Veroilmoitus saapui.
Mitenkäs tuo työhuonevähennys olikaan järkevintä tehdä? Ilmeisesti järkevintä oli tehdä verovähennys pääomatuloista eikä ansiotuloista? Eli kohtaan “muut pääomatuloista tehtävät vähennykset” - ja tähän 230€/460€/920€ työhuonevähennys?
Pääomatuloja minulla osinko- ja korkotulojen muodossa reipas 3000€ bruttona, eli menisiköhän tuo vähennys tuohon 460€ luokkaan vai 230€…?
Pelkät osinko- ja korkotulot eivät taida oikeuttaa työhuonevähennykseen. Käsittääkseni vähennyksen käyttö vaatii aktiivista sijoitustoimintaa, johon tarvitaan se oma tila / huone. Korot ja osingot kun kilisevät tilille kuin Manulle illallinen, vaikka et olisikaan pyhittänyt niiden hankkimiselle omaa pientä soppea.
Jos verottaja ei mitään sen tarkempaa ohjeista, niin sinä laitat jonkun vähennyksen ja perustelet sen veroilmoitukseen (tai perustelet jos tulee kysymistä).
Puolikkaan vähennyksen kuvaus on:
Käytät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojen hankkimiseksi.
Ja pienimmän:
Käytät työhuonetta ja hankit satunnaisia sivutuloja.
Sinä sitten määrität, kumpi kuvaa paremmin tilannettasi. Jos jollain on tarkempaa ohjeistusta verottajalta niin laittakaa ihmeessä linkkiä. Itse olen ollut käsityksessä että ei niitä kauppoja tarvitse paljon olla että tuo vähennys on perusteltua. Ensinnäkin, pääomatulot eivät välttämättä tuloudu samana vuonna kuin kaupat tehdään. Ja toiseksi, sekin vaatii salkun hallintaa ja päätöksentekoa + analysointia, että päättää olla tekemättä kauppoja. Oleellista kai miten asian perustelee.
En kauheasti siis ujostelisi laittaa tuota isompaa vähennystä. Mutta korjatkaa, jos ohjeistusta on tarkennettu.
Näimpä. Eli pääomatuloihin tehtävä vähennys em. sijoitustoimminnan kuluista tulee kohtaan “muut pääomatuloista tehtävät vähennykset” - ei varsinaiseen “työhuonevähennykseen”?
Tuli tästä mieleeni, että onkohan nuo virheet jo 9A rapsalla olleet nähtävissä? Nehän NON sinne verottajalle lähettää.
Itselleni tuli ilmoitus, etteivät yksittäiset kaupat mene edes Omaveroon kohdallani, koska niitä on niin julmetun paljon. Eli perkattava itse nyt sitten tuo 9A.
Suomen verottaja toki perii verosopimusten mukaisesti veroja, mutta kohdemaan verottaja ei varmuudella peri oikein, vaan ne joutuu sieltä perimään takaisin. Ilman takaisinperintää tulee osittain päällekkäistä verotusta.
Riippuu siitä onko osakkeet AOT-tilillä vai OST-tilillä. Jos norjalaiset, ruotsalaiset, USA:n tai saksalaiset osakkeet ovat tavallisella arvo-osuustilillä (AOT) niin ei tarvitse periä takaisin vaan lähdeverot huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa.
Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden jakamista osingoista jää pääsääntöisesti 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25–27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %) suuruinen lähdevero yhtiön kotimaahan. Tavallisella arvo-osuustilillä (osake- ja rahastosalkussa eli AOT:llä) lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti.
Saksalaisista osingoista aivan varmasti peritään liikaa veroa kohdemaan verottajan toimesta. Suomen verottaja ei sitä hyvitä.
Ei se Suomen verottaja jätä verottamatta jos esim. Saksa on perinyt verosopimuksen vastaisesti 26,4%. Suomen verottaja ottaa tuohon päälle vielä 10,5%.
Eihän tuossa sitä sanota, että Suomen verottaja jättäisi verottamatta. Siinä sanotaan, että se “verohävikki” hyvitetään myöhemmin ** “lähdeverot huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa.”** Eli tulevaisuudessa hyvitetään esim. veronpalautuksen muodossa tai pääomatuloverotusta alentavasti.
Lähdevero hyvitetään verosopimuksen mukaisesti, joka on 15%.
Tässä on jotenkin kaksi asiaa mennyt ristiin. Siis se, mitä se firman lähdemaa lähdeverottaa kun se osinko maksetaan (lähdevero). Ja toisaalta se, mitä täällä siitä hyvitetään. Kaksi ihan eri asiaa ja hoidetaan eri viranomaisen kanssa. Ja se ongelma on ollut se, että jotkin maat lähdeverottavat enemmän kuin verosopimuksessa lukee ja tämä aiheuttaa ongelman, sillä Suomen verottaja hyvittää vain sopimuksen mukaisen osuuden vaikka olisi verotettu liikaa. (AOT:sta puhun nyt ainoastaan).
Ainoa keino korjata asia, on itse periä lähdemaalta ne liikaa perityt lähdeverot takaisin.
Mä tulkitsin tuon NN:n tekstin niin että tuo kommentti hyvitysten oikein menemisestä ei liittynyt lainkaan tähän väärin perittyyn osaan, vaan niihin tapauksiin kun on peritty oikein. Silloin AOT:lla homma menee oikein. Mutta ei Norjan/Saksan kohdalla. Tai mitkä ne väärin nykyään periikään.
Samat muistikuvat itselläkin, kun noihin saksalaisiin yhtiöihin tutustuin.
Sain täältä aikanaan hyvän rautalankaohjeen asian suhteen:
*Päivitetty 1/2022
Tuommoinen sivu löytyi, jossa vielä linkit takaisinperintään.
Moi! Heti alkuun pitää sanoa että olen todella “käsi” verotus asioissa ja täysiin aloittelija mutta asiaan! Ostin viime vuonna tietokoneen, joka maksoi 500€ haluaisin nyt vähentää tämän myyntivoitoista. Jäännös veroa minulle kertyi n. 1800€ maksettavaksi. Voinko nyt vähentää tuon tuon 500€ tuosta 1800 vai pitääkö kustannuksia olla yli 1200 euroa! Tuon 1200 euroa löysin kun googlasin tietokoneen vähennyksen vetottsjsn sivuilta. Toivottavasti joku sai selvää ja pystyy autaan! Kiitos etukäteen!
1200€ on raja siihen, mihin saakka tietokoneen saa vähentää kerralla tulonhankkimismenona. Sitä kalliimmat täytyy vähentää osissa. 500€ koneen siis saa vähentää kerralla.
Ostin viime vuonna tietokoneen (700€), olisiko tämän siis voinut vähentää tulonhankkimismenona?
Kylläpä sitä on osaamaton vielä näissä… 
Ymmärrätkö sä yleensä mitä vähentäminen tarkoittaa? Lähes kaikki vähennykset kohdistuvat saatuihin tuloihin, ei maksettaviin veroihin*. Eli jos ansaitset palkkaa 50’000e vuodessa ja vähennät siitä 5’000e tulonhankkimiskuluja, katsoo verottaja että olisitkin ansainnut vain 45’000e ja maksat näin ollen vähemmän veroa. Leikitään että prosenttisi on 20%, joten ilman vähennystä olisit maksanut 10’000e veroja, vähennyksen jälkeen maksat vain 9’000e veroja. “Tienaat” siis 1’000e tuolla 5’000e vähennyksellä.
Sama pääomatuloissa. Tuo 500e tulonhankkimiskulu vähennetään pääomatuloista. Jos niitä oli vaikkapa 10’000e, niin vähennyksen jälkeen verottaja katsoo että sinulla olikin vain 9’500e pääomatuloja. Siitä maksat verot. Ja näin mätkysi hiukan pienenevät. Ne eivät pienene 500e verran, vaan luokkaa 0.3*500e eli 150e.
Eli vähennys kertaa veroprosentti on karkeasti se rahallinen hyöty.
Ja tuo 1200e tosiaan liittyy vain siihen, saatko vähentää tietokoneen kerralla vai pitääkö se vähentää osissa useamman vuoden aikana. 500e koneen kohdalla menee kerralla.
*) Poikkeuksena esim. kotitalousvähennys, jossa vähennykset kohdistuvat suoraan veroihin, ei tuloihin.
Jos sijoittaminen on työhön verrattavaa, niin kyllä nämä voidaan vähentää. Jos ostit koneen muuten vaan ja teet pari osakekauppaa vuodessa, ei se verottajan silmissä ole työhön rinnastettavaa (tai isot sivutulot).