Onko talenom I vastuullista sijoittamista, kun paperin määrä romahtaa, eikä silitysrautoja tarvita.
1 tykkäys
Olen huomannut sijoittajia eri tapaamisissa nähneenä pitkin kevättä, että vastuullisuus on melkein jokaisen kielen päällä. On asiasta ollut paljon juttua myös blogeissakin, joten pelkäksi anekdootiksi havaintoni ei jää. Selkeästi vastuullisuus on nousemassa ”peruskriteeriksi” muiden rinnalle.
Aiheeseen vaikuttanee kans lähes päivittäinen uutisointi esimerkiksi ilmastonlämpenemisen kehittymisestä.
Vastuullisuuteen ilmastomielessä liittyen:
Ikijäät sulaa odotettua nopeammin.
Alkaakohan vaikuttaa diskontattuihin kassavirtoihin?
Jäät sulaa nopeammin kuin ihmisen itsekkyys 
Itse näkisin vastuullisen sijoittamisen trendin ensimmäisen aallon olevan käynnissä. Yritykset nostavat markkinoinnissa ja PR:ssä esiin trendin mukaisesti kaiken hyvän jo olemassa olevista tuotteista, palveluista sekä tuotantoprosesseista, vaikka mikään ei välttämättä ole edes ehtinyt muuttua. Ennen vastuullisuudella ei vain ollut niin suurta markkina-arvoa.
Vasta trendin edetessä ja ajan kuluessa muutoksen vaikutus näkyy paremmin myös tuotekehityksessä ja tuotantoprosessien suunnittelussa, mistä se todellinen muutos vasta syntyy.
3 tykkäystä
Samaan aikaan Trumplandiassa…
Andersin mietteitä vastuullisesta sijoittamisesta, mielenkiintoisia pointteja ja näkökulmia.
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-48-19-vastuullinen-sijoittaminen/
1 tykkäys
Tuli telkkarista mielenkiintoista ohjelmaa, missä puhutaan Fortumin tuhkajätteen suolasta mitä vaan kipataan Itämereen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/20/kansalaisliike-pelkaa-porin-tuhkapesulan-olevan-riski-itamerelle-vaikka-fortum
Kyseessä on siis jätteenpolttolaitoksen tuhkan puhdistamisessa jäänyt suola, jota ei saa kipata kaatopaikalle. Fortum on kipannut sitä meidän itämereen, heidän mukaansa puhdistettuna, ja kyseessä ei ole muuta kuin “lähinnä vettä ja suolaa”. Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen mukaan todellisuudessa se suola sisältää mm. sulfaatteja, raskasmetalleja jne, eli kyseessä on suomeksi ympäristömyrkky pahimmasta päästä, koska he eivät usko että suola on täysin puhdistettu myrkyistä. Se suola ei kelpaa edes tiesuolaksi, koska se pilaa pohjaveden.
Fortumin mukaan kyseessä on “puhdistettua suolavettä”, jota lasketaan Selkämereen. “Vaikutus meren ekosysteemiin on merkityksetön”. Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen mukaan kyseessä on ympäristömyrkky, joita Fortum sanoo “suoloiksi”. Siinä vasta on kaksi todella kaukana olevaa ääripäätä, kumpi on oikeassa, kumpi valehtelee vähiten?
Vaikka sitä yrittää ajatella asioita “puolueettomasti” eikä niele ihan jokaista kuulemaansa asiaa purematta, kyllä tämä vähän heittää itsellä varjoa Fortumin päälle. Paha tässä on se, että emme oikeasti tiedä, mitä siellä tapahtuu, mitä meiltä pimitetään. Jos yritys toimii omien sanojen mukaan täysin vastuullisesti, miksei vaan tee asioita läpinäkyvästi. Valheet kuitenkin paljastuvat, hyvällä tai pahalla. Tulee oikeesti vähän mieleen joku Neuvostoliiton touhu ydinvoimaloineen.
Jätteenpoltossa syntyvä tuhka sisältää tyyliin kaikkia ympäristömyrkkyjä, ja Fortum on sikäli oikeilla jäljillä puhdistaessaan tätä tuhkaa, mutta vähän ehkä on jäänyt joitain asioita huomioimatta. Olen itse ajatellut, että hienoa että nykyään poltetaan jätteet, muovijätteetkin liki optimaalisessa lämpötilassa, nykyteknologian avulla, tuottaen samalla sähköä ja lämpöä, mutta asioilla on usein kaksi puolta. Vaikka pidän edelleen jätteenpolttoa perinteistä dumppaamista paljon parempana vaihtoehtona, siltikin näkisin että tuotteen uusiokäyttö tai kierrätys on lähtökohtaisesti parempi kuin polttaminen. Puhun lähinnä muovista. Muovinkierrätyksessäkin on valitettavasti suuren suuria aukkoja mistä ei usein puhuta, mutta onko sekään sitten paras lopullinen ratkaisu että poltetaan vaan kaikki jätteet eikä edes yritetä kierrättää. Paras jos muovi vaan korvattaisiin tyyliin sellulla tms.
Tulipas settiä tällä kertaa…
6 tykkäystä
Tämä vahvistaa minulle jo Uniperista noussutta fiilistä, ettei Fortum ehkä ole se kaikkein vihrein energiayhtiö, minä ne haluaa itseään myytävän. Kiitos että toit tämän tiedon esille.
1 tykkäys
Ihan hyvä, että näissä ollaan kriittisiä. Pitäisi olla vieläkin enemmän. Esim. lumia luodaan suoraan mereen Helsingissä. Ja lumi ei todellakaan ole pelkkää lunta, vaan siinä on kaikkea roskaa mukana. Kyse ei ole Fortumista vaan Helsingin kaupungista.
Juttu on vain vähän jäänyt kesken. Olisivat voineet tehdä tarkempaa journalistista tutkimusta ja kysyneet oikeilta tahoilta, ei pelkästään Porin Jazzilta, kansalaisliikkeen aktiiveilta (olivat kemistejä tai eivät) ja asukkailta. Ei se että joku pelkää, ihmettelee, kauhistelee tms. vielä tee kesää. Niitä on paljon, jotka ihmettelevät ja pelkäävät asioita. Minusta aika ala-arvoista Yleltä. Fortumin toki vastattava tähän joka tapauksessa.
2 tykkäystä
Hannu Karpon olisi pitänyt tehdä juttu tästä ;D
2 tykkäystä
Ottamatta mitenkään kantaa tuohon suolajuttuun, en pidä Fortumia vastuullisena toimijana ympäristöasioissa.
4 tykkäystä
Okei. Mihin tämä mielipide perustuu? Mutua vai onko jotain ihan dataa?
2 tykkäystä
Mielenkiintoisesti näyttää siltä, että koronavirus voimistaa ESG-liikettä yhtiöissä.
Ainakin toimareiden palkat ollaan laittamassa kuriin (ulkomailla, Suomessa toimarien palkkoja voisi luonnehtia suht maltillisiksi) samalla, kun firmat potkivat työntekijöitä ulos minkä kerkeävät. Käsistä ryöstäytynyt kompensaatio ei ole omistajien(kaan) etu.
Mikäköhän olisi helppo ja halpa tapa aloittaa vastuullinen sijoittaminen? Tuttavani haluaisi aloittaa sijoittamisen nimenomaan (ympäristö)vastuullisen sijoittamisen kautta, ja olen yrittänyt bongailla hänelle sopivia kohteita.
Vastuullisiksi itseään mainostavat rahastot olisivat tietysti yksinkertaisin vaihtoehto, mutta ainakin Nordnetilla niiden tarjonta on aika suppeaa ja taas Nordealla rahastojen keskinäinen vertailu on tehty todella hankalaksi (mistään ei löydy esim. taulukkomuodossa kaikkien rahastojen kuluja, vaan jokaisen kulut pitäisi tarkistaa erikseen lataamalla ensin yksi kerrallaan jokaisen rahaston avaintietoesite).
Nordnetillähän on kylläkin varmaan kattavin valikoima rahastoissa yms. Helpoin/edullisin tapa lähteä mukaan on jokin uusiutuva/clean tech rahasto. Esim. iShares Global Clean Energy UCITS ETF. Tuolla pääsee mukaan suht edullisilla kuluilla mukaan ja löytyy myös Nordeasta, jossa 1% osto/myyntikulut mahdollistavat edullisen kk-säästön pienillä summilla.
Summien on ainakin alkuun tarkoitus olla sen verran pieniä, että Nordnetin ETF:ät ovat ilmaisen kuukausisäästämisen poistuttua turhan kalliita. Nordean kautta voisi toki toimia 
Nordnetin perinteisten rahastojen puolelle on tosin sen sijaan näyttääkseen ilmestynyt hiljattain uusia SPP Fonder -rahastoja ( SPP Fonder – uusia vastuullisia indeksirahastoja Nordnetin valikoimaan | Nordnet ), jotka ainakin mainostavat itseään eettisiksi. Kulupuoli vaikuttaa ainakin kohtuulliselta (hallinnointi 0,21 - 0,47 %), mutta hankalaa arvioida, että kuinka vastuullisia nuo rahastojen vastuullisuuskriteerit oikeasti ovat:
"Rahasto noudattaa vastuullisen sijoittamisen periaatteitamme.
Niiden mukaisesti emme sijoita muun muassa yrityksiin, jotka
rikkovat kansainvälisiä sääntöjä ja sopimuksia. Nämä koskevat
ihmisoikeuksia, työlainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta,
korruptiota, talousrikollisuutta, vakavia ilmasto- ja
ympäristövahinkoja ja kiistanalaisia aseita (maamiinat,
rypälepommit ja ydinaseet). Suljemme pois myös yritykset, joiden
liikevaihdosta yli 5 % tulee tupakkatuotteiden, aseiden, alkoholin,
uhkapelien, pornografian, kannabistuotteiden ja fossiilisten
polttoaineiden valmistamisesta ja/tai jakelusta, sekä yritykset, joilla
on suuret fossiilisten polttoaineiden varannot."
@JK-32 Helppo ja halpa tapa aloittaa vastuullinen sijoittaminen, tuttavasi haluaa aloittaa siis sijoittamisen ja tehdä sen vastuullisesti. Kuulostaa hyvältä idealta.
Vastuullisen sijoittamisen ongelma on se, että tällä hetkellä vastuullisuus määritellään monin eri tavoin ja se johtaa hyvin erilaisiin ratkaisuihin. Kriteerit ovat vielä aika subjektiivisia, asiaan liittyy suuria tunteita ja voimakkaita mielipiteitä - rahoitusala pyrkii tietysti tuomaan mahdollisimman monipuolisen kattauksen erilaisia tuotteita, että löytyy vähän jokaiseen makuun. Sikäli kysymys “kuinka vastuullinen?” kannattaa muuttaa kysymykseksi “millä tavalla vastuullinen?”
Eli kun haluaa löytää itselleen sopivan vastuullisen rahaston pitää ensin miettiä, mikä on oma näkökulma vastuullisuuteen. Sitten vasta valita rahasto. Muuten saa helposti salkkuunsa semmoisiakin yhtiöitä, joita ei sinne välttämättä halua (kannattaa vielä ennen sijoittamista tsekata salkun sisältö. Tiedän vastuullisia rahastoja, joissa on mukana esim. tupakkateollisuutta ja aseteollisuutta). Niille, jotka ovat asiasta enemmän kiinnostuneita suosittelen alla olevaa blogitekstiä, missä käydään tarkemmin läpi vastuullista sijoittamista.
Itse näen kysymyksessä mainitun ympäristövastuullisuuden keinona pienentää riskejä - huonosti asiansa hoitaviin yhtiöihin kohdistuu aina isommat riskit. Laatusijoittaja aika automaattisesti tulee poimineeksi ns. vastuullisia yrityksiä salkkuunsa muutenkin. Tosin minä toteutan (omasta mielestäni) suhteellisen vastuullista sijoittamista vähän eri tavoin, kuin mitä rahastot. Kuten sanottu, nämä ovat aika henkilökohtaisia mieltymyksiä, miten kukin vastuullisuuden kokee.
Kyseltiin helppoa ja halpaa tapaa aloittaa vastuullinen sijoittaminen. Sanoisin, että ihan helppoa ei ole, hiukan pitää nähdä vaivaa tyylin valinnan eteen. Muutamia tyylisuuntauksia on mm.
- Jättää “huonot” toimialat kokonaan pois salkusta
- Sijoittaa joka toimialalle alan parhaisiin yrityksiin
- Sekoittaa kahta ylläolevaa tapaa
- Keskittyä johonkin tiettyyn vastuullisuuteen (esim. ympäristö)
- Sijoittaa ns. vastuuttomiin yrityksiin ja vaikuttaa niiden toimintaan hallinnon (lähinnä yhtiökokoukset) kautta
Halpuus on todennäköisesti helpompi asia, vastuulliset indeksirahastot ovat yleensä kalliimpia kuin tavalliset indeksirahastot mutta käsittääkseni kuitenkin ihan kohtuullisia.
@JK-32 ei maininnut tarkkoja summia, mutta nykyään hyvinkin pienillä summilla pääsee mukaan, etenkin rahastoihin. Vähän isommilla summilla myös suorat osakeostot ovat mahdollisia mutta en ehkä lähtisi niistä aloittamaan, jos ei ole aiempaa kokemusta sijoittamisesta. Eli itselle sopiva vastuullinen rahasto on hyvä valinta.
Tässä vielä linkki blogiin:
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-48-19-vastuullinen-sijoittaminen/
4 tykkäystä
@xlat pisti hyvän vastauksen. Jos kuitenkin rahastoihin lähtee mukaan, niin OP:lla on muutama vastuullinen rahasto. Mulle on täällä foorumilla huomautettu, että on myös mahdollista lahjoittaa niitä tuottoja hyväntekeväisyyteen ja olla sitä kautta vastuullinen. En ole kuitenkaan kovin vakuuttunut tästä ideasta, koska vastuullinen sijoittaminen pyrkii ennaltaehkäisemään jonkin asian tapahtumista, eikä vain paikkaamaan jo tapahtunutta.
2 tykkäystä
Oletko tutkinut vielä Taalerin Impaktirahastoa? Kulutkaan eivät päätä huimaavia (0,45%) kun hajautus tapahtuu ETF-rahastojen kautta ja mukana lisäksi siivu Taalerin Impaktirahastoa. Onnistuu kuukausisäästöllä myös.
Itse pitäisin hyväntekeväisyyden erillään sijoittamisesta. Jos/kun haluaa tukea jotain asioita kannattaa ne rahat lahjoittaa suoraan. Vastuullinen sijoittaminen sitten taas on normaalia sijoitustoimintaa (rahastoihin ja/tai osakkeisiin).
Aiemmasta viestistäni puuttui konkretiaa, laitan tähän pari konkreettisempaa kysymystä, joiden kautta voi lähestyä aihetta:
- Onko vastuullista sijoittaa todella suuren saastuttajan osakkeisiin, jos se on kuitenkin oman toimialansa parhaimmistoa?
- Onko vastuullista sijoittaa yhtiöön, jonka suurin osa bisneksestä perustuu fossiilisiin polttoaineisiin mutta jolla on tuotekehitystä ja uutta liiketoimintaa uusiutuvien puolella?
- Onko vastuullista sijoittaa kaikille toimialoille, myös ns. kiistanalaisille, jos sijoittaa niiden parhaisiin yrityksiin? Esim. tupakkateollisuus ja aseteollisuus
- Onko vastuullista sijoittaa rahastoon, joka ostaa huonosti asiansa hoitavien yhtiöiden osakkeita ja pyrkii käyttämään omistajaohjausta parantaakseen yhtiöiden toimintaa?
- Mitä hyötyä vastuulliselle yhtiölle on siitä, että joku ostaa sen osakkeita? Rahathan eivät mene yhtiölle vaan aiemmille omistajille.
Tuontyyppisten kysymysten kautta voi miettiä, mitä haluaa vastuullisuudelta ja näiden kautta lähteä sitten hakemaan sopivaa rahastoa.
2 tykkäystä
Tämä voisi olla hyvä valinta sellaiselle sijoittajalle, joka haluaa varmistaa rahojensa olevan ns. hyvissä kohteissa. Sijoitukset jakautuvat osakkeisiin, korkoihin ja muihinkin omaisuusluokkiin, joten kyse on yhdistelmärahastosta. Riskitasoa on vähän vaikea arvioida, kun esim. korkosijoitukset kohdistuvat korkean tuoton papereihin (eli melkein roskalainoihin). Eli voi sisältää semmoisia riskejä, jotka eivät näy päivittäisessä arvonkehityksessä.
Nopealla vilkaisulla sanoisin, että kannattaa siis tutkia tätä tarkemmin. Ehkä aloittelevalle sijoittajalle tämä on aika vaikeasti ymmärrettävä rahasto (“älä ikinä sijoita mihinkään, mitä et ymmärrä” -sääntö) mutta kokeneemmille sijoittajille voi ollakin ihan hyvä vaihtoehto. Mutta tämä vain pintaraapaisulla, ennen sijoittamista kannattaa kyllä huolella perehtyä, kun kyse on monimutkaisesta rahastosta.
1 tykkäys