Wärtsilä on kehittänyt hyväksytyt (Approval in Principle) suunnitteluperiaatteet nesteytetyn hiilidioksidin (LCO2) kuljettamiseen tarkoitettujen säiliöalusten säiliöille ja lastinkäsittelylaitteistolle.
@ollikohan asia on ainakin osittain kuten arvelet, eli kyllä periatteet ovat ihan samat on koneen valmistanut kuka tahansa. Eli jos osaat valvoa yhden Diesel valmistajan koneita, niin (melkeinpä) yhtä hyvin osaat valvoa toisen valmistajan koneita.
Mutta hyvä muistaa että asia toimii myös toisinpäin… Ja jos hivenen vedetään mutkia suoraksi kyse on oleellisesti pyörivästä koneesta (voi olla muukin kuin Diesel siis, vaikka kompressori), jolloin kuka tahansa jolla tarvittavaa osaamista voi arvioida laakereiden ja muiden kuluvien osien kuntoa. Yrityksiä joilla on aktiviteettia tällä alueella on useita ja kaikki miettii lopulta samoja asioita.
Ja kuten on jo mainittu, mistä se etu asiakkaalle tulee on varaosien myynnin väheneminen. Varaosissa katteet ovat varsin mukavat (>50% GM tyypillisesti), eli voi olla että vaikutus liiketoiminnalle ei ole yksiselitteinen…
Toki on asioita, joissa OEM:llä on jonkinlainen etu aina, mutta aika usein nämä ovat marginaalisia vaikutukseltaan. Jossain määrin analoginen autojen huollon kanssa siis.
2 tykkäystä
Juurikin näin. Kilpailua todellakin on, ja tällöin ehkäpä se ainoa tapa luoda kestävää kilpailuetua on saada ylläpidettyä/kasvatettua huollon volyymeja niin, että huoltoa/teknistä apua pystytään tarjoamaan vertailukelpoiseen hintaan ja luotettavasti maailman joka kolkassa, ihan milloin vain, asiakkaan haluamalla kielellä. Tässä perinteisillä ja jo valmiiksi maailmanlaajuisesti operoivilla toimijoilla on valtava etumatka, koska vastaavan huoltoverkoston rakentaminen on kallista ja haastavaakin.
Nähdäkseni tämä on suhteellisen verrannollista esim Koneen huoltobisnekseen. Melkein minkälainen pikkupaja tahansa pystyy hissejä huoltamaan, mutta silti Koneen kaltainen huolto-organisaatio pystyy haalimaan itselleen merkittäviä määriä myös muiden valmistajien laitekantaa huollettavakseen. Hissien huolto on toki asiakkaiden näkökulmasta huomattavan paljon vähemmän kriittistä kuin mottorien (hissi voi olla päivän seis, moottori ei kovin mielellään), joten moottorimarkkinassa vaadittaisiin tosiaan ehkäpä isompaa ylivertaisuutta ja/tai riskinkantokykyä, jotta isossa mittakaavassa vastaaviin “kaappauksiin” pystyttäisiin.
Ja juuri tästä syystä olisikin liiketoiminnallisesti erittäin merkittävää, jos ennakoivaa huoltoa saataisiin myytyä myös muihin kuin itse valmistettuihin moottoreihin. Jos moottorin kyljessä on mikä tahansa muu logo kuin Wärtsilä, niin älykkään ja aidosti asiakkaalle säästöjä tuovan huoltopalvelun kannattavuus voisi olla Wärtsilän näkökulmasta käytännössä moninkertainen, kun samalla ei syötäisi toista omaa jalkaa menetettyinä varaosien katteina.
En tosiaan tiedä miten realistista tämä moottorien ristiinhuolto isossa mittakaavassa olisi, kunhan tässä jutustelen. Teoriassa kuitenkin tuollaisilla Expert Insightin kaltaisilla palveluilla voisi olla isojakin mahdollisuuksia huoltopalveluiden kasvun suhteen. Se kuka ensimmäisenä koviten omaa jalkaansa sahaa ja ottaa sitä opit kotiin, voi päästä kohta sahaamaan myös kaverin jalkaa ja saada siitä mukavaa korvausta 
3 tykkäystä
8 tykkäystä
Voihan sitä ajatella että transformaatio konepajasta teknologia yritykseksi etenee hyvin. Omiin silmiin tämä vaikuttaa enemmän jalostetun ja koetellun strategian puutteena.
Hyvä muistaa kuitenkin että laivan ostaa laivan varustaja ja senkin telakalta. Ja telakan intresseissä on vahvasti kilpailuttaa kaikki hankinnat sellaisissa paloissa että kilpailua löytyy. Satamat yleisesti on julkisissa omistuksissa tai sitten teollisuuslaitoksen (jalostamo, tehdas jne.) omistama ja melko harvoin laivanomistaja on mukana sataman päätöksenteossa.
Toki kaikessa kyse logistiikasta, eli siellä on se yhdistävä tekijä. Itse en tosin osaa (vielä?) mieltää Wärtsilää tällä kentällä peluriksi ja kun omassa toiminnassaan ovat ulkoistaneet logistiikkan käsitykseni mukaan, niin tuossa on jopa pientä ironiaa.
3 tykkäystä
Tuohon liittyen
3 tykkäystä
7 tykkäystä
Tilaus tehtiin huhtikuussa 2021. Hintaa tuossa ei sanota.
20 tykkäystä
Moro Cadel ja muut, koska kyseessä on lehdistö- eikä pörssitiedote ei 10 MEUR:n raja todennäköisesti ylity. Tällä sekä joidenkin aikaisempien vastaavien tilausten perusteella arvioni on 8-10 MEUR eli Wärren skaalassa pieni tilaus. Terv. Eki
17 tykkäystä
CDC helpottaa risteilyä rokotetuille henkilöille:
7 tykkäystä
Pyhäjoella tapahtuu eli iso 88 MW:n tuulipuistohanke etenee: GE to Deliver Cypress Turbines for 88 MW Onshore Wind Farm in Finland Acquired by Foresight Energy Infrastructure Partners | GE News. Mielenkiintoista nähdä millainen jos minkäänlainen varastointiratkaisu (varavoimalasta puhumattakaan) tuonne tulee ja kuka sen toimittaa.
11 tykkäystä
Oliko tähän liittyen jotain erityistä syytä, miksi juuri kyseiseen tuulipuistoon mahdollisesti varastointia/varavoimalaa voisi povata? Kyseisen kokoluokan tuulipuistohankkeita on viimeisen noin parin vuoden aikana käynnistynyt Suomessa kiihtyvää tahtia yhteensä jo kymmeniä kappaleita. En kuitenkaan muista lukeneeni yhteenkään rakennettavan varavoimalaa, ja varastojakin on ymmärtääkseni rakenneltu vasta aivan yksittäisiin puistoihin lähinnä testimielessä (onko muita kuin TuuliWatin Viinamäen puisto?). Toki on ihan mahdollista, että olen tällaiset tiedot vain missannut.
Suomessa/Pohjoismaissa avoin sähkömarkkinamalli ja aktiiviset vesivoimaa omistavat tahot mahdollistavat palveluna hyvin kustannustehokkaan tuotantotasevirheen hallinnan, eikä siten ymmärtääkseni tuulivoimayhtiöiden ole ollut taloudellisesti järkevää investoida omiin varastointiratkaisuihin, saatikka varavoimaloihin. Myös taajuussäädössä yhdistelmä vesivoima+akut on ymmärtääkseni taloudellisesti ylivoimainen suhteessa yhdistelmään tuulivoima+akut, eli siis käytännössä vesivoimatuottajat pystyvät optimoimaan investointejaan akkuihin kannattavammiksi kuin tuulivoimatuottajat. Tilanne voi toki muuttua tuulivoimarakentamisen voimakkaan kasvun myötä jos säätävä vesivoimakapasiteetti ikään kuin loppuu kesken, mutta toistaiseksi olen itse pitänyt Pohjoismaista sähkömarkkinaa aika irrelevanttina Wärtsilän näkökulmasta. Tänne ei akuille eikä varavoimaloille samanlaista kysyntää ole kuin muualla maailmassa, jossa säätävää vesivoimaa ei ole niin sanotusti yllin kyllin tarjolla.
Toki se pitää vielä sanoa, että löytyyhän akuista muitakin etuja kuin tasevirheenhallinta ja taajussäätö, eli tokihan myös Pohjoismaissakin markkinaa varastoille löytyy. Nämä muut edut ovat kuitenkin ymmärtääkseni hyvin riippuvaisia sijainnista, eli että varastoilla säädetään nimenomaan siellä missä kulutuksen ja/tai siirron pullonkaulat on. Tässä mielessä yksittäiset tuulivoimahankkeet ovat pienessä roolissa, paitsi toki nimenomaan tuohon siirron pullonkaulaan voi liittyä optimointimahdollisuuksia jossa tuulipuistoon liitetty sähkövarasto mahdollistaa vaikkapa pienemmän (ja halvemman) sähköaseman tai kantaverkkoon liittyvän siirtojohdon rakentamisen.
7 tykkäystä
9 tykkäystä
Wärtsilä ottaa isosti ja fiksusti hyödyn irti moottoriensa rakenteen modulaarisuudesta:
Wärtsilä 31 moottorin pääosin modulaarisuudella saavutettuja hyötyjä Wärtsilä 32/34 -moottoriperheeseen verrattuna
- 43 % vähemmän yksittäisiä osanumeroita
- 45 % pois tuotekehitysajasta
- 40 % lyhyempi kokoonpanoaika
- 40 % vähemmän ostettavia artikkeleita
- 44 % pienempi ylläpitokustannus
- 75 % yhteisiä osia tuoteperheen sisällä, ennen 45 %
32 tykkäystä
15 tykkäystä
The orders were placed with Wärtsilä by Daewoo Shipbuilding Marine Engineering (DSME) in April. There are options for an additional two plus two vessels.
9 tykkäystä
5 tykkäystä
Kauppalehden uutinen edelliseen Tuhatkaunon linkkiin liittyen:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/67b89e48-20ab-4527-b615-f707118aba26?ref=ampparit:a3b1
5 tykkäystä
9 tykkäystä
6 tykkäystä