Oliko tähän liittyen jotain erityistä syytä, miksi juuri kyseiseen tuulipuistoon mahdollisesti varastointia/varavoimalaa voisi povata? Kyseisen kokoluokan tuulipuistohankkeita on viimeisen noin parin vuoden aikana käynnistynyt Suomessa kiihtyvää tahtia yhteensä jo kymmeniä kappaleita. En kuitenkaan muista lukeneeni yhteenkään rakennettavan varavoimalaa, ja varastojakin on ymmärtääkseni rakenneltu vasta aivan yksittäisiin puistoihin lähinnä testimielessä (onko muita kuin TuuliWatin Viinamäen puisto?). Toki on ihan mahdollista, että olen tällaiset tiedot vain missannut.
Suomessa/Pohjoismaissa avoin sähkömarkkinamalli ja aktiiviset vesivoimaa omistavat tahot mahdollistavat palveluna hyvin kustannustehokkaan tuotantotasevirheen hallinnan, eikä siten ymmärtääkseni tuulivoimayhtiöiden ole ollut taloudellisesti järkevää investoida omiin varastointiratkaisuihin, saatikka varavoimaloihin. Myös taajuussäädössä yhdistelmä vesivoima+akut on ymmärtääkseni taloudellisesti ylivoimainen suhteessa yhdistelmään tuulivoima+akut, eli siis käytännössä vesivoimatuottajat pystyvät optimoimaan investointejaan akkuihin kannattavammiksi kuin tuulivoimatuottajat. Tilanne voi toki muuttua tuulivoimarakentamisen voimakkaan kasvun myötä jos säätävä vesivoimakapasiteetti ikään kuin loppuu kesken, mutta toistaiseksi olen itse pitänyt Pohjoismaista sähkömarkkinaa aika irrelevanttina Wärtsilän näkökulmasta. Tänne ei akuille eikä varavoimaloille samanlaista kysyntää ole kuin muualla maailmassa, jossa säätävää vesivoimaa ei ole niin sanotusti yllin kyllin tarjolla.
Toki se pitää vielä sanoa, että löytyyhän akuista muitakin etuja kuin tasevirheenhallinta ja taajussäätö, eli tokihan myös Pohjoismaissakin markkinaa varastoille löytyy. Nämä muut edut ovat kuitenkin ymmärtääkseni hyvin riippuvaisia sijainnista, eli että varastoilla säädetään nimenomaan siellä missä kulutuksen ja/tai siirron pullonkaulat on. Tässä mielessä yksittäiset tuulivoimahankkeet ovat pienessä roolissa, paitsi toki nimenomaan tuohon siirron pullonkaulaan voi liittyä optimointimahdollisuuksia jossa tuulipuistoon liitetty sähkövarasto mahdollistaa vaikkapa pienemmän (ja halvemman) sähköaseman tai kantaverkkoon liittyvän siirtojohdon rakentamisen.
The orders were placed with Wärtsilä by Daewoo Shipbuilding Marine Engineering (DSME) in April. There are options for an additional two plus two vessels.
Itse tosin tulkitsen tietoa kenties hivenen toisella tavalla. Kysehän on siis potkurivalimosta, jos oikein ymmärrän. Eli aika bulkki liiketoimintaa, jossa katteet ei taida olla päätähuimaavia. Oma jossain määrin valistunut arvaus että tuo yksikkö päätynyt Wärtsilälle tilanteessa jossa on ollut tarve varmistaa että saa valuja ylipäätään (eli markkinoiden ollessa kuumana).
Ja edelleen arvaisin että Javier Cavada aikanaan tullut Wärtsilälle ko. yksikön mukana ja sitten pyörähtänyt muissa tehtävissä ennen kuin on päätynyt perustamaan oman liiketoiminnan ja tilaisuuden tullessa eteen halunnut ostaa tuon yksikön. Tämä siis ihan puhdas arvaus, mutta toisaalla olen nähnyt samanlaisia kuvioita. Toki monia muitakin mahdollisia selityksiä löytyy.
Se että hintaa ei mainita lienee kertoo siitä että myyntihinta ei ole kovinkaan suuri. Tämä taas kertoo ehkä enemmänkin siitä että kenties tätä valimokapasiteettia Euroopassa on tällä hetkellä liikaa. Eli kenties tämä on ollut Wärtsilälle halpa keino päästä eroon yksiköstä, jolle eivät näe tarvetta nyt tai tulevaisuudessa?
The state-of-the-art Wärtsilä system includes a LPG reliquefaction system for cargo condensing and an automated control system. Delivery of the equipment is scheduled for June 2022.
Wärtsilähän on pitkään tarjonnut etävalvontaa,tietysti maksusta. On kyllä hieno nähdä että wärtsilä uusiutuu. Mutta firman kannattaa pitää kuitenkin se ydintoimintansa tiukasti mielessä ettei lähdetä liikaa ja liian nopeasti linjalle. Suuret laivat kääntyvät hitaasti…
Mielenkiintoinen juttu. En ihan vielä tuon perusteella tajua, miten Wärtsilä aikoo merenkulun muutoksesta hyötyä, kun se ei (enää) tee rahtilaivojen kaksitahtimoottoreita. Ohjausjärjestelmillä? Olisi kyllä korkea aika reagoida laivaliikenteen päästöihin.
Tuossa tulee nyt kyllä pientä epätarkkuutta ja puutun, koska tämä on oleellista ymmärtääkseen Wärtsilän asemaa pääkone markkinoilla.
Eli, kyllä suurin osa aluksista on nelitahtimoottoreilla (56% v. 2018 fleettiä tutkiessa, yli 500gt alukset pääasiassa). Mutta nelitahditkin jakaantuvat siten että on keskinopeat (Wärtsilän portfolio pääasiassa) ja nopeat dieselit (Cat on näissä ihan selkeä markkinajohtaja).
Mutta kun asiaa alkaa tarkastelemaan tarkemmin, eli tehon funktiona havaitaan että valtaosa näistä nelitahtimoottoreista on teholuokassa <2MW . Kiinnostuneet tutkikoon itse Wärtsilän portfoliota näissä tehoissa. Siis näissä on paljon erilaisia huolto yms. aluksia (hinaajat yksi iso markkina). Totean vain että Wärtsilä vahvuus on noissa >300mm sylinterihalkaisijan koneissa. Niissä Wärtsilä on markkina ykkönen. Ongelma on vain se että suhteellisen harva alustyyppi käyttää näitä koneita.
Laivat, etenkin valtamerillä liikkuvat ovat yleensä >4MW pääkoneilla varustettuja. Näistä aivan selkeä enemmistö on 2-tahtikoneilla. Esimerkiksi konttilaivoista yli 85% on 2-tahtikoneilla. Bulkkerit ja tankkerit ovat hyvin vastaavilla ellei jopa vielä suuremmilla osuuksilla. Nämä ovat siis aivan selkeästi isoimmat alustyypit lukumäärältään ja näiden alusten voimaratkaisut ovat merenkulun päästöjen kannalta se haaste. Hivenen kärjistäen voi todeta että noissa alustyypeissä päästöjen ratkaiseminen on se asia mihin IMO ja merenkulun järjestöt keskittyvät.
Joo, olen seurannutkin keskustelua. Käsittääkseni kaikkein saastuttavimmat laivat ovat kuitenkin noita isoja kaksitahtisia. Siitä en ole vielä päässyt perille, kuinka iso uhka polttokennotekniikka on Wärtsilälle, vai onko se uhka ylipäätään.