Wärtsilä - Kestävämpää merenkulkua

Osakkeet
1707

Otsikosta jää sellainen mielikuva, että Wärtsilä ei olisi neljännesvuosisataan tehnyt ongelmalle mitään, vaikka on ollut siitä tietoinen. Asiain todellinen tola selviää kuitenkin haastattelusta:

”Vuotoa on onnistuttu pienentämään vuosien varrella 75 prosenttia nykyiseen, alle prosenttiin”, Kytölä sanoo.

Nyt sitten parannetaan vielä tästäkin:

”Ensi vuonna julkaisemme teknologian, jolla metaanipäästö vielä puolittuu. Se perustuu polttoaineen käytön tehostamiseen, mutta yksityiskohtia emme vielä paljasta”, Kytölä sanoo.

13 tykkäystä
1709

Tämän taustasta vähän lisätietoa täältä:

Ajattelin ensin, että tämä liittyisi jotenkin Wärtsilän Iran- bisneksiin joilla voisi ajatella mahdollistettavan Iranin ydinaseohjelmaa, mutta näköjään puhutaankin jenkkiarmeijan diileistä.

2 tykkäystä
1710

Juu ymmärrän että se on Wärtsilän story ja kun selailee yrityksen kotisivuja niin sivusto on buzz-wordeja täynnä (akkuja, vetyä ja AI:ta hehkutetaan). Eli siinä mielessä markkinointi on kondiksessa. Kuitenkin mun BS-hälytin välkkyy punasta, sillä en oikeen ymmärrä miten noista akuista ja vety-kennoista aikovat tahkoa rahaa ja miltä toi arvoketju näyttää. Jo slogan “Enabling sustainable societies through innovation in technology and services” saa ökäysrefleksit liikkeelle.

Käsittääkseni Wärtsilällä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Marine ja sitten noi peaker plantit.

1. Marine
Marine:ssa on ilmeisesti kovaa osaamista. Tosin sitä rasittaa toi ristely-ala, ja kulta-aikoihin tuskin tältä osin on paluuta. Mutta ehkä tässä on paljon potentiaalia muuten?

2. Peakerit

Kaikesta hienosta sanastosta ja markkinoinnista huolimatta niin käytännössä mielestäni näyttää siltä että Wärtsilä myy generaattoreita. Joko diseli tai kaasu voimaloita.

Tämän coren ympärillä Wärtsilällä on lisäksi ohjelmistot voimaloiden hallintaan sekä sähkön varastointi. Sähkön varastoinnissa akut ovat avain-asemassa. Wärtsilä taas ostaa nämä akut ja bundlaa ne omaan konttiin.

Mielestäni pinnan alla on luettavissa että Wärtsilän ydin-osaaminen on juuri nämä generaattorit. En oikeen osta sitä että pystyvät CATL:ia, Samsugnia tai Teslaa paremmin hoitamaan sähkön varastoinnin.

Ilmeisesti näillä peaker:eillä on lyhyellä ajajänteellä sekä hyvät katteet kuin myös hyvää menekkiä. Mutta pitkässä juoksussa tulevaisuus ei näytä hyvältä. Esim. toi Teslan Hornsdale on niin helkkarin tuottava että noita puhtaasti akku-pohjjaisia peakereita on käsittääkseni loppuunmyyty useita vuosia eteenpäin. Varmasti sama tilanne koskee CATL:ia ja muita akku-valmistajia.

Peaker + varastointi

Jos wärtsilä myy combon jossa generaattori + jotain akkuja niin ehkä siinä on jotain järkeä että akkuja on mukana sen verran että saadaan sähköä syötettyä verkkoon ennen kuin generaattori on ehtinyt käynnistyä.

Mutta lähtökohtaisesti tällainen combo on ihmeellinen. Nyt peaker:ille lisätään “akku-peakeri”. Eli tårta-på-tårta. Miksi sähköyhtiö ei vaan osta kunnon akku-pohjaista peaker farmia suoraan? Sitten ehkä jossain kellarissa on vielä noita vanhoja generaattoreita.

Vaikka tommonen combo olisi validi, niin pystyykö Wärtsilä koskaan tekemään tollla varastoinnilla mitään rahaa? Ovat käytänössä akku-jälleenmyyjiä?

Mitä tapahtuu kun suurin osa peaker:eista ovat puhtaasti akku-pohjaisia? Mihin wärtsilää tarvitaan?

Puhdas varastointi

Jos Vestas Wind myy tuulivoimala-farmin niin käsittääkseni Vestas on usein kokonaistoimittaja. Maalaisjärjellä Vestas bundlaa sähkön varastoinnin osana kokonaisratkaisua olemalla yhteydessä CATL:iin, Samsung:iin tai Teslaan. Mihin Wärtsilää tässä arvoketjussa tarvitaan?

Kuten sanottua niin en tiedä tästä alasta mitään, mutta jos joku joka tietää niin vois avata että mikä on se Wärtsilän kilpailu-etu viiden vuoden päästä?

7 tykkäystä
1711

Wärtsilä on aikalailla joka välissä sanonut heidän vahvuutensa varastointibisneksessä olevan GEMS- ohjelmistossa, joka akkuvaraston varsinaisen hallinnan lisäksi optimoi sen käyttöä tarvittaessa yksinään tai osana monimutkaisempaa kokonaisuutta, jossa voi olla mukana esim Wärren moottoreita tai vaikkapa aurinko-, tuuli- tai biovoimala, tai useita näistä.

Sinänsä olet ymmärtääkseni täysin oikeassa, että ei Wärrellä mitään sellaista osaamista ole jolla se akkuvalmistajia pystyisi tai edes haluaisi kampittaa. Wärren pihvi on nimenomaan siinä miten sitä akkuvarastoa ihan käytännössä käytetään ja optimoidaan. Tämä ei ole kovin yksinkertainen asia, kun aikalailla jokaisessa maassa on omat markkinansa ja hinnoittelumallinsa sähkölle ja etenkin erilaisille sähköreserveille, jotka usein ovat akkujen suurin tulonlähde.

Toisaalta myös saman maan sisällä eri asiakkailla voi olla täysin erilaiset tarpeet akun käyttämisen suhteen. Esim toinen haluaa maksimoida markkinoilta saatavan kassavirran ja toinen haluaa varmistaa käytettävyyden. Optimoinnissa tulee maa-/markkinakohtaisuuden lisäksi ottaa huomioon siis myös asiakaskohtaiset rajoitteet.

Yllä olevat on asioita, joihin akku- saati tuulivoimalavalmistajilla ei usein ole mitään osaamista eikä kokemusperää, kun taas Wärre on toiminut sähkömarkkinoilla ja optimoinut tuotantoa jo melkoisen pitkään. GEMSsin kaltaisen ohjelmiston kehitys ja ylläpito ei siis ole halpaa eikä etenkään helppoa, mikä luo jonkinlaista vallihautaa Wärrelle.

Yksi oleellinen seikka varaston varsinaisen käytön ja optimoinnin lisäksi on myös akkuvarastojen kyberturvallisuus ja laitteiston toimintavarmuus. Näitähän ohjataan poikkeuksetta etänä ja kun puhutaan energia-alasta, niin laitteiston toimintavarmuus myös esimerkiksi kyberhyökkäysten aikana on aina oleellista. Tämä osaltaan karsii potentiaalisia kilpailijoita, ja Wärre on maininnut tämän osaamisen olleen yksi tärkeistä kilpailutekijöistä esimerkiksi Able Gridin isossa 200 MW:n tilauksessa jenkkeihin tämän vuoden helmikuussa.

Lyhyesti sanottuna akkuvaraston pystyyn laittaminen ei tosiaankaan mitenkään monimutkaista ole, mutta se miten sitä käytetään optimaalisesti ja pidetään aina toimintavalmiudessa onkin jo sitten aika paljon monimutkaisempi juttu. Näissä asioissa Wärrellä ymmärtääkseni on ihan edistyksellistä osaamista, eikä tämän etumatkan kiinni juokseminen ole kilpailijoille aivan helppoa.

Wärtsilän mukaan pelkästään akkupohjainen huippukuorman hallinta vaatisi todella merkittäviä yli-investointeja energiajärjestelmään, ja itse olen tästä täysin samaa mieltä. On huomattavan paljon halvempaa tehdä yksinkertaistaen vain tuntitason / korkeintaan päivätason säätöä akuilla ja hoitaa tätä pidemmät tarpeet kaasumoottoreilla. Tähän vaaditaan siis huomattavan paljon vähemmän sekä akkuja että sähköntuotantokapasiteettia, jolloin kustannusero verrattuna tuohon puhtaasti akkupohjaiseen järjestelmään on todella merkittävä.

Itse en näe, että meillä tässä maailmassa pysyy kovinkaan monessa paikassa valot päällä seuraavaan 50 vuoteen ilman kaasulla toimivia voimalaitoksia, ja nimenomaan kaasumoottoreita. Tästä kirjoittelin aikaisemmin vähän pidemmältikin:
Wärtsilä Oyj Abp - ketju - #1458 käyttäjältä ollikohan.
Wärtsilä Oyj Abp - ketju - #1462 käyttäjältä ollikohan

21 tykkäystä
1712

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Eli tämä GEMS lienee siten avain-asemassa jos halutaan arvioida Wärtsilää “vanhana” yhtiönä joka mahdollisesti voi pivotoida itseään isoksi peluriksi tässä energia-alan murroksessa.

1713

Jotta ei jää tältä osin ihan ylätason löpinäksi, niin konkreettisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Suomen sähkömarkkinoita. Ylätasolla se voi näyttää yksinkertaiselta, kun ollaan osana isoa eurooppalaista sähkömarkkinaa jossa tuntitason hinnat lasketaan joka paikassa samalla tavalla aina edeltävänä päivänä. Tämän ylätason markkinan alta löytyy kuitenkin Fingridin sivujen mukaan seitsemän eri reservi- /säätömarkkinaa, joista ymmärtääkseni 4-5 on myös akkuvarastojen kannalta oleellisia, ja nimenomaan näiltä markkinoilta varastot kassavirtansa pääosin tekevät.

Nämä kaikki markkinat pitää siis ottaa jatkuvasti huomioon, asiakaskohtaisten rajoitteiden lisäksi, jos/kun halutaan käyttää akkuvarastoa optimaalisesti. Ja mikä hienointa, niin nämä reservi-/säätömarkkinat ovat valtaosin maakohtaisia, eli lähes joka maassa ja jenkeissä myös eri osavaltioissa on omat markkinansa ja hinnoittelumekanisminsa :slight_smile:

kuvaReservimarkkinat - Fingrid

GEMS on oletettavasti avain-asemassa nimenomaan varastointibisneksen suhteen. Toki se tai osaset siitä voivat auttaa myös kaasumoottoreiden myynnissä, mutta sillä puolella isompana tekijänä on muut asiat. Kuten tosiaan ihan käytännön rajoitteet siitä miten ne valot saadaan pidettyä päällä ilman, että sähkön hinta nousee valtavasti seuraavien vuosikymmenien aikana.

10 tykkäystä
1714

The technology group Wärtsilä will supply a 25-megawatt (MW) / 48-megawatt hour (MWh) energy storage system to GIGA Storage BV in the Netherlands to help stabilise the electric grid. This will be Wärtsilä’s first energy storage project in the Netherlands and it will be the country’s largest system to date. The order was booked to Wärtsilä order intake in December 2021, and the system is expected to become operational in October 2022.

21 tykkäystä
1715
15 tykkäystä
1716

Mitä haluaisit tietää Wärtsilästä sijoituskohteena? Sijoittajien kysymyksiä

3 tykkäystä
1717

Moi @Erkki_Vesola , ruvetessani taas katsomaan 2020 vuosikertomusta ja verratessani kassavirtojen lukua Inderesin raportteihin olisin kiinnostunut kuulemaan selvennyksiä muutamaan kohtaan liittyen investointien ja operatiivisen kassavirran eroihin. Alla kuvat wärtsilän kotisvuilta ja teidän viimeisimmästä raportista:

Ensinnä operatiivinen kassavirta: Ymmärtääkseni te laskette operatiivisen kassavirran velattomalle yritykselle, jolloin korot ja lainojen takaisinmaksut korjataan yhtiön itsensä antamaan operatiiviseen kassavirtaan. Esimerkkinä vuoden 2020 korot ja takaisinmaksut summautuvat 90M€ jolloin päästään teidän ilmoittamaan operatiiviseen kassavirtaan, mutta esimerkiksi puolestaan vuoden 2019 kohdalla minä en pääse kärryille millä tavoin te päädytte kyseiseen lukuun. Voitko hieman avata oikaisumenetelmäänne, koska itse selvästi jätän jotain huomiotta.

Toisena investoinnit: Wärtsilän omilla sivuilla ilmoitetaan bruttoinvestoinnit jotka ovat tilinpäätöksistä yritysostot + muut investoinnit + PP&E investoinnit. Miten te päädytte teidän ilmoittamiin investointeihin? Nämä ehkä itselle suurempi ihmetyksen aihe, sillä näihin en keksi lainkaan mistä eristä koostatte investoinnit.

Oper. kassavirrassa on varmasti useitakin oikaisuja, mutta etenkin kuulisin mielellään miten te määritätte tilinpäätöksestä investoinnit. Kiitos!

image

image
image882×479 31.7 KB

https://www.wartsila.com/investors/financial-information

5 tykkäystä
1718

Moro Treepio, kiitos kysymyksestä, mutta heititpäs pahan. Ei siksi, että tämä mitään ydinfysiikkaa olisi mutta sekä asian selvittäminen (eli mitä Wärtsilä laskee eri tavalla kuin oma mallimme) että selittäminen juurta jaksain olisi aika vaativa suoritus. Erot oman ja Wärtsilän esittämien lukujen välillä johtunevat pääosin seuraavista: 1) Omien laskelmiemme perusteena on Valuatumin arvonmääritysmalli, jossa rahavirrat lasketaan suoraan tuloslaskelman sekä kahden perättäisen taseen perusteella ja joihinkin tämän mallin riveihin on jouduttu yhdistelemään lukuja useammasta Wärtsilän ilmoittamasta luvusta. Tällöin tietenkin oma mallimme vääristää jonkin verran todellisuutta; 2) Valuatumin mallin päätarkoituksena on vapaan rahavirran selvittäminen eli laskelmiin tulee oikaisuja, joiden tarkoituksena on saada rahavirta kuvaamaan tilannetta jossa yhtiöllä ei ole korollista nettovelkaa; 3) Wärtsilän esittämän rahavirtalaskelman perkaaminen siten, että sen kaikki input-luvut olisivat käytettävissä on ulkopuoliselle käytännössä mahdotonta, sillä yksityiskohdat eivät ilmene edes tilinpäätöksen liitetiedoista; 4) osa eroista selittyy valuuttakurssimuutoksilla sekä kirjauskäytäntöjen muutoksilla ja uudelleenryhmittelyillä, joiden yksityiskohtainen selvittäminen edellyttäisi suurin piirtein pääsyä Wärtsilän pääkirjan ääreen. Muitakin syitä varmasti löytyy enkä esimerkiksi voi mennä takuuseen siitä että mallimme seurailisi kaikkein viimeisimpiä IFRS/FAS-muutoksia. Meillä ja monilla muillakin analyysiä tekevillä taloilla on kuitenkin ollut Valuatumin malli käytössä vuosikausia ja eikä sen rahavirtalaskelman mallissa ole toistaiseksi ilmennyt selviä logiikkavirheitä (tai jos on, ne on korjattu). Meille tärkeintä rahavirtamallissa on, että 1) se on “riittävän hyvä” eli antaa loogisia ja helposti selvitettävissä olevia tuloksia ja 2) se on käytössä kaikilla toimialoilla (poislukien finanssisektori), jolloin eri yhtiöiden vastaavat rivit ja saman yhtiön eri vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään. On myös hyvä muistaa, että rahavirtamallin primääri tarkoitus on DCF-arvonmääritys, jolloin vain tulevilla ennustetuilla rahavirroilla on merkitystä eikä niinkään sillä täsmääkö jokin historiallinen luku yhtiön ilmoittaman kanssa. Resurssien puitteissa pyrimme tietenkin selvittämään eroja jos niillä nähdään olevan merkitystä. Liittyen suoraan Wärtsilään laitan oheen vielä laskelman siitä miten mallimme on laskenut Wärren rahavirrat 2019-2020. Terv. Eki
image

23 tykkäystä
1719

Hei.
Mietin, että mitenköhän Wärtsilään vaikuttaa tämä heidän uusi Smart Tecnology Hub Vaasassa? Käsittääkseni tulevana keväänä otetaan käyttöön vielä alueelle tuleva logistiikkakeskus. Onko se teknologiakeskus jo täysin käytössä? Tuo keskus on kyllä mielenkiintoinen. Olisi mukava kuulla, miten Wärtisilä kokee sen vaikuttavan tulevaisuudessa toimintoihinsa.

1 tykkäys
1720

Tämä maakaasun ottaminen mukaan EU:n taksonomiaan lienee hyvä uutinen Wärtsilälle.

9 tykkäystä
1721

Voisikos joku vääntää rautalangasta yhden teknisen seikan: onko todennäköistä, että laivojen energialähteet kehittyvät siihen suuntaan, että osa primääristä käyttövoiman tuotosta otetaan akuista, ja näin ollen kenties pärjättäisiin pienempitehoisilla polttomoottoreilla? Eli hybridiratkaisu, jossa ajoakut ladattaisiin täyteen, kun sähköä ei tarvita propulsioon tai muuhun käyttöön kuin vähäisempi määrä, ja esim. saaristo- ja satamamanöövereissä olisi kylliksi potkua tarjolla akkuvoimalla jatkettuna. En tiedä, onko nykyään käytössä tällaisia ratkaisuja, ehkä onkin? Ja olipa tai ei, onko tällaisessa ratkaisussa potentiaalia, voitaisiinko sillä säästää polttoainetta, tilaa tai kustannuksia? Tai voitaisiinko ratkaisulla parantaa laivojen käyttöominaisuuksia ja käsiteltävyyttä tai redundanssia kriittisissä vikatilanteissa?

Jos tämä kysymys ei jonkun mielestä liity Wärtsilään, niin miksi ei liity?

1 tykkäys
1722

Löytyy jo hybridi aluksia esim. Nauvon autolsutta Elektra. Muistan nähneeni jonkin rahtilaiva projekti tietylle lyhyelle linjalle olevan käynnissä.

Löydät itsekkin vaikka haulla EV ship
Tässä yksi malliksi

Hybridi ratkaisusta ei mielestäni ole iloa, kuin veraten lyhyissä operatiivisissa matkoissa, jos niissäkään vs kustannukset. Jossain kohtaa voi EU lainsäädäntö vaatia tällaista, jotta satama kaupunkien ilmanlaatu pysyisi parempana, esim alus 10km ennen satamaa siirtyisi 100% sähkö propulsioon.

Tälläkin hetkellä monissa aluksissa propulsio on sähköinen ja isot laiva dieselit jauhavat sähköä näihin propulsio laitteisiin vs propulsio perinteisellä akselilinjalla. Keula potkurit ovat hydraulisia ja pumppuja pyörittävät omat dieselit.

Itse uskon tuon vihreän ammoniakin korvaavan fossilisen dieselin EU alueella ja mailman merillä seilataan raskaalla polttoaineella, joka on kylmänä kiinteää, kuin bitumi ja tupruttaa mustaa nokea palaessaan…EU kielsi tämän jo muutama vuosi sitten ja alueellamme on mahdollista ajaa ainoastaan keveämmillä tisleillä eli jonkin sortin dieselillä ja se nosti kerta heitolla merirahteja.

5 tykkäystä
1723

On noita käytössä juuri niistäkin syistä joita itse mainitsit :+1:t2: Tässä uutislinkki yhteen jossa W31 moottori

Ja Wärtsilä HY tuote-esittely

Tällä hetkellä yleistyy pikkuhiljaa laivojen latausmahdollisuus laiturissa. Esim Karibialla taisi olla tulossa pakolliseksi jossain vaiheessa se, että suurten risteilylaivojen tulee kyetä sammuttamaan moottorinsa perille päästyään ja sitten mennään akuilla sekä mahdollisesti latauksella sataman puolelta siellä missä pystyy. Lisäksi käytössä hinaajissa jotka satama-alueella operoidessaan vähentävät paikallispäästöjä akkukäyttöisenä. Tässä vielä tuo HY Tug esite

https://www.wartsila.com/docs/default-source/marine-documents/business-white-papers/white-paper_wartsila-hy-tug-propulsion-system.pdf

Pääasiassa käyttö varmasti vielä keskittyy tuohon lyhyiden matkojen operointiin ja satamiin, mutta toisaalta voisi toimia hieman pidemmissäkin. Moottoreiden hyötysuhde on parhaimmillaan tietyllä tehoalueella ja mahdollisuuksina kulutuksen hallintaan on joko sammuttaa osa moottoreista että käynnissäolevat saavat optimikuorman tai sitten hukkateholla ladata akkuja myöhempää käyttöä varten. Pitkillä reiteillä loppuu vain akkukapasiteetti äkkiä kesken mihin se hukkateho pitäisi ajaa. Tai sitten pitäisi syklittää tosiaan vuoronperään konekapasiteettia / akkujen käyttöä ja siten optimoida kulutus. Tuollainen yleistynee tulevaisuudessa.

6 tykkäystä
1724

Tämä tosiaan taitaa olla isompi asia kuin ensin kuvittelinkaan: laivoille ei riitä maasähkö edes satamassa seisontaan. Yhden ison Karibianristeilijän sähkötehon tarve satamassa ylittänee sen, mitä satamat pystyvät syöttämään, eikä ole mikään pikkujuttu kehittää esim. Karibian saarten sähköinfraa niin, että tuollaiset kuormat pystyttäisiin hoitamaan.

Hinaajat vat mielenkiintoinen aluskanta, siihen nuo akkuhybridisysteemit taitavat sopia ihan hyvin, kiitos hyvistä linkeistä. Mutta ilmeisesti isoihin laivoihin ei oikein ole (ainakaan vielä) realistista kuvitella akkuja kovin merkittäväksi energianlähteeksi, enintään ehkä ihan hätävaraksi satamamanööverehin.

Laivojen energianlähteet ja tehonsyöttö ovat kyllä mielenkiintoinen kysymys, ja luulisi, että Wärre on hyvässä asemassa niiden kehittämisessä, kun se lienee propulsiopuolella parasta, mitä on, ja sen puolesta on varmaan ainakin brändiarvo kunnossa laivapuolella.

8 tykkäystä
1725

Konttilaivojen kuninkuusluokassa suunnitelmana vihreä metanolia.

Maersk tilannut 8 uutta konttilaivaa ja tosiaan poikkeuksellisesti vihreällä metanolilla.

Wärtsilä keskittynyt vihreään ammoniakkiin ja tehnyt koeajoja sillä, ilmeisesti menestyksekkäästi. Wärtsilä on lisäksi ollut metanolin kanssa tekemisissä, kun se muutti Stenan Germanican 4*x Wärtsilä 8ZAL40S commonrail konetta metanolilla ajettavaksi vuonna 2015.

Maersk saattaa muuttaa kehityksen suuntaa, kun on iso pelaaja markkinoilla ja tätä seurataan, mihin suuntaan laivakoneet kehittyvät polttoaineen suhteen.

Tässä hieman lisää.

8 tykkäystä
1726

Laivan maksimitehontarve varmaan kuitenkin pysyy samana, akuilla ei pystytä kattamaan kovin pitkää matkaa avomerellä, jos tarvitaan täyttää hönkää. Jokin jokilaiva voisi olla poikkeus. Eli tehontarve pysyy samana. Akuilla kyllä pystytään ajamaan piikkejä pois, optimoimaan kulutusta ja päästöjä, auttamaan tehonnostossa ja tosiaan mainittu maasähkökin.

2 tykkäystä
1727

Kyllä Wärtsiläkin pelaa kaikilla korteilla, sen ovat useasti sanoneet, että sitä lopullista voittavaa polttoainetta ei vielä kukaan tiedä. Tässä heidän kehitysasteet eri polttoaineiden teknologioille:

kuva
kuva1266×635 66.2 KB

13 tykkäystä