Visa - vähäriskinen kasvaja vai väsynyt boomeri

Sijoittaja-alokas · Heinäkuu 24, 2024, 12.41pm

Koetin tehdä 3/5 ketjun aloituksen, mutta tuli 2/5. Lähteinä Visan omat sivut, X:t, Inderes ja muutamat sijoitussivustot. Enkä ole maininnut tekoälyä.

ALKUJORINAT VISASTA

Visa Inc. on yhdysvaltalainen monikansallinen luottoyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Kaliforniassa. Visa on yksi maailman tunnetuimmista maksukorttiyhtiöistä.

Visa-kortin synty

Visa-luottokortin tarina alkoi jo vuonna 1958, kun Bank of America lanseerasi paperisen BankAmericard-nimisen kortin. Tämä oli ensimmäinen yleisluottokortti, jossa oli luotto-ominaisuus. Tähän aikaan luottokortit olivat täysin uusi idea ja niiden avulla asiakkaat pystyivät tekemään ostoksia ilman, että heidän tarvitsi kantaa mukanaan suuria määriä käteistä rahaa.

1970-luvulla kortista tuli kansainvälinen ja se yhdisti useiden pankkien palvelut yhdeksi tuotteeksi. Vuonna 1976 kortin nimeksi vaihdettiin Visa.

Kehitys ja laajentuminen

Visa julkaisi ensimmäisen debit-kortin eli pankkikortin jo vuonna 1975. Tämä mahdollisti asiakkaille suorien pankkitilimaksujen tekemisen, mutta vasta 1990-luvulla debit-kortit yleistyivät merkittävästi ja niistä tuli tärkeä osa Visan toimintaa.

Visan maksukorttituotevalikoima on kasvanut vuosien varrella. Se sisältää nykyisin mm. online-kortin Visa Electronin, sirullisen pankkikortin sekä prepaid-kortit jnejne., joita voi käyttää ladattavina maksukortteina tai lahjakortteina. Yhtiö tarjoaa virtuaalisia kortteja verkkomaksuja varten, joissa ei ole lainkaan fyysistä korttia.

Vuonna 2013 maailmassa oli yhteensä 2,1 miljardia Visa-korttia, ja ne kelpasivat maksuvälineenä noin 24 miljoonassa myyntipisteessä. Suomessa Visa-kortit tulivat markkinoille 1980-luvun alussa, jolloin Luottokunta alkoi myöntää niitä jäsenpankkiensa kautta. Myöhemmin korttien myöntämisestä vastasivat suuret pankit, kuten Osuuspankki, Nordea, S-Pankki ja Danske Bank.

Nykytila ja tulevaisuus

2000-luvulla Visa toi markkinoille maksuaikakorttiin liitettävän luotto-ominaisuuden ja vuoden 2005 alusta myös varsinaiset Visa-luottokortit. Tämä laajennus mahdollisti asiakkaille joustavamman tavan hallita talouttaan tai pilata sen.

Yhtiö on jatkanut kehittymistä ja innovointia maksutapojen saralla, pyrkien tarjoamaan asiakkailleen turvallisia ja tehokkaita ratkaisuja eri puolilla maailmaa. Yhtiön tavoite on pysyä teknologian kärjessä ja vastata muuttuvan maailman tarpeisiin, jossa digitaalinen maksaminen ja mobiiliteknologiat ovat yhä tärkeämmässä roolissa.

SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA

Visa toimii pääasiassa maksujen prosessoijana, eikä se ole itse varsinaisena luotonantaja. Yhtiön keskiössä on VisaNet, joka on maailmanlaajuinen maksuprosessointijärjestelmä. Tämä teknologia on tärkeä osa Visan kykyä säilyttää asemansa markkinajohtajana ja kasvattaa asiakaskuntaansa globaalisti. Visan liiketoimintamalli jakautuu kolmeen pääsegmenttiin: kuluttajamaksut, uudet maksutavat ja lisäarvopalvelut. Näistä kuluttajamaksut ovat merkittävin ja kasvavat edelleen, kun käteis- ja sekkiostokset siirtyvät digitaalisiin vastaavasti maksuihin.

Visa hyötyy merkittävistä skaalaeduista, jotka mahdollistavat korkeampien marginaalien ylläpitämisen verrattuna muihin kilpailijoihin. Visa on myös osoittanut kykyä innovoida ja hyödyntää teknologisia ratkaisuja, kuten yhteistyöt FinTech-yritysten kanssa, mikä parantaa yhtiön kilpailukykyä. Lisäksi Visa on tehnyt strategisia yritysostoja, kuten Currencycloudin ja Tinkin, jotka ovat laajentaneet sen palvelutarjontaa.

Riskit ja mahkut

Vaikka Visa nauttii vahvasta markkina-asemasta ja erityisesti sen mukana tuomasta tunnettavuudesta, siihen kohdistuu riskejä, kuten jatkuvasti muuttuva sääntely-ympäristö ja teknologian nopea kehittyminen. Kilpailu erityisesti FinTech-yritysten kanssa voi asettaa haasteita, mutta tarjoaa vastaavasti myös yhteistyömahdollisuuksia.

Visan kyky ylläpitää brändiarvoaan ja innovoida pysyäkseen kehityksen kärjessä on ratkaisevaa yhtiön pitkäaikaiselle menestykselle. Visa on strategisesti hyvin asemoitunut hyödyntämään maailmanlaajuisen siirtymän käteisestä digitaalisiin maksuihin, mikä tekee siitä mielenkiintoisen sijoittajan silmissä.

Visa on ehkä tylsä, mutta se on kaikille tuttu. Yhtiö on todella kannattava eikä sitä koeta kovinkaan riskiseksi.

Juuri julkaistusta Q2:sta muutama sana:

Yhtiö raportoi neljännesvuosittaisen liikevaihdon jääneen ennusteista. Visa ilmoitti kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon olevan 8,9 miljardia dollaria, mikä jäi 60 miljoonaa dollaria alle analyytikoiden keskiarvon, eli ei nyt kauheasti… mutta tämä on harvinaista Visalle, joka viimeksi jäi ennusteista niukasti vuonna 2020.

Yhtiön oikaistu nettotulos nousi 9 % ollen 4,9 miljardia dollaria eli 2,42 dollaria osakkeelta, kun ennuste oli 2,43 dollaria. Maailmanlaajuinen korttien käyttö kasvoi 4,9 % ja Yhdysvalloissa, josta Visa saa noin 40 % liikevaihdostaan, niin kasvu oli 5,1 %. Fed on lähellä korkojen laskemista, mikä viittaa talouden kestävyyteen.

Tässä tviitti Q2:sta, joka kertoo kaiken paremmin kuin minä.

https://x.com/TheRayMyers/status/1815858112525427065

Rene3 · Heinäkuu 25, 2024, 6.42am

Suomessa tuntuu, että jokainen maksaa korteilla, mutta tilannehan ei tosiaan ole näin, vaikka maksumäärät ovatkin kasvussa. Yhä melkein puolet EU alueen rahatransaktioista tapahtuu käteisellä

Etenkin onnistuminen yhteistyössä kehittyvien markkinoiden rahoituslaitosten kanssa on mielestäni ratkaisevassa asemassa Visan kasvu-uralla vs paikalliset kilpailijat. Viimeisten viiden vuoden aikana Jenkeissä tehtävä liikevaihto on pysynyt noin 45% yhtiön liikevaihdosta, joten kasvua ulkomailla ei olla keskipitkällä aikavälillä kasvanut kotipesää nopeammin.

Tämä osake muuten sopii osinkosijoittajallekin. Viimeisen 5 vuoden osinko CAGR on noin 15% ja yhtiö maksaa edelleen vain 23% vapaasta kassavirrastaan ulos. Harva saa noin nopeaa palkkakehitystä vuodesta toiseen.

Sijoittaja-alokas · Heinäkuu 27, 2024, 10.48pm

Visa on ottanut käyttöön tekoälyn ja koneoppimisen torjuakseen erilaisia huijauksia ja petoksia. Visa esti 40 miljardin dollarin edestä petoksia lokakuusta 2022 syyskuuhun 2023, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Yhtiö käsittelee noin 300 miljardia maksutapahtumaa vuosittain, joista jokainen arvioidaan tekoälyn avulla jonkin sortin riskipisteytyksellä.

Tekoälyn kehittyessä myös vastaavasti rikolliset hyödyntävät sitä. Generatiivinen tekoäly mahdollistaa uskottavampien huijausten, kuten deepfake-videoiden ja äänen kloonaamisen, mikä johtaa kuluttajien ennennäkemättömiin menetyksiin. Näiden petosten odotetaan yleistyvän ja aiheuttavan merkittäviä tappioita tulevaisuudessa. Yhtiö on investoinut 10 miljardia dollaria teknologiaan vähentääkseen petoksia ja lisätäkseen verkon turvallisuutta.

Iltsu · Heinäkuu 28, 2024, 12.59pm

@Sijoittaja-alokas sulla kun kynä taittuu, niin eikö tähän samaan syssyyn menisi Mastercard? Ei näistä kahdesta toinna omia ketjujaan olla. Toisinsanoen voisit postata X:stä noita kaavioita tänne

Mastercard:

Seuraava tapahtuma
2024 Q2-osavuosiraportti	31. heinäk.

3 päivää|

Tuossa on Visasta keskustelua enkuksi

SamiK · Heinäkuu 29, 2024, 6.17pm

Joku olikin jotain näppäillyt Visasta muutama kuukausi sitten tuonne laatuyhtiöketjun puolelle. Jaetaan tuo tännekin, jos jotain sattuu kiinnostamaan:

Sijoittaja-alokas · Elokuu 24, 2024, 1.43pm

Tviitistä ilmenee, miten Visa on kasvattanut liikevaihtoaan ja vapaata kassavirtaansa merkittävästi viime vuosina. Yhtiöllä on vahva markkina-asema ja korkea kannattavuus, mutta tämä ei tietysti tule vähänkään yhtiötä seuranneelle yllätyksenä.

Yhtiö on kuitenkin alttiina talouden suhdanteille ja sääntelyriskille - no ei tämäkään uutta. Tviitin mukaan Visan nykyinen osakehinta on ihan kohtuullinen, mutta tuleva kasvu on epävarmaa.

https://x.com/ZeevyInvesting/status/1827295685928013843

Sijoittaja-alokas · Elokuu 26, 2024, 7.10pm

Helpompi ehkä vertailla, kun Masa ja Visa ovat yhdellä samalla tviitillä.

https://x.com/ZeevyInvesting/status/1828089626797498792

Sijoittaja-alokas · Syyskuu 22, 2024, 10.51pm

Voisi sopia johonkin “yleisketjuun”, mutta sopii luonnollisesti yhtiöketjuunkin.

https://x.com/dividendology/status/1837559167110074538

niko_naakka · Syyskuu 24, 2024, 8.09pm

vaihdoin parit meemit eilen Visaan että olisisalkussa rauhallista

salkun suurin laskija tänään

Laatuohjaus · Syyskuu 25, 2024, 12.10pm

Päätin kirjoittaa kyseisestä oikeusjutusta yleisen tiivistyksen höystettynä omilla havainnoilla ja ajatuksillani, jos se aktivoisi lisää keskustelua.

Juttu koskee siis USA:n Debit transaktioita, joissa markkinaosuudet Visa >60% ja MA <25%. Kyseessä on Visan tärkein liikevaihdon lähde globaalisti ja osuus lähes 20% vuoden 2022 liikevaihdosta ja kannattavuuden kerrotaan olevan huikea (83% Operating margin). Kai tämä kertoo ainakin vallihaudan syvyydestä .

Perusteet monopoli-syytöksille ovat kyky kontrolloida hinnoittelua sekä eliminoida kilpailu. Visa hyötyy väitetystä monopolista veloittamalla korkeampia kuluja verrattuna tilanteeseen, jossa se kohtaisi vapaata kilpailua. Oikeusministeriö on siis amerikkalaisen kuluttajan asialla, joka lopulta maksaa kulut korkeampina hintoina ostetuissa palveluissa tai tuotteissa.

Oikeusjuttu on itselle ensisijaisesti todiste verkostovaikutuksien ylivoimaisuudesta ja alalle tulon esteiden kasvusta kokoluokan kasvaessa. Jokaisen verkostovaikutuksiin nojaavan liiketoiminnan luonnollinen päämäärä tulisi olla monopoli, jos se samalla luo maksimaalisesti arvoa kaikille osapuolille?

Liiketoimintamallin verkostovaikutukset

Aineisto avaa hyvin verkostovaikutuksien syntyä.

Historiaa ja nykytila

Vuonna 2012 voimaan tullut ”The Durbin Amendment” pyrki lisäämään kilpailua ja asetti sääntelyä hinnoittelulle. Hinnoittelun rajoitus johti kuitenkin lähinnä vaihdon kustannuksien kasvuun ja pönkitti entisestään Visan ja Mastercardin “front of card” asemaa. Sillä oli kuitenkin merkittävää vaikutusta syntyvään liikevaihtoon: “The cap on interchange rates has significantly reduced debit revenue; the average interchange rate for regulated issuers declined by 55 percent for signature transactions and by 28 percent for PIN transactions.”

Kilpailua pyrittiin lisäämään määräämällä seuraavaa: korttien tuli toimia kahdessa toisistaan riippumattomassa “verkostossa” (Networks). Ratkaisuksi kortteihin tuli ”front of card” ja ”back of card” kortit, jotka nimensä mukaisesti ovat eri puolilla fyysistä korttia. Kortti on kuitenkin brändätty “front of card” verkoston logon mukaan (käytännössä V tai MA siis). “back of card” verkosto / tarjoaja ei välttämättä aina selviä suoraan kortista. Näin brändi ja luottamuspääoma muodostuvat kilpailueduksi, kun kuluttaja valitsee esimerkiksi käyttämäänsä verkostoa maksun suorittamiseen. Lakimuutoksen myötä Visan markkinaosuus putosi edellisen vuoden 63% → 56% vuonna 2012. Myöhemmin esiteltävillä toimilla yhtiö kuitenkin nujersi orastavan kilpailun ja sai markkinaosuutta takaisin.

”Back of card” ovat niin sanottuja “PIN Networks”, jotka historiallisesti ovat vaatineet tunnusluvun käyttöä. Vaikka vaihtoehtoinen network löytyy kortista, ei se luultavasti toimi kuitenkaan kaikkialla tai kaikkiin transaktioihin. Näiltä korteilta puuttuu skaala, joka onkin Visan tärkein kilpailuetu. Kaikki osapuolet tulee olla verkoston jäseniä, jotta maksaminen on mahdollista (ostaja, kauppias sekä molempien käyttämä pankki).

Verkostovaikutuksien skaala tuo arvoa kaikille osapuolille sen helppoudessa, luotettavuudessa sekä tehokkuudessa. Kannustin panostaa vaihtoehtoiseen verkostoon tulee vain regulaation kautta, kunhan Visan hinnoittelu on kohtuullista verkoston jäsenien mielestä (saatu arvo > hinta).

PIN Networksit ovat kuitenkin kehittäneet teknologiaansa ja nykyään on myös jossain muotoa tarjolla maksaminen ilman tunnusluvun käyttöä. Sekä verkostot ovat luultavasti kasvaneet parantaen käytettävyyttä.

Visa ja Mastercard tarjoavat kuitenkin lisäksi seuraavia palveluita ja ominaisuuksia, joita ”PIN Networks” eivät kykene tarjoamaan samassa mittakaavassa: "credential that can be used at merchants that are members of the network (brändin luottamuspääoma), payment guarantees, dispute capabilities, chargeback capability, and fraud protection".

Visan ”väärinkäytökset” asemansa vahvistamiseksi

Visan asemaa uhkaa ensisijaisesti regulaatio (kuten mainittu ”The Durbin Amendment”) sekä uudet teknologiat eli disruptio.

Ensinnäkin alalle tulon esteet ovat luonnostaan jo korkeat verkostovaikutuksien takia. Kauppiaat tuntevat olevansa pakotettuja olemaan osa Visan verkostoa tai he menettävät asiakkaitaan kilpailijalle, joka hyväksyy Visan kortit.
Merchants view Visa and Mastercard as must-haves, accepting both networks to maximize their ability to make a sale with whichever debit cards their customers present. This feature of the market for debit transactions increases the power that Visa is able to exercise over merchants

Regulaatiota Visa kiertää tekemällä sopimuksia, joihin kuuluu esimerkiksi volyymiperusteiset alennukset ja yksinoikeudet. Tämä olisi täysin normaali käytäntö muilla aloilla ja yleisesti markkinataloudessa? Visa siis ostaa itselleen yksinoikeuden jakamalla osan verkoston tuottamasta voitosta sen jäsenien kanssa. Scale economies shared?

Visa’s routing contracts cover more than 180 of its largest merchants and acquirers, and effectively insulates at least 75% of Visa’s debit volume from competition—which means that Visa has foreclosed nearly half of total U.S. debit volume. Sopimukset uusittu viimeksi vuonna 2022.

Visa sitouttaa ja jopa pakottaa kauppiaat käyttämään omaa verkostoaan.
which in turn requires nearly all merchants to route at least the non-contestable transactions to Visa penalize those who would switch to a different debit network or to companies that could develop alternative debit products. Visa both charges punitively expensive rack rates (listed pricing for network fees and interchange), which are divorced from Visa’s incremental costs, to merchants or acquirers that refuse to sign routing agreements and includes harsh penalties in its contracts with merchants and acquirers who do sign its agreements but fail to achieve the exclusivity requirements

Visan vahva asema ja rooli ulottuu myös sen oman verkostonsa ulkopuolelle vaikuttaen myös muihin.
Debit networks also set the rules for transactions flowing through the network. As the largest debit card network in the United States, Visa leverages its intermediary role not only to set rules for transactions on its own network but also to influence the rules for all other debit networks.

Disruptio. Visan vastaus disruptioon on ollut lyöttäytyä yhteistyöhön käytännössä kaikkien tahojen kanssa. Kaikkia pidetään Visan kumppaneina eikä kilpailijoina. Näin verkosto pidetään relevanttina, kaikki pääsevät hyötymään siitä sekä mikä tärkeintä, sen arvo kasvaa koon mukana. Entinen CFO on kommentoinut seuraavasti: “[E]verybody is a friend and partner. Nobody is a competitor.” As Visa’s former CFO went on to say, “The only issue is to figure out how to make it worth their while to partner with us. And so far, we’ve managed to do that, whether it’s with wallets, whether it’s with large tech companies, whether it’s with large merchants. And as long as we keep doing that and keep our network valuable for everyone, things should be fine.”

Käytännössä monet alustat toimivat toistaiseksi siis Visan ”raiteilla” ja verkostossa. Visa maksaa osuuden liikevaihdostaan alustoille, jotta he käyttävät Visaa eivätkä tuo esille tai luo kilpailevia vaihtoehtoja. Mielestäni normaali kumppanuus, johon paksumman lompakon ja / tai paremman verkoston omaava kilpailija voisi tulla hyvin väliin (verkostovaikutuksien ansiosta niitä vain ei satu olemaan eikä pääse syntymään ).

Seuraava kuvaaja havainnollistaa hyvin valittua strategiaa kumppanuuksien määrässä.

Mahdolliset seuraukset ja yhteenveto

Oikeusministeriön mukaan ilman väliintuloa Visa jatkaa itsensä eristämistä kilpailulta alalla, joka on talouden ja kaupankäynnin keskiössä, amerikkalaisen kuluttajan kustannuksella. On siis oletettavasti todistettava, että kilpailu todella alentaisi hinnoittelua, joka voi olla haastavaa. Prosessista tulee pitkä vääntö joka aikanaan sovitellaan? Osittain ehkä poliittinen temppu? Oikeusjuttu kuitenkin kuvaa tahtotilaa alentaa maksamisen kustannuksia. Isoimpana riskinä on tuleva sääntely koskien esimerkiksi Visan tekemiä sopimuksia, johon tämän jutun lopputulema oletettavasti myös vaikuttaa.

Minua huvittaa silti, kuinka juuri Visa on otettu tikun nokkaan näillä perusteluilla.
Pankit ovat suurimpia hyötyjiä ja veloittavat monikertaisesti yhdestä transaktiosta. Pankeilla ei tietenkään ole monopolia mutta silti hintakilpailu ei taida toteutua sielläkään?

Kaikki kulminoituu mielestäni tähän muna vai kana -ongelmaa sekä verkostovaikutuksien voimaan. Voisiko kyseessä olla luonnollinen monopoli, jossa muutama toimija kykenee tyydyttämään markkinoiden tarpeen tarjoten parhaimman verkoston, veloittamalla kohtuullisen hinnan suhteessa luotuun arvoon?

Nykyinen ekosysteemi hyödyttää kaikkia osapuolia (vaikka kulutasosta käydään tietenkin vääntöä). Erityisesti pankkeja kuten näkyy, joten en usko sitä haluttavan merkittävästi muutettavan. Pankit omaavat merkittävää lobbausvoimaa.

Kaiken kaikkiaan hyvä testi jälleen verkostovaikutuksien arvolle. Historiassa Visaa on yritetty useasti nujertaa käytännössä jokaisesta suunnasta siinä onnistumatta! Onko nyt toisin?

Lähteet:
https://www.justice.gov/opa/media/1370421/dl

Housumies · Syyskuu 26, 2024, 6.01am

Kiitoksia @Laatuohjaus hyvästä tiivistyksestä. Joseph Carlson oli näköjään tehnyt myös videon aiheesta. Jos kanava tai kaveri ei ole tuttu niin Joseph on laatusijoittaja joka tekee kahdelle tubekanavalleen videoita pääasiassa sijoitustyylistään, sijoitussalkuistaan, sekä seuraamistaan yhtiöistä ja niihin liittyvistä uutisista. Ainoa sijoitustubekanava mitä seuraan, sisältö on mielestäni isoimmilta osin laadukasta eikä mitään clickbaitroskaa. Tässä linkki videoon:

Joseph käy läpi tätä oikeusjuttua ekat 15 minuuttia videosta, suosittelen katsomaan. Tässä kuitenkin typistettynä Josephin argumentit:

Visa ei ole monopoli koska se joutuu kilpailemaan pääasiassa Mastercardia, mutta myös muita vastaan. Visa on hävinnyt Mastercardille markkinaosuuksia viime vuosina ja Mastercard kasvaa Visaa nopeammin.
“Exclusivity agreement” sopimukset ovat normaali käytäntö muilla aloilla.
Oletus siitä, että jos Visan “transaction” maksut poistuisivat, hyöty tulisi suoraan kuluttajalle, on subjektiivinen. Tutkimuksen mukaan kauppiaat vetäisivät tuon hyödyn itselleen.
Visan maksuverkko on luotettava ja turvallinen. Samaa ei voi sanoa kaikista kilpailijoista.
Bulkkialennukset isoille asiakkaille ovat normaali käytäntö muilla aloilla.
DOJ:n argumentit vaikuttavat kaiken kaikkiaan heikoilta.
Tälläiset tilanteet joissa yhtiötä syytetään monopoliasemasta ovat yleensä tehneet yhtiön vahvemmaksi. Visa kohtasi 2011 vastaavan “anti-trust lawsuit:n” ja on silti pärjännyt erinomaisesti.
Tälläiset pelottavat tilanteet erinomaisten yhtiöiden kohdalla ovat yleensä hyvä ostopaikka.

Sijoittaja-alokas · Lokakuu 2, 2024, 7.58am

Tässä on mielenkiintoinen katsaus sektorin mukana Visa ja Mastercard.

https://x.com/QCompounding/status/1841144542478655724

Sijoittaja-alokas · Lokakuu 6, 2024, 2.57pm

Tässä on Visasta ihan hyvä tietopaketti, toki ei yhteen kuvaan mahdu hirveästi asiaa. Ei sinällään kummallisempaa uutta, jos yhtiö on tuttu.

https://x.com/QCompounding/status/1842898333695725667

Housumies · Lokakuu 30, 2024, 7.14am

Visa:lta tuli eilen Q3 tulos julki: https://cdn.prod.nntech.io/fundamentals-file-proxy/quartr/report/2d8a6e4aaffd86197e9ae6ff00ac835d.pdf

Omaan silmään ei raportissa mitään ihmeitä ollut. Hyvä suorittaminen jatkuu.

Laatuohjaus · Marraskuu 2, 2024, 1.53pm

Totutun vahvaa suorittamista. Vielä muita nostoja:

New flows sekä Value Added Services (VAS) kasvoivat +22%. Täältä löytyy suurin potentiaali liikevaihdon nopeampaan kasvuun ja tänne tehdyt yritysostot myös kohdistuvat. Karkeasti Mastercardin VAS osuus liikevaihdosta lähentelee 40% kun Visan noin 25%.
Ylimääräistä pääomaa syljetään kiihtyvällä tahdilla takaisin omistajille. Osinkoa korotettiin +13,5% ja kuluneen vuoden aikana ~3% osakekannasta syötiin omien osakkeiden ostojen muodossa.

Huomionarvoista oli lisäksi, että ennen tulosjulkistusta WSJ uutisoi Visan suunnittelevan 1400 työntekijän (~4.8% kaikista työntekijöistä) irtisanomista.

https://www.reuters.com/business/finance/visa-lay-off-around-1400-employees-contractors-wsj-reports-2024-10-29/

“About 1,000 of the cuts are expected to eliminate technology positions”. Osittain varmasti “normaalia” uudelleenjärjestelyä. Mielenkiintoista on kuitenkin, että nykykyisestä kulurakenteesta henkilöstön osuus on noin puolet. AI voisi tarjota Visalle hyvää potentiaalia parantaa kannattavuutta kasvattamalla työntekijöiden tuottavuutta tai osittain jopa korvaamalla kokonaan.

Tätä sivuava nosto: May 2024 interview with Barron’s, Dev Kantesaria said “All our companies [including Visa, Mastercard, Moody’s, S&P Global, Fair Isaac, Intuit] can meaningfully grow their margins from where they are today. AI will accelerate that trend because labour is the most expensive line item for most of the businesses we own. AI is slowly replacing labour. You could imagine if you had 100 analysts at Moody’s working in a certain area of ratings, you might only need 50 five to seven years from now, or maybe only 10. The bulk of the work could be automated and interpreted by AI. Operating margins could be 20% higher than the margins we were targeting before. You could see margins of 70-75% someday.”

Mielestäni on lupa odottaa 12-13% EPS kasvua myös jatkossa, ei vain ensi vuodelle vaan pidemmälle tulevaisuuteen. Otetaan ohjeistus myös talteen ketjuun.

Sijoittaja-alokas · Marraskuu 15, 2024, 3.43pm

Tässä on Investing visualsin tuore päivitetty katsaus Visaan.

https://x.com/ZeevyInvesting/status/1857430859479196040

Yhtiö on 16 vuoden aikana saanut aikaiseksi kovat tulokset; liikevaihto kasvanut 11 % vuodessa (CAGR), ja osakekohtainen tulos 25 %. Tviitissä mainitaan myös yhtiön “mittakaavaetujen” voimasta.

https://x.com/Restructuring__/status/1857200415508398454