Osakesijoittaminen

Vastuullinen sijoittaminen

Tutkimista ehdottomasti vaatii että vastaa omia sijoituskriteerejä. Hyviä puolia tuossa on sijoittamisen helppous yhden luukun kautta ja riskitason voi säätää haluamallaan tavalla. Alla pari esimerkkiä.

Riskitaso 5

  • Vastuulliset ETF-osakerahastot 25%
  • Vastuulliset korot 37%
  • Impaktirahasto 38%

Riskitaso 8

  • Vastuulliset ETF-osakerahastot 58%
  • Vastuulliset korot 5%
  • Impaktirahasto 36%

Riskitaso 10

  • Vastuulliset ETF-osakerahastot 84%
  • Vastuulliset korot 0%
  • Impaktirahasto 16%

Itselläni on siivu portfoliosta tuonne riskitasolla 10. Tykästyin palvelun helppouteen ja kulusuhteeseen.

Tärkeintä on tutustua syvällisesti kohteisiin ennen sijoituspäätöstä.

1 tykkäys

Talouselämässä on tänään iso juttu vastuullisesta sijoittamisesta (maksumuurin takana).

Pari poimintaa:

  • Aalto-yliopiston professori Markku Kaustila toteaa, että ”Historiadatasta ei löydy tutkimusnäyttöä siitä, että hyvä ESG-suoritus kääntyisi paremmaksi riskikorjatuksi tuotoksi”, mikä johtuu siitä, että vastuulliset yritykset ovat yleensä pörssissä korkeasti arvostettuja
  • Tuottoa metsästävän kannattaisikin sijoittaa sellaisiin yhtiöihin, jotka ovat parantamassa omaa toimintaansa ja kehittämässä sitä aiempaa kestävämpään suuntaan.
  • Isot instituutiot voivat itse vaikuttaa suoraan näihin yrityksiin, että ne parantaisivat toimintaansa

Yksi mielenkiintoinen lähestymistapa voisi olla seurata ns. isoa rahaa ja sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat parantamassa toimintaansa ja joilla on instituutiot painostamassa.Esimerkiksi seurata maailmanlaajuista Climate Action 100+ -hanketta. Siinä suursijoittajat hallinnoivat yhteensä noin 35 biljoonan eli 35000 miljardin euron omaisuutta. Hankkeen tarkoitus on esimerkiksi vaikuttaa sataan suurimpaan kasvihuonekaasuja tuottavaan yritykseen. Jutussa mainitaan, että Suomesta mm. Ilmarinen on mukana tässä.

Jutussa mainitaan myös EU:n seula vihreänä sijoituskohteina markkinoitaville sijoituksille. Seula on hyvin tiukka, vain pieni osa nykyisistä sijoitumarkkinoista läpäisee sen. Samaten monet toimijat asettavat tavoitteita omille rahoituspäätöksilleen, esim. Danske Bankin tavoite on, että sen koko yrityslainakanta ohjautuu Pariisin sopimuksen mukaisilla mittareilla vuoteen 2023 mennessä. Eli rahoitusta ei tipu yrityksille, joilla ei ole uskottavaa suunnitelmaa hiilijalanjälkensä leikkaamisesta.

Käytännössä tässä voi käydä niin, että ns. “ei-vastuullisten” yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat (lainaraha on kalliimpaa), mikä johtaa huonompaan kannattavuuteen, mikä johtaa heikompaan kilpailukykyyn, mikä johtaa markkinaosuuksien menetykseen. Eli mekanismi toimisi aidosti päästöjä vähentävästi. Sikäli näihin “ei-vastuullisiin” sijoittaminen on taantuviin kohteisiin sijoittamista ja se on syytä huomioida.

Jutussa mainitaan myös, että vaarana on “vihreä kupla”, jossa vihreiden kohteiden osakekurssit nousevat kestämättömälle tasolle. Tämä uhka on todellinen ja riski, koska ei ole varaa menettää vuosikymmentä siihen, että koukataan romahduksen kautta.

Paljon mielenkiintoisia näkökulmia ja ajateltavaa - pitää itsekin pohtia nyt rauhassa näitä asioita.

7 tykkäystä

Ai niin, niille, jotka ovat kiinnostuneita sijoittamaan noihin Climate Action 100+ -yhtiöihin niin lista on tässä, kaksi osaa - 100 alkuperäistä ja 61 lisättyä fokusyhtiötä (ovat eri listoissa). Suomesta mukana Fortum.

Tietääkö muuten kukaan, onko tästä listasta tehty ETF:ää?

Initial list:

A.P. Moller – Maersk
Airbus Group
American Electric Power Company, Inc.
Anglo American
Anhui Conch Cement
ArcelorMittal
BASF SE
Bayer AG
Berkshire Hathaway
BHP Billiton
Boeing Company
BP
Canadian Natural Resources Limited
Caterpillar Inc.
Centrica
Chevron Corporation
China Petroleum & Chemical Corporation
China Shenhua Energy
CNOOC
Coal India
ConocoPhillips
Cummins Inc.
Daikin Industries, Ltd.
Dow Inc.
Duke Energy Corporation
E.ON SE
Ecopetrol Sa
EDF
Enel SpA
ENEOS Holdings
ENGIE
Eni SpA
Equinor
Exelon Corporation
Exxon Mobil Corporation
Fiat Chrysler Automobiles NV
Ford Motor Company
Formosa Petrochemical
Naturgy
General Electric Company
General Motors Company
Glencore plc
Hitachi, Ltd.
Hon Hai Precision Industry
Honda Motor Company
Imperial Oil
International Paper Company
Koninklijke Philips NV
Korea Electric Power Corp
LafargeHolcim Ltd
Lockheed Martin Corporation
Lukoil OAO
LyondellBasell Industries
Marathon Petroleum
Martin Marietta Materials, Inc.
Nornickel
Nestlé
Nippon Steel Corporation
Nissan Motor Co., Ltd.
NTPC Ltd
Oil & Natural Gas
OMV AG
PACCAR Inc
Panasonic Corporation
PepsiCo, Inc.
PETROCHINA Company Limited
Petróleo Brasileiro SA – Petrobras
Phillips 66
PJSC Gazprom
POSCO
Procter & Gamble Company
PTT
Reliance Industries
Repsol
Rio Tinto
Rolls-Royce
Rosneft Oil Company
Royal Dutch Shell
Saic Motor Corporation
Sasol Limited
Siemens AG
SK Innovation Co Ltd
Southern Copper Corporation
Suncor Energy Inc.
Suzuki Motor Corporation
Teck Resources Limited
Tesoro Corporation
The Southern Company
thyssenkrupp AG
Toray Industries, Inc.
Total
Toyota Motor Corporation
Raytheon Technologies
Vale
Valero Energy Corporation
Vedanta Ltd
Volkswagen AG
Volvo Trucks
Wesfarmers

  • -lista:

Adelaide Brighton Ltd
AGL Energy Limited
Air France KLM S.A.
American Airlines Group Inc.
ANTAM
Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft
Bluescope Steel Limited
Boral Limited
Bumi Resources
Bunge Limited
CEMEX S.A.B. De C.V.
CEZ, A.S.
China Steel Corporation
Colgate-Palmolive Company
Compagnie De Saint-Gobain S.A.
Crh Public Limited Company
Daimler AG
Dangote Cement Plc
Danone S.A.
Delta Air Lines, Inc.
Devon Energy Corporation
Dominion Energy, Inc
Enbridge Inc.
Eskom Holdings Soc Limited
Firstenergy Corp.
Fortum Oyj
Heidelbergcement AG
Iberdrola, S.A.
Kinder Morgan, Inc.
Air Liquide S.A
National Grid plc
Nextera Energy, Inc.
NRG Energy, Inc.
Occidental Petroleum Corporation
Origin Energy Limited
Peugeot S.A.
PGE Polska Grupa Energetyczna
Power Assets Holdings Limited
PPL Corporation
Qantas Airways Limited
Renault S.A.
Rwe Aktiengesellschaft
Santos Limited
Severstal’ Pao
South32 Limited
SSAB AB
SSE Plc
Suzano Papel e Celulose
The Aes Corporation
The Coca-Cola Company
TC Energy
Trane Technologies PLC
Unilever PLC
United Airlines Holdings, Inc.
United Tractors
Vistra Energy Corp.
Walmart, Inc.
WEC Energy Group, Inc.
Weyerhaeuser Company
Woodside Petroleum Ltd.
Woolworths Group Limited
Xcel Energy Inc.

En ollut tähän Climate Action 100+:aan aiemmin tutustunutkaan. Kieltämättä mielenkiintoinen lähestymiskulma asiaan, en itse mitenkään olisi pystynyt perustelemaan BP:hen, Exxon Mobiliin, Coal Indiaan ja vastaaviin sijoittamista ilmastosyillä (päinvastoin). Listan yrityksistä on muutenkin kaikenlainen ekohippeily kaukana :grinning: Pistää kyllä miettimään.

Tuon alan yrityksillä muutos käytännössä vaatii melkoista käännöstä, ja suhtaudun itse epäilevästi että painostus siihen suuntaan on vielä riittävää. Pistokokeena vilkaisin Exxon Mobilin Sustainability reportista Performance data tablea enkä pysty siinä näkemään mitään alkavaa trendiä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tuo toki oli vain yksi yritys monesta, ja valittu vieläpä tarkoituksella alalta, jolle kysymys on ehkä hankalin ratkaista. Neste on toki siinä onnistunut, mutta miten monen vuoden urakka se onkaan ollut? Mutta kieltämättä mielenkiintoinen lähestymistapa, ja jos painostusta muutokseen tukee riittävän iso raha, pitäisihän sen toimia.

Tuossa listassa on mukana sellaisiakin yhtiöitä, joille käänne ei varmaan painostuksesta huolimatta ole kauhean realistinen vaihtoehto. Erityisesti perinteiset raaka-aineiden tuottajayhtiöt. Mutta sitten siellä on yhtiöitä, jotka ihan oikeasti voivat pystyä isoihinkin muutoksiin (kuten vaikkapa suursaastuttaja SSAB, joka on kehittämässä päästötöntä vetyyn perustuvaa prosessia tai Neste, joka satsaa biopolttoaineisiin jne.). Jännä lähestymistapa tämä joka tapauksessa on.

Samoja juttuja oli viikko sitten DCF-arvonmäärityksen ykkösellä eli Damodaranilla.

Eli vastuullisuus ei ole oikotie ylituottoihin, vastuullisuuteen ei ole yhtä selkeää määritelmää mikä vaikeuttaa vertailua jne.

1 tykkäys

Ilkka Herlin puhuu vastuullisuuden läpimurrosta myyntivalttina tässä YLEn ”Cargocranesia” koskevassa haastattelussa.

1 tykkäys

Törmäsin juttuun tutkimuksesta, missä oli selvitetty yhtiöiden hiilidioksidipäästöjen vaikutusta tuleviin tuottoihin. Eli voiko tuottojaan parantaa selvittämällä yhtiöiden päästöjä ja niiden kehittymistä.

Tulokseksi saatiin, että yhtiöiden päästöt eivät selitä tulevia tuottoja, eli tutkimalla yhtiöiden päästöjä ei saavuta informaatioetua ja sitä kautta parempia tuottoja. Markkinat osaavat hinnoitella tuleviin tuottoihin liittyvät riskit ja epävarmuustekijät (ml. päästöjen merkitys) niin tehokkaasti, ettei päästöjen merkitystä tuleviin tuottoihin pysty hyödyntämään.

Mielestäni tämä tulos on tavallaan vähän masentavaa luettavaa vastuullisille sijoittajille, tarkoittaahan tämä tutkimuksen tulos sitä, että yhtiöiden päästöjen analysoinnilla ei saavuta hyötyä - markkinat hoitavat hinnoittelullaan riskien arvioimisen sijoittajan puolesta. Eli turhaa työtä.

PS. Tutkimus kattoi aika isoja alueita (Yhdysvallat, muut kehittyneet maat ja kehittyvät markkinat & vielä yhdysvaltojen yrityslainat) vuodesta 2009 vuoteen 2018, eli varsin globaali tutkimus.

3 tykkäystä

InderesPodissa sivutaan myös sähköautoilua ja sähkö-, sekä polttomoottoriauton valmistus- ja käyttöpäästöjä kohdasta 01.38.00 eteenpäin.

2 tykkäystä