssiyhtiöt ja sijoittajat ja saada tieto kulkemaan niiden välillä tehokkaasti” ja esg on kiistaton osa tätä kenttää, vaikka kaikkia sijoittajia tämä ei kiinnosta. Inderesin koko toimintamallin näkökulmasta lähestyminen on siis hyvin erilainen kuin rahoitusteorian näkökulma, josta Damodaran asiaa tarkastelee.
Kohtasimme aikanaan tilausanalyysissä kritiikkiä siitä, että autamme yrityksiä markkinoimaan ja hypettämään osakkeitaan. Tulemme tässä todennäköisesti kohtaamaan yhtälailla viherpesu-kritiikkiä, jotka toiminnallamme ja teoillamme sitten todistamme perusteettomaksi.
Nämä kysymykset kannattaa kohdentaa Inderes Oyj -ketjuun, missä kerromme mielellään mitä lisäarvoa eri toimintomme ja ihmisemme tuottavat.
Miten Mikael koet, että Inderes voi olla vaikuttamassa oikeiden ESG-periaatteiden syntyyn ja myöhemmin myös käyttöönottoon? Kun tämä nykyisen melko nolokin “ESG-leima rahastoon ja kulut ylös”- meininki ei hirveästi hotsita kaikkia ja minua henkilökohtaisesti ärsyttää ESG-hehkutus, kun meininki on nykyään lähes 99% pelkkää rahastusta ja hyvesignalointia noiden Blackrockien tahoilta.
Uskon, että lähes kaikki allekirjoittavat noi periaatteet, mutta tämä nykyinen mihin systeemi, jossa rahastoon joka omistaa esimerkiksi Nestleä (lapsityövoima) saa ESG-leiman itselleen, niin se syö ikävä kyllä joltain, kuten esimerkiksi itseltäni kaiken uskottavuuden ja arvostuksen asiaa kohtaan.
Kiitos mahtavista ideoista, laitamme talteen, paloittelemme ja kursimme sisältöä kokoon.
Niin kuin tuossa alkupostauksessani kirjoitin, ESG on aihe, minkä sisältö muuttuu riippuen missä kontekstissa asiasta puhutaan ja kuka puhuu. Joka tapauksessa aihe on tullut jäädäkseen. Lisäksi, se mikä on ESG:tä nyt voi olla lainmukaisuutta ensi vuonna- jälleen osa-alueesta riippuen.
Lyhyesti jos summeeraa varsin reilusti yksinkertaistaen: ESG asiakokonaisuutena olisi ideaalitasolla osa yrityksen toimintamallia. Tuolloin sen vaikutukset on ymmärretty kahdella tasolla. Strategisella (esim. kasvupotentiaali kestävän kehityksen trendin kasvaessa) ja riskienhallintatasolla (esim. käytänteet ja tavoitteet, joilla yritysten toimintaa muokataan vastuullisemmiksi ja yleiseen arvomaailmaan sopiviksi). Molemmat osa-alueet ovat omalla tavallaan oleellisia yrityksen toimintakyvyn kannalta. Molemmat osa-alueet voivat myös vaikuttaa merkittävästi tuloksentekokykyyn.
Noh, miten ESG asioita sitten mitataan, arvotetaan ja raportoidaan, onkin ihan toinen juttu. Mittarit muuttuvat, arvot muuttuvat, yritysten pelikenttä muuttuu. Voidaanko enää puhua ESG:stä omana asianaan vai onko näiden asioiden hallinnoiminen kerta kaikkiaan osa normaalia yritysten toimintaa. Toisin sanoen, näkyykö ainakin osa ESG työn tuotosta jo nykyisten perinteisten taloudellisten tunnuslukujen kautta? Mikä osa ESG:stä pohjautuu arvokysymyksiin? Terve keskustelu aiheesta on paikallaan. Osin teidänkin kommentteihinne perustuen lähdemme tätä vyyhteä purkamaan pala palalta.
Oma tyhmä ehdotukseni on, että irtaudutte koko häiriintyneestä ESG-termistä ja itse määrittelette, mitä vastuullisuus merkitsee Inderesille ja miten se näkyy yhtiön arvoissa ja työskentelyssä. Vastuullisuus-sanaa kukaa ei ole patentoinut, sitä saa vapaasti käyttää.
Ehkä olen vähemmistössä, mutta minulle tuo termi ja sen käyttö nykyisessä ympäristössä merkkaa lähinnä sitä, että viherpestään tuote tuulareille myytäväksi korkeaan hintaan.
ESG on toistaiseksi hyvin epämääräinen käsite, jolla minunkin mielestäni tietyt tahot (esim. joku Blackrock) rahastaa asiakkaitaan aika reippaanlaisesti, koska valtaosa sijoittajista ei ole sen kummemmin perehtynyt mitä tuo edes tarkoittaa. Mitään kunnollisia standardeja ei ole yritysten luokittelussa. Nopeasti sanottuna ESG kuulostaa tosi kivalta ja siihen mielikuvaanhan esim. näiden varainhoitotalojen markkinointi tällä perustuukin. Harmittaa, että näin tärkeällä asialla “tuulipukusijoittaija” käytännössä huijataan, koska moni kuvittelee että ESG-sijoittaminen tuo myös parempi tuottoja. Eihän tätä ole käytännössä mahdollista edes todeta, koska mitään kunnollisia standardeja vertailuun ei edes ole. Ei ole mitään hyvää tapaa luokiktella yrityksiä ESG-asioiden perusteella.
Tosiaan, myös yritykset ovat alkaneet panostaa “ESG:llä markkinointiin”, koska kuluttajia kiinnostaa se. Asia on siis ihan oikeasti tärkeä ja hyvä että siihen panostetaan, koska onhan nämä kaikki teemat oikeasti tosi tärkeitä maapallon ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Toivon silti, että Inderesiltä tähänkin saadaan riippumatonta näkökulmaa, eikä lähdetä siihen “hypeen”, mitä tosi monilla markkinatoimijoilla on. Se riippumaton näkökulma tarkoittaa myös näitä yllä kerrottuja kritisoituja asioita. Rahoitustieteidenkin näkökulmasta ESG:lla ei saada kyllä sijoittajille rahallista hyötyä, riski on itseasiassa toiseen suuntaan melko iso ainakin jollain horisontilla, koska arvostustasot tällä sektorilla on usein enemmän venytettyjä suuren suosion vuoksi. Toki ESG on monille myös muutakin (esim. tuo itselle tunteen vaikuttamisesta), mutta tämä pesäero on tärkeää tehdä selväksi kun jatkossa puhutaan ESG-sijoituksista.
Koska Inderes vuorovaikuttaa tosi monen pörssifirman kanssa, niin olisihan se mahtavaa jos Inderes olisi isossa roolissa siinä, että luotaisiin Suomen pörssiyhtiöiden kanssa selvät pelisäännöt ja standardit ESG-asioiden kvantifioimisessa ja vertailussa. Siinäpä olisi @KaroliinaLoikkanen kova missio. Niin ja tervetuloa yhteisöön!
EDIT: Nyt vastaus meni vahingossa @Mikael_Rautanen viestiin, vaikka piti mennä @KaroliinaLoikkanen tekemään keskustelun avaukseen. Pahoittelut!
Tuo Mikaelin kommentti kieltämättä avasi hieman tätä, että mihin Inderes on pyrkimässä tämäkin aiheen osalta. Valitettavasti vastuullisuusteema tuntuu olevan melko lailla lapsen kengissä jopa meidän pörssissä - on esimerkiksi helpompi laskea moniko yhtiö tai varsinkin oman salkun yhtiö ei julkaise vastuullisuusraportteja kuin kuinka moni sitten julkaisee, joten uskon että tällä koko sarakkeella olisi jopa jonkinlainen markkinarako Inderesille kaikin puolin.
Itse mietin aina vastuullisuuskysymystä kun hieron sijoituspäätöstä, jopa ihan tuottojen kannalta. En menisi hirveästi betsaamaan sellaisen yrityksen puolesta, joka on samalla viivalla kilpailijoiden kanssa ja joka ei lisäksi välitä vastuullisuudesta kuten kilpailijansa. Talouden tukipilarina on kuitenkin kuluttajat eli tavalliset ihmiset ja jos ihmiset yleensä alkavat vaatia vastuullisempia tuotteita tai palveluita niin markkinatalous pitää huolen, että näin tapahtuu. Esimerkiks euroopassa kuluttajat ovat ilmeisesti olleet valmiita maksamaan Orthexin ämpäreistä selvästi korkeampaa hintaa, jos ne on valmistettu kalaverkosta. Siinä tosin voi mennä aikansa, että tämä vastuullisuusteeman lisääntyminen hyväksytään yleisesti, koska ihminen on aina hieman muutosvastainen. Kun kolmipisteturvavyö keksittiin autoihin, sitäkin kritisoitiin voimakkaasti vetoamalla, että se esimerkiksi riistää vapautta ja rikkoo ihmisoikeuksia.
Mutta tervetuloa yhteisöön @KaroliinaLoikkanen ja varmasti kyllä riittää monenlaista duunia! Tsemppiä. Mielenkiintoista nähdä, mitä esim parin vuoden päästä on saatu aikaiseksi. Saako vähän kysellä minkälaista kokemusta tältä alalta löytyy?
Ps. En kuitenkaan pidä että piikittelevät kommentit lytätään heti kättelyssä, varsinkin koska niitä nimenomaan kaivattiin. Muutenkin ihmisten keskusteluista puuttuu jonkinlainen värikkyys nykypäivänä. Asioita pitää uskaltaa kritisoida, ehkä Indereskin voi osaltaan kitkeä viherpesua ja tuoda yrityksille esille parempia ratkaisuja palvella sijoittajia myös tällä sarakkeella.
Vastaus lienee, että Inderes meinaa myydä esg konsultointia pörssifirmoille, eli todellakin win win. Suomessa on todella vähän asiaan erikoistuneita, joten tämä työnkuva on erittäin tarpeellinen ja varmasti tuottava Inderesille
Inderesin osakkeen omistajan lyhytnäköiseltä kannalta voisi olla jopa parasta, että yhtiö alkaisi opettamaan viherpesun alkeet I, II ja III kursseja yhtiöille. Toki maailman pelastamiseen tämä ei johda, mutta äärettömän suuret viherpesumarkkinat on olemassa.
Toki toivon, että Inderes on oikea vaikuttaja ja lähtisi eturivissä ajamaan oikeita vastuullisuusperiaatteita tämän viherpesun ja tuulareiden huijaamisen sijaan.
Yritysten tulee tehdä liiketoimintaa. Jos ESG-leima tai viherpesu myy, se myy. Eettisemmin johdetut yritykset tekevät sellaista, joka on vaikutuksellista. Näen että viherpesu on jo orastavaa tahtoa tai pessimistisemmin vain propagandaa. Joka tapauksessa se ei vielä sisällä todellisia, todennettavia tai mitattavassa olevia tuloksia.
Oma suosikkini on joka tapauksessa UN Sustainable development goals. Tämäkään ei ole vielä ulottunut toimenpiteiden tehokkuuteen/vaikuttavuuteen, se on vain kokoelma asioita jotka pitää muistaa mainita. Kilpailu käydään vielä toistaiseksi sen osalta, kenellä on hienoimman kuuloinen toimenpide. Tuloksia ei varsinaisesti vertailla.
Varmaan suurinta osaa kiinnostaa erilaiset vastuullisuusasiat ja ottavat ne vakavasti, vaikka eivät ESG:tä niin tosissaan ottaisikaan. ESG-juttujen suhteen olen vähän skeptinen, tosin en aiheesta tiedä kuin auttavasti jotkin perusteet sillä olen katsonut aiheesta vain joitain videoita sekä lukenut yksittäisiä uutisia ja artikkeleita aiheesta, joten kehnohkoilla tiedoilla mennään.
Olen kuullut joiltain fiksuilta ESG:stä välillä mainospuhemaisesti, eli vain positiivisia asioita ilman tarkempaa konkretiaa eikä sellainen ihan vakuuta. Toisaalta olen kuullut vastaavasti toisilta fiksuilta myös asenteellista puhetta tyylillä “ESG-jutut ovat täysin huonoja eikä niistä mitään tule koskaan”, vaikka kuulin hyviä perusteita, niin silti skeptisyydestäni huolimatta haluan kuulla asiasta lisää.
Voisimmeko saada ESG:stä yleisen tietopaketin “Marianne Palmu”-tyyliin? Tarkoitan sitä, että Marianne osaa nostaa uskomattoman suuresta tietomäärästä tiiviin paketin, jossa on olennaisimmat asiat ymmärrettävässä muodossa, josta kaikki saisivat jotain irti.
ESG:stä puhutaan paljon ja jatkossa puhutaan varmaan entistä enemmän sekä asiat muuttuvat, niin hyvä, kun saamme kuulla tästä jatkossa lisää. Luotan kykyynne tehdä tästäkin aiheesta riippumatonta matskua, lisäksi tämä herätti valtavasti ajatuksia, kysymyksiä ja tunteita, joten tälle oli selvästi tilausta.
Eli koska en aiheesta mitään juurikaan tiedä, niin aluksi haluaisin jonkin selkeän tietopaketin siitä - saa olla kattavankin, mutta tiiviskin paketti riittää.
Kiitos vastauksesta ja hienoa että aihe on herättänyt aitoa keskustelua. Onhan tässä kuitenkin loppupeleissä kyse erittäin tärkeästä asiasta joka ehdottomasti pitää tehdä oikein jotta maailmasta tulee parempi paikka. Oli mielestäni luonnollista lähestyä asiaa rahoituspuolelta, koska marketing ja compliance eivät varsinaisesti liity sijoittamiseen vaan yhtiöiden operatiiviseen toimintaan. ESG-hommassa on tosiaan ollut tuo ongelma että laaditaan jotain 100-sivuisia raportteja joita juuri kukaan ei kuitenkaan lue ja erinäisiä ESG-indeksejä ja pisteytysjärjestelmiä on 50 tusinassa. Useimmat niistä ovat sinänsä aika yksinkertaisia ja heikkolaatuisia joten ehkäpä Inderes voisi kehittää tähän aidosti toimivan ratkaisun tai laittaa analyytikon perkaamaan rapsoja. Silti, näitä vaihtoehtoja on ESG-palveluiden ja rahastojen osalta lähes rajaton määrä, joten ainakin minulta loppuu mielikuvitus että mitä palveluita sijoittaja voisi enää tarvita.
Toistaiseksi toimivin vastuullisen sijoittamisen keino tuntuu vieläkin olevan tuottojen maksimointi yhdistettynä hyväntekeväisyyteen. Väitän että jos nämä ESG-rahastoihin sijoittavat vaihtaisivat kustannustehokkaaseen passiiviseen indeksirahastoon ja lahjoittaisivat vaikka 1% salkusta vuosittain hyväntekeväisyyteen, niin tulisi tehtyä sekä tuottoalfaa että moraalialfaa verrattuna ESG-rahastosijoittamiseen. Toki tässäkin asiakkaat ja yhteiskunta voittaisivat finanssiteollisuuden kustannuksella, joten eiköhän ESG erilaisine konsultteineen ja korkeine kuluineen ole tullut jäädäkseen.
Eikös noista passiivisista indeksi rahastoista moni seuraa ESG indeksiä, esim handelsbanken USA ja eurooppa indeksi.
Jos taas vertaa ETF rahastojen tuottoja niin nopeesti vilkastuna nordnetin tuotto käppyröistä ESG merkatut etf:fät on tuottanu 1-3v aikana useemman prosentin paremmin kun ilman esg:tä olevat ja kulut esg:ssä on isommat luokkaa 0,05%.
En oo mikää hirveen kokenu sijottaja, ESG puolustelija tai muutenkaa jaksanu asioihin hirveesti perehtyä, mutta pisti vaan silmään.
Olen aloittanut sijoittamaan rahastoihin sodan alettua oman mielenrauhan takia. Osakkeisiin olen sijoittanut noin vuoden. Täytyi käydä tarkistamassa omat rahastot. Myös OP:lla Amerikka- ja Euroopparahastot seuraavat ESG-indeksiä. Ihan mielenkiintoista tietää.
Uskon, että meillä on yhtenä toimijana osana suurempaa ekosysteemiä mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, että tämä kenttä kehittyy positiiviseen suuntaan niin yhtiöiden kuin sijoittajien kannalta. Tästä tekee kiehtovan juuri se, että kenttä on melko epäkypsä ja käytännöt sekä raportointi vielä niin levällään. Ratkottavia ongelmia siis riittää
“Inderesillä aloittamiseni jälkeen yhteisössämme heräsi keskustelua siitä, alammeko huonontamaan tuotteidemme laatua lisäämällä ESG-kuorrutuksen toimivan ja hyvän kakun päälle. Emme ala. Pyrimme auttamaan niin sijoittajia kuin yrityksiä käymään faktapohjaista dialogia tämän molemmille olennaisen mutta melko tunneherkän aiheen ympärillä.”
Laitan tänne nyt pienenä uutisena tiedon, että vuoden, parin sisään tapahtuu yritysten ESG raportoinnissa runsaasti. EU, tarkemmin EFRAG, on juuri muutama viikko sitten julkaissut uudet ESG raportointistandardiluonnokset, joita lähes kaikkien listattujen ja listaamattomien yritysten on systemaattisesti ruvettava noudattamaan.
Standardit (linkki alla) ovat varsin kattavat ja niitä ei kannata sellaisenaan tuijotella. Kiinnostavaa sijoittajan kannalta raportointiuudistuksessa on se, että perusajatuksena yrityksiltä vaaditaan että hallituksen virallisessa vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan VAIN olennaiset ESG asiat. Olennaisista asioista pitäisi raportoida sekä taloudellinen vaikutus (mm. kassavirtavaikutus) että vaikutus kestävään kehitykseen.
Valmista ei tule varmasti hetkessä, mutta tiedon vertailtavuus sekä olennaisten asioiden esiin nosto oletettavasti kehittyy huomattavan paljon. Toivotaan näin. Raportoinnin osalta mutkia on aina paljon matkassa ja tulkinnat muuttuvat mutta perusajatus on varsin kiinnostava ja tuo uusia mahdollisuuksia ESG:stä kiinnostuneille sijoittajille.
ESG saralla sattuu ja tapahtuu. Mika Leskinen avasi syitä Teslan kohtaloon ESG indeksissä erinomaisesti omassa linkedin postauksessaan. Teslan putoaminen S&P 500 ESG indeksistä kuvastaa omasta mielestäni hyvin ESG:n laaja-alaisuutta- siinä otetaan huomioon sekä mitä yritys tuottaa, että miten se tuotteensa tuottaa. Sijoittajan kulmasta hankalaa on usein nähdä mitä osaa arvioidaan ja eihän se ole helppoa sijoittajana myöskään aina lopullisia päätöksiä tiedon pohjalta tehdä kun kyseessä ovat monimutkaiset, osin arvopohjaiset asiat.
