Pakko kysyä oletko koskaan pelannut itse mitään? Tietenkin suurkuluttaminen voi olla aina haitallista, voihan sitä saada vaikka vesimyrkytyksen mutta että kaikki pelaaminen olisi kategorisesti näin pahasta ei vain yksinkertaisesti ole totta. Verrattuna passiiviseen viihteeseen(tv/elokuvat) on pelaaminen huomattavasti parempaa aivojen aktiivisuuden, sosiaalisten kontaktien tai oppimisen kannalta.
5 tykkäystä
Yksi eettisen sijoittamisen ongelma on siinä, että mikä yhden mielestä on eettisesti ok ei kelpaa toiselle (ja näin ollen valintoja joutuu varmasti tekemään itse vaikka joskus ehkä esg-tunnusluvusto vähän nykyisestä paranisikin). Metsäteollisuus voi yhdelle olla uusiutuvaa ja kierrätettävää materiaalia tuottavana teollisuudenalana eettinenkin valinta, joku toinen voi nähdä siinä miljoonien kuutioiden metsähakkuut ja talousmetsien heikon ekologisen monimuotoisuuden. Joku voi nähdä siipikarjaan siirtymää tekevän lihanjalostajan koko sektoriin nähden kelvollisena sijoituskohteena, joku toinen voi olla täysin eri mieltä ihan vaan koska kyse on edelleen eläinten tappamisesta. Lääkefirmoissa yksi näkee pyrkimyksen ihmisten elämänlaadun ja terveyden parantamiseen, toinen kalliilla riippuvuutta aiheuttavilla lääkkeillä rahastamiseen. En tiedä onko kannabisfirmat tuon huume-näkökulman takia sitten joillain mustalla listalla, mutta onko sitten ok myydä opiaatti- ja diatsepaamivalmisteita… 
Siitä olen yhtä mieltä että omien arvojen pohdiskelu on ihmiselle hyväksi. Toisilla vaan on erilaiset arvostuskertoimet eri tekijöille, ja sitä kautta erilaiset arvot. Tiettyyn rajaan asti eettisistä valinnoista keskustelu voi vaikuttaa kuulijoita aiheeseen herättelevästi, mutta vain tiettyyn rajaan asti.
Jos oikein kaivellaan, on vaikea löytää yrityssektoria jossa ei olisi potentiaalisia piileviä eettisiä ongelmia. IT-alalla esimerkiksi lähtökohtaisesti bisnes on sellaista, että päällisin puolin kaikkien yritysten pitäisi olla “selvillä vesillä”, olettaen että eivät suoranaisesti yritä koijata asiakkailtaan rahaa. Mutta sektorin todelliset vaikutukset tulevatkin asiakkuuksien kautta, ja jos firma vaikkapa päätyy tekemään kansalaisten vakoiluun sopivaa softaa autoritääriseen ihmisoikeuksia kunnioittamattomaan maahan, tilanne kääntyykin ihan erilaiseksi. Valitettavasti varsinkaan tällaisista asiakkuuksista ei mikään yritys huutele julkisuudessa. En silti missään tapauksessa jättäisi sijoittamatta IT-sektorille tuon takia.
Ylipäätään kokonaista liiketoiminta-alaa ei miun mielestä voi pitää homogeenisena, kyllä jokainen yritys on jollain tavalla erilainen (esimerkkinä vaikka öljyalalta Neste). Tämä ei tarkoita ettenkö itsekin jättäisi joitain sektoreita kokonaan huomiotta, mutta se on vain minun valintani, joka johtuu osin myös siitä etten välitä ottaa tarkemmin selkoa kyseisten sektorien yrityksistä, koska helpommallakin vaivalla on tarjolla ihan riittävästi valinnanvaraa.
3 tykkäystä
Aikanaan varhaisaikuisuudessa tuli tärvättyä tolkuttomasti aikaa peleihin. Hukattua resurssia kaikki tyyni. Eräs osapulma on se että pelimaailma tulee muuttumaan yhä immersiivisemmäksi / 3Dkokonaiselämykseksi ja on perusteita ennakoida että osalla ihmisyksilöistä tulee olemaan yhä vahvempi sidos pelimaailmaan ja kyvyt olla vuorovaikutuksessa reaalimaailman virikkeisiin uhkaavat tyystin rappeutua. Ymmärrän että tämä asia on aika kaukana sijoittamisesta mutta arvelen että pelifirmojen kehitys vain vauhdittuu ja alalle sijoittaminen houkuttaa suurien tuottojen potentiaalin takia. Siksi vastuullisuutta.
Hieman havahduttaa pohtimaan sijoittajaeettisyyttä myös nämä FaceBook uutiset viime päiviltä. Vaikka moni ylituottonälkäinen sijoittaja varmaan vannoo käsi Osta-painikkeen päällä että vastuullinen sijoittaminen on ilmasto-, tasapuolisuus- ja läpinäkyvyysjuttu. Eikä muuta. Piste. Nähdäkseni eettiset näkökohdat ja moraalikysymykset ovat laajempi asia, eikä sijoittajan tulisi katsoa talousmaailmaa suppeasti kuin mehupillin läpi. ‘Älä tee toisille pahaa’ saattaisi olla sangen otollinen ohjenuora?
5 tykkäystä
Rahapodissa #266 aiheena oli vastuullinen sijoittaminen ja vieraana rahoituksen professori Vesa Puttonen. Tätä kirjoittaessani jakson kuunteleminen on vielä osittain kesken, koska innostuinlukemaan Puttosen poikansa Tatun kanssa kirjoittamaa raporttia (tai pamflettia, kuten podin kuvauksessa sitä kutsutaan) Vastuullinen sijoittaminen teoriassa ja käytännössä, joka on saatavissa suoraan Aalto-yliopiston sivuilta. Useampikin lehti näyttää myös raportista uutisoineen.
Raportin vajaaseen sataan sivuun mahtuu paljon. Olen ottanut vapauden lainata alle joitain pätkiä maistiaisiksi, mutta siellä on liikaa maukkaita paloja yhteen viestiin sisällytettäväksi.
Rapsassa ruoditaan mm. vastuullisuuden moninaisia määritelmiä ja sitä, minkä verran (jos ollenkaan) “ESG”-leima parantaa tuottoja:
Epäselvää on, johtuuko parempi tuotto vastuullisuudesta itsestään vai siitä, että ylituotto selittyy ihan yksinkertaisilla yrityksen muilla ominaisuuksilla kuin ESG-faktoreilla. Tästä eteenpäin on tuoreiden tutkimusten perusteella odotettavissa, että tuotto-odotukset ovat alhaisemmat. Ei-vastuullisten yhtiöiden osakkeiden ja obligaatioiden myyminen laskee niiden hintoja ja nostaa näin pääoman kustannuksia. Mutta toisin päin katsottuna hintojen laskiessa sijoittajan tuotto-odotus nousee, jos muut asiat pysyvät muuttumattomina. Vastuullisen sijoittamisen markkinoiminen paremmin tuottavana tapana tästä eteenpäin on siis vähintäänkin kyseenalaista.
Pysähdyin miettimään tätä asiaa hetkeksi, ja jotenkin tuntuu kovin väärältä ylipäätään olettaa, että osakemarkkinan hinnoittelu ottaisi huomioon kaikki ESG-teemojen alle mahtuvat asiat. Se, että viimeisen reilun sadan vuoden aikana USA:n markkinan parhaiten tuottanut ala on ollut tupakka, ja UK:n alkoholi, kertoo ehkä siitä, että helpoin tapa generoida tulovirtaa on myydä asioita, joihin kuluttajat muodostavat riippuvuussuhteen. Tietenkin voi kysyä tarkoittaako tämä silti sitä, että tulevaisuudessakin pitkällä aikavälillä tulovirta pysyy samana?
Mutta palatakseni pointtiini: Eikö tässä ole vähän kaksi eri asiaa: 1) osakemarkkinan arvostus, ja 2) yhtiön tulovirta (sijoittajan arvoonnousun näkökulmasta osinko)? Sehän on selvää, että 1 voi toteutua ilman 2:sta (kasvuyritykset ja varsinkin bumtsibum-hypeosakkeet), ja toisaalta myös 1 voi painua alas vaikka 2 ei muuttuisi juurikaan (tietyn alan tai ylipäätään osakkeiden menettäessä sijoittajien mielenkiinnon). Eli jos mitataan “tuottoa”, jossa yleensä kai arvostus on se määräävä tekijä, miten kukaan voi lausua mitään varmaa jonkun liiketoimintaan ja markkinaan nähden ristikkäisen tekijän vaikutuksesta?
Mutta palataan nyt Puttosten rapsaan, jossa on huomattavasti enemmän viisaita ajatuksia tarjolla. Siinä paneudutaan myös vastuullisuusluokituksiin ja niiden vaikutukseen yhtiöiden sisällyttämiseen tai poistamiseen eri indekseistä. Tässä tullaan myös kysymyksiin joita jokainen osakesijoittaja joutuu miettimään (ja joita tuleekin miettiä, koska… noh… vastuullisuutta ei vaan voi kiteyttää yhteen arvosanaan tai mittariin) jos käyttää vastuullisuuskriteerejä päätöstensä tukena.
Jos luottokelpoisuuden tapaisessa hyvin konkreettisessa ja helposti mitattavassa arvioinnissa (”pystyykö yhtiö maksamaan lainansa”) on paljon erimielisyyksiä, mitä se merkitsee ESG-arvojen arvioinnille, jotka perustuvat paljon subjektiivisempiin näkemyksiin? Miten määritellään ympäristövastuullinen toiminta? Pitääkö yrityksen täyttää kriteerit tällä hetkellä vai riittääkö, että se lupaa vastuullisesti muuttaa toimintatapaansa? Riittääkö, että yritys on omalla toimialallaan vastuullisimpien joukossa vai pitääkö sen olla myös hyvä toimija suhteessa kaikkiin muihin yrityksiin?
Jos ympäristövastuullisuuden voi kuvitella olevan jotenkin helposti arvioitavissa, miten määritellään hyvä governance? Pitääkö yhtiöllä olla vain yksi osakesarja? Mikä merkitys sillä loppujen lopuksi on, mikä yrityksen diversiteetti on? Ja miten diversiteetti edes määritellään?
Mikä on paras kannustinjärjestelmä johdolle? Näistä on lukuisia erilaisia näkemyksiä rahoituskirjallisuudessakin.
Riittääkö, että yhtiön on riittävän suuri, jotta se on ”pakko” ottaa mukaan ESG-indeksiin?
Tähän ja osin seuraavaksi mainitsemaani teemaankin liittyen käydään läpi mm. tapaukset Tesla, Volkswagen, Facebook ja Golden Agri Resources. Jos akateeminen teksti tuntuu turhan kuivalta luettavalta, niin nämä omiin laatikoihinsa laitetut tiiviit tapauskertomukset kannattaa ainakin vilkaista, niissä kuitenkin tulee esiin useita tekstissä läpi käytyjä asioita havainnollisesti.
Volkswagenin päästöskandaali osoitti ESG-arvojen ja vastuullisten indeksien heikkoudet. Juuri ennen skandaalia Volkswagenista oli tullut maailman suurin autoalan yritys ja sitä kehuttiin maailman vastuullisimpana autoalan yrityksenä. Todellisuudessa yrityksessä oli laajaa korruptiota ja sen ympäristövaikutuksista valehdeltiin. Tällaisetkin yritykset voivat siis päästä ESG-indekseihin ja saada hyviä ESG-arvoja.
Raportti käsittelee myös kuuden suurimman ESG-arvioita tuottavan yrityksen antamien arvosanojen keskinäistä korrelaatiota (joka ei osin ole kovin suuri…), ja syitä tähän.
Kokonaisuudessaan kuuden suurimman ESG-arvoja tuottavan yrityksen välisten arvojen korrelaatiokerroin on 0.54 eli kovin vahvaa korrelaatiota ei arvojen välillä ole. Vertailun vuoksi Stardard & Poor’sin ja Moodys’n luottokelpoisuusluokitusten välinen korrelaatio on yli 0.98. Vigeo Eiriksen ja RobecoSAM:n välisten ESG-arvojen korrelaatiot ovat korkeita (0.68-0.76). Näiltä positiivisilta korrelaatioilta vievät huomion reittaaajat, joiden arvojen korrelaatiot ovat erittäin alhaisia.
Esimerkiksi KLD:n governance-arvot eivät korreloi minkään toisen reittaajan arvojen kanssa hyvin. Joissain tapauksissa havaitaan jopa negatiivinen korrelaatiokerroin. Governance-aihe on kokonaisuudessaan vähiten korreloitunut, korrelaatiokertoimen keskiarvo on vain 0.3.
Olen itsekin aiemmin täällä maininnut havainnosta, että ns. “vastuullisessa” rahastossa ei välttämättä ole niin kovin paljon eroa “tavalliseen” jos katsoo sen omistuksia. Raportissa käydään tähän liittyen esimerkinomaisesti kaksi rahastoparia, sekä pureksitaan vähän Varman BlackRock-sijoitusta.
Lisäksi käydään vielä läpi säätiöiden toimintaa aiheeseen liittyen, mitä osaa en ole vielä ehtinyt lukea.
Kaikenkaikkiaan tuo rapsa tarjoaa hyvää materiaalia omille pohdinnoille, suosittelen lukemaan tai ainakin vilkuilemaan läpi. Vähintään yhteenveto ja case-laatikot kannattaa lukea.
4 tykkäystä
Muistanko oikein, että raportissa on kyse metatutkimuksesta, joka perustuu jo melko vanhoihin tutkimuksiin? Puttonen taisi sitä podissa itse korostaa. Olisikin kiinnostavaa saada analyysi myös uudemmista tutkimuksista, sillä vastuullisuus on niin määrittelynsä puolesta kuin käytännön ilmiönä kehittynyt melkoisesti viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana.
Edit. Oli kyllä kiinnostava tuokin rapsa, ja hyviä nostoja olet aloitukseen ottanut.
1 tykkäys
Aika hyvää settiä, mun mielestä ihan “scuuppi”-tason juttua nykyisestä ESG:stä. MSCI:n ESG-rating on käytössä esimerkiksi Blackrockin rahastoilla jne. Käytännössä nykyisellä ESG:llä ei ole mitään tekemistä oikean vastuullisen sijoittamisen, eikä varsinkaan kestävän kehityksen edistämisen kanssa. Itselle tuli ainakin ihan uutena tietona tämä, olin aina vaan ihmetellyt noiden ESG rahastojen sisältöjä.
1 tykkäys
@Pikka1 podissa kyllä oli jotain puhetta “vuoden 2014” (tms) tutkimuksesta, mutta toisaalta suurin osa lähteistä on kuitenkin 2020/2021 joten pitäisi käydä joko kuuntelemassa podi uudestaa tai tarkistaa lähteistä mitä ne ovat puolestaan käyttäneet lähteinä. Ainoat osumat “metatutkimus”-sanalla raportissa itsessään löytyvät sivulta 30 liittyen aiheeseen “onko ESG-asioiden huomioon ottamisesta ollut taloudellista hyötyä” (mihin vastaus kyseisen meta-meta-tutkimuksen mukaan oli “vaihtelevassa määrin kyllä”). Mutta tuota tulostahan raportissa jo osin kumotaankin tuoreemmalla suppeammalla aineistolla, jossa on valittu viimeisen 20-30 vuoden aikajänne ja verrattu kolmen eri ESG-reittaajan korkealle nostamisen yritysten ylituottoa markkinaan (ja saatu tulokseksi että kahden reittaajan tapauksessa ylituotto on hävinnyt viime vuosina).
Ja tästä sitten oikeastaan päästäänkin tuohon omaan (vähän hataraan) pohdintaani siitä miten paljon ylipäätään voi odottaa jonkun liiketoimintaan nähden “ulkopuolisen” näkökulman avulla muodostettujen mittareiden kertovan jotain siitä miten markkina yritystä arvostaa pitkässä juoksussa. Minun on joka tapauksessa helppo “ostaa” ajatus siitä, että koska ESG:stä on tullut trendi, kaikki mitä siihen liittyy on kerännyt lisää pääomia, mikä on nostanut arvostuksia, ja siten laskenut odotettavissa olevia tuottoja. Se ei sinänsä kerro kuitenkaan mitään siitä, miten hyvin tai huonosti kyseiset yritykset liiketoimintaansa pyörittävät, eli vähän oikoen miten hyvää kassavirtaa ne generoivat, ainoastaan siitä millainen hintalappu niille on markkinan toimesta laitettu.
1 tykkäys
Tämä, jos pitää paikkansa, menee jo todella pitkälle kategoriaan WTF 
Mutta kuten podissa mainittiin, esimerkiksi Enronin reitattiin olevan täysin ok ja hyvä velallinen kunnes sen todettiin olevan kaikkea muuta. Vastuullisuusluokittaminen on vielä vaikeampi laji kuin luottoluokitus, eli joka tapauksessa on todennäköistä että ainakin joidenkin yritysten kohdalla millä tahansa luokittajalla arvio on päin honkia.
Addendum: Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi jäädä mieleen? Ainakin se, että älä ulkoista selvitystehtävää, vaan kahlaa itse läpi ainakin firman vastuullisuusraportointi. Samalla voit sitten miettiä niitä hankalia kysymyksiä ja sitä, mitä itse koet oleellisimmiksi asioiksi sijoituspäätöksesi perusteena.
1 tykkäys
Nostetaas tää esille:
Kiinnostavaa puhetta vaikuttavuudesta, sen osa-alueista, ja näiden mittaamisesta. Ehkä vähän akateemista puhetta pätkittäin, mutta Annu Nieminen on kieltämättä hyvin innostava puhuja. Suosittelen kuuntelemaan.
3 tykkäystä
ESG, vastuullisuus, kestävä kehitys, rakkaalla lapsella on monta nimeä ja runsaasti määrittelytapoja.
ESG on raportointia, tavoitteita, arvoja, vihreää rahoitusta, lakien viidakkoa ja varsin vaihtelevia mielipiteitä, riippuen missä yhteydessä asiasta keskustellaan.
Mutta minkälaisia vastauksia tulee, jos kyselen täällä foorumilla
- Mitkä ovat teidän mielestänne kiinnostavia ESG aiheita yleisesti?
- Mitä tietoa ESG:stä toivotaan yrityksiä koskien?
- Mitä odotuksia puolestaan on ESG yleistietoa kohtaan?
Heittäkää ajatuksia, toiveita, haasteita, kaikki otetaan vastaan ja nyt on sen aika. Aloittelen Inderesin uutena ESG ratkaisujen vetäjänä kartoittamaan yhteisön tarpeita ESG osa-alueella, koska haluamme ehdottomasti vastata kasvavaan ESG tietotarpeeseen ja tuottaa tällä(kin) osa-alueella parhaita ratkaisuja teille kaikille.
17 tykkäystä
Miten ESG:ssa otetaan huomioon toimialojen erilaiset lähtökohdat? Miten esim vastuullinen hiilivoima (jos nyt sellaista on…tämä vain esimerkkinä) pisteytetään suhteessa uusiutuviin perustuvaan energiantuotantoon, jossa olisi vielä vastuullisuudessa parannettavaa?
5 tykkäystä
Olen erittäin kiinnostunut aiheesta, mutta oma kokemukseni on, että kiinnostavat sijoituscaset ovat harvoin suomalaisia. Minua kiinnostaisi kuulla pohdintaa siitä, miksi Suomessa ei ole tämän enempää aidosti ESG-lähtökohdista ponnistavia yrityksiä. Omasta salkustani löytyy Neste, Lifeline SPAC (lupasivat mahdollisesti listata climate techiä), Spinnova, ja Kempower. Ulkomaisia yrityksiä loput, päälle 20 firmaa.
Ei tarvitse olla kovin suuri meedio nähdäkseen, että cleantech-sektorilta tulee seuraavien vuosikymmenten isoimpia voittajia. Miksi suomalaisia yrityksiä on niin rajallisesti mukana tässä kilpailussa?
5 tykkäystä
Moi ja tervetuloa yhteisöön!
Tuosta Vernerin esittelystä tai viestistäsi ei nyt oikein vielä selvinnyt että mitä konkreettista hommaa tulit Inderesille tekemään ja mitä lisäarvoa tuotat yhtiölle. Onko tarkoitus kehittää joku ESG-tuote tai palvelu jota myydään pörssiyhtiöille?
Inderes on tunnettu laadukkaista rahoituksen analyyseistään, jotka perustuvat kovaan tieteeseen. Suomen ja maailman top 1 rahoituksen professorit suhtautuvat koko ESG-hommaan hyvin kriittisesti. Miten varmistutaan että ESG-ratkaisut eivät tuhoa Inderesin uskottavuutta Suomen johtavana analyysitalona ja ettei päädytä tekemään rahaa pörssiyhtiöiden viherpesulla?
Yleisesti ajatellaan että moraali ja tuotto ovat keskenään ristiriidassa. Tämä on helppo todeta loogisesti (koska muuten yritykset maksimoisivat moraalisen toiminnan ja ESGtä ei tarvittaisi) ja tilastollisesti (esimerkiksi alla oleva twiitti). Miksi Inderesin yhteisön tuottohakuisten sijoittajien pitäisi ylipäätään olla kiinnostunut ESGstä?
31 tykkäystä
Karoliina voi vastata itse tarkemmin vielä muotoutuvasta toimenkuvasta, mutta tuo “mitä lisäarvoa tuotat yhtiölle” on melko tyly ilmaisu.
Harvempi sitä nousee aamulla ylös sängystä miettien “mitä lisäarvoa voisinkaan tänään luoda yhtiölle”. 
Aika moni rekry itseni mukaanlukien olisi jäänyt tekemättä, jos mietitään raa’asti “lisäarvoa”. 
Tottakai järkevää tekemistä haetaan, mutta monissa rekryissä on jätetty palikat aluksi hieman auki ja katsottu mihin homma lähtee sukeutumaan. Sitä kautta on syntyneet lopulta hyviä juttuja, esim. sentimentti- ja lopulta siitä IR-palvelut ja lukuisat muut ominaisuudet ja elementit Inderesin tarjonnassa.
Käsittääkseni meillä usein toistetaan ettei analyysi ole mitään eksaktia kovaa tiedettä. Nostin esille ettei vain pääse syntymään moista käsitystä.
31 tykkäystä
Moi Verneri!
Muotoilu saattoi olla epäonnistunut, mutta kyllähän jokaisen palkansaajan pitäisi pystyä selittämään että mitä tekee työkseen ja miksi tällä työllä on arvoa joko nyt tai tulevaisuudessa. Jos ei löydy fundamentteja niin pitää pystyä vähintään maalaamaan jonkinlainen tarina, aivan kuin osakkeidenkin kohdalla. En ainakaan itse koe että se olisi kovinkaan kohtuuton lähtökohta uudelle työntekijälle että hän avaisi näkemyksiään omasta toimenkuvastaan.
Analyysissä on tietysti oma taiteilunsa, mutta toistaiseksi en ainakaan ole nähnyt teknistä analyysiä tai vastaavia ammattitaiteilutyökaluja käytettävän Inderesin rapsoissa. Kyllä joka firmasta on vähintäänkin tehty ne rahoituksen teorian mukaiset mallit ja laskut taustalle, eli analyysillä on jokin peruskallio johon voidaan nojata kun määritellään yrityksen arvoa. Tällä on merkitystä, koska ESG:lta puuttuu samanlainen tieteellinen pohja, tai kuten arvostettu professori Damodaran sen paremmin ilmaisee:
ESG is, at its core, a feel-good scam that is enriching consultants, measurement services and fund managers, while doing close to nothing for the businesses and investors it claims to help, and even less for society.
Mielestäni on reilua perustella miksi ja miten arvostettu analyysitalo sotkeutuu tämmöiseen kyseenalaiseen toimintaan. Jos minä nyt vähän kyselen ilkeitä, enkä lähesty tätä tyypillisen Inderesposin kautta, niin se on kuitenkin vielä verrattain pieni harmi 
17 tykkäystä
Sinun mielestäsi kyseenalaiseen. Vastakkaisia mielipiteitäkin on. Ja kohteliaisuus on toki vaikeaa jos se ei luonnostaan suju. Sitä voi kuitenkin harjoitella. Kannustaisin kokeilemaan… 
10 tykkäystä
Eettinen johtaminen on uusi laatu tai tehokkuus. Tällä hetkellä se mielletään kilpailuvaltiksi, mutta lopulta kaikkihan joutuvat sen hoitamaan kuntoon ihan vain ollakseen markkinoilla. Jotain tässä nopeasti tuli mieleen.
1. Aiheita
-
Myytinmurtaja aiheinen postaus ehdottomasti ESG-aiheesta. ESG:hen liittyy paljon ennakkoluuloja, koska kaikki uusi pitäisi sitoa aina vanhan päälle. Herkästi vanhalle koiralle pitää tarjota työkaluja uuden oppimiseen. Mutta jollei joku suutu, niin mikään ei muutu.
-
Vaikutukset yritysten liiketoimintaan.
- Miten yritykset todennäköiset pyrkivät muuttamaan liiketoimintaansa tulevaisuudessa,
- Millaisia palveluita ne joutuvat tai ehkä päätyvät ostamaan.
- Miten eri tavoin ESG lopulta näkyy yritysten arvostuskertoimissa.
- Miten arvostuskertoimien vaikutukset näkyvät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
- Mikä vaikuttaa konkreettisesti siihen, että ESG sijoittamisen huomioon ottaminen näkyy arvostuskertoimissa? Sijoittajien ja asiakkaiden mielenkiinnon lisääntyminen, odotettavat tai jo tehdyt investoinnit, laskeva tai kasvava liiketoiminta. Mitä muuta?
-
Viherpesu sijoittajan on hyvä osata tunnistaa ESG titteleillä kikkailu ja tunnistaa mahdolliset riskit. Mitkä ovat sellaisia kikkailuja, joista säädösten tekijät haluavat päästä tulevaisuudessa eroon, jotta yritykset eivät yritä mennä sieltä, missä aita on matalin. Mikä on siis kestävä suunta?
2. ESG yrityskohtaisesti
Tässä on joitain asioita, joista voisi löytää yritystasolla pohjaa vertailulle.
- Yksinkertaisesti, miten ESG tulee vaikuttamaan liiketoimintaan?
- Hyötyykö yritys jollain tapaa ESG:stä?
- Vaikuttaako ESG:hen liittyvä regulaatio jollain tapaa yrityksen investointi tarpeisiin?
- Hyötyykö yritys ESG-markkinoista?
- Numeerisia arvioita investointitarpeista. Aikahorisontti tarpeille.
- Mikäli toimii jollain markkinalla toimittajana, näistäkin numeerisia arvioita
- Liittyykö alaan jotain ESG-sertifikaatteja? Asuntorakentamista esimerkiksi taitaa koskea BREEAM ja LEED. Kuinka yritys on ottanut näitä käyttöön?
- Mikä on tilanne kilpailijoihin nähden?
3 Yleistieto
- Millä tavoin pyritään arvioimaan yritysten eettistä johtamista sijoittamisessa?
- Erilaisia luvassa olevia muutoksen tuulia?
- Alakohtaisia näkymiä
- Millaisia arviointityökaluja on?
- Mihin arviointityökalut perustuvat?
- Työkalujen heikkouksia.
- Näkyykö verotuksen helpotuksina ja muutoksina?
- Halvemman lainan saamisena?
- Miten ESG vaikuttaa kustannuksiin?
- Vaikuttaako ESG jollain tavalla yksittäisten veronmaksajan verotukseen tai kuluttajan lopputuotteen hintaan
- Miksi tätä tehdään? Miksi hauki on kala?
Naisten ja miesten epätasa-arvoon me taidetaan olla kaikki ihan kyllästyneitä. Ne tajuu, jotka tajuu. Toiset ei, vaikka kuinka ravistelisi. 
Pitää varmaan lisäillä joskus muutakin. Itselle rakas aihe. Onnea dinosaurusten kesyttämiseen.
Kiitos ja tervetuloa!
28 tykkäystä
Minä olen ihan samaa mieltä kuin Damodarran, Puttonen ja viimeisimpänä Eka joka uskaltaa tätä pelottavankin suurta konseusta haastaa, jossa ESG- ratkaisee kaikkimaailman ongelmat ja ilmastonmuutos pysähtyy ESG:n supervoimalla kuin seinään.
Videolla Vesa Puttonen kertoo rahapodissa J.P Morganin vastuullisuusjohtajan (!) näkemyksen siitä millä perusteella he luokittelevat onko jokin yhtiö vastuullinen vai vastuuton ESG-yhtiö.
ESG on finanssimaailman uusi hieno tuote jonka logo painetaan rahaston esitteen kylkeen ja tällä voidaan heittää hyvä siivu lisää hallinnointipalkkiota rahastolle koska se on vaatii niin paljon kuluja löytää vastuullisia pörssiyrityksiä. 
Moni kuvittelee että jos yhtiö on saanut paljon ESG-pisteitä että kyseinen yhtiö olisi automaattisesti ympäristöystävällinen, mutta eihän se sitä tarkoita kun E edustaa vain kolmasosaa siitä kaikesta mitä arvioidaan.
ESG ja kaikki sen ympärille kehittynyt ilmastohype on viimeinen kupla mitä tästä härkäjuoksusta on tähän markkinasykliin jäänyt ja kyllä siitäkin saadaan jossain kohtaa ilmat pihalle kun hienot viherteknologiat eivät tuokaan fyrkkaa alariville ja sen täyttää musta maan uumenista pumpattu öljy.
En tiedä mitä Inderes tällä uusimmalla rekrylla hakee, mutta sitähän voi huomenna kysäistä ihan paikan päällä ja voihan olla että Karoliinan ympärille saadaan kehitettyä jokin uusi formaatti jota itsekin alan jossain kohtaa hehkuttamaan.
Karoliinalle tsemppiä uusiin työtehtäviin ja kyllä me oikeasti ollaan Ekan kanssa ihan mukavia vaikka arvoboomeroidaan välillä valtavirtaa vastaan.
16 tykkäystä
Täysin oikea huomio! Oma terävä kirjoitustyylini on syntynyt vastalauseena suomalaiselle talousmedialle joka kirjoittaa vain kädenlämpöisiä juttuja, eikä näin pienellä ja henkilöstövetoisella alalla toimijoiden muutenkaan kannata olla kovin kriittisiä julkisesti (poikkeuksena omavarainen Aki Pyysing). Pahoittelen jos kärkevät kirjoitukseni loukkaavat, mutta koen että niillä on oma pieni mutta tarpeellinen lokeronsa suomalaisessa finanssiekosysteemissä. Tässä hyvän mielen musiikkia joka toivottavasti palauttaa sopivan fiiliksen tähän ketjuun 
Tämä on ihan totta! Kyllä me dinosauruksetkin kesyynnymme, kunhan vain kuulemme miten tämä ESG-homma takoo meille isosti rahaa 
13 tykkäystä